Liikennepaikkojen määrä ja poikkeustilanteiden hoito

R.Silfverberg sanoi:
Vaikka nuori ja hyväkuntoinen pystyy helposti hyppäämään junasta alas laiturittomalle ratapenkalle, niin seniorikansalaisten ym erityisryhmien kohdalla ei ole niin helppoa. Vaihtoehto laitureille on varustaa vaunut ylimääräisillä tikkailla tms joilla saadaan porukka penkalle.
Tätä tikkaat/luiska-vaihtoehtoa inva- ja palveluvaunuihin ehdotin jo tuolla edellä. Mielestäni laiturit eivät poista erityisryhmiin liittyvää ongelmaa millään tavalla, koska juna voidaan silti joutua evakuoimaan linjalla. Ajatellaan esimerkiksi tilannetta, jossa junassa syttyy tulipalo. Ei kai kukaan kuljettaja lähde silloin ajamaan 10-20 km:n päässä sijaitsevalle laiturilla varustetulle kohtauspaikalle vaan juna tyhjennetään välittömästi?

Vaunut tulee siis rakentaa niin, että niistä voi poistua turvallisesti ilman laituriakin ja siksi kylmille asemille tehtävät laiturit olisivat totaalisen hukkaan heitettyä rahaa. Toisaalta nykyisistäkin vaunuista pääsee ilman laituria alas luultavasti jokainen, joka on omin jaloin kyennyt junalle kävelemään. Tämä erityisryhmä ei siten ole suuri ja heidän poistumisensa on hoidettavissa vaunuihin asennettavilla lisälaitteilla tai ystävällisten kanssaihmisten avustuksella.
 
PNu sanoi:
Toisaalta nykyisistäkin vaunuista pääsee ilman laituria alas luultavasti jokainen, joka on omin jaloin kyennyt junalle kävelemään. Tämä erityisryhmä ei siten ole suuri ja heidän poistumisensa on hoidettavissa vaunuihin asennettavilla lisälaitteilla tai ystävällisten kanssaihmisten avustuksella.
Matalalattiakaluston yleistymisen myötä junilla on alkanut matkustaa enemmän sellaisia huonojalkaisia jotka ennen vanhaan järjestään kulkivat vain joko omalla tai jonkun toisen autolla, taksilla, lentokoneella tai jättivät matkat kokonaan tekemättä.

Vähän huonoa on se, että matalalattiakalustossa ei ole mitään tankoja oviaukoissa joista pitää kiinni jos vaunusta joutuu hyppäämään ulos suoraan penkalle tai vanhanmalliselle matalalle laiturille.

t. Rainer
 
EIhän se laituri estä onnettomuustilannetta siinä tapauksessa kun veturi siirretään junarungon toiseen päähän mutta se Ohjausvaunu! En kyllä jaksa ollenkaan ksittää miksi VR moisten hankkimisessa vitkastelee. Näitä pääteasemia kun on suomessa lukemattomasti, saataisiin samalla liikennettä nopeutettua, ohjausvaunujenkaan kanssa edes 220km/h nopeus ei ole ongelma saavuttaa....
 
Kun tämä ketju alkoi Taavetin asemaa koskevalla asialla, niin laitetaan siihen liittyen vähän tekstiä.

VR on kovasti ollut lakkauttamassa Taavetin asemaa. Syitä on kaksi. Vähäiset matkustajamäärät ja epäkelvot laiturit.

Matkustajamääriin (n.9000/vuosi) ei kovin helposti varmaan voi vaikuttaa. Sen sijaan Luumäen kunta on valmis osallistumaan laituritöiden kustannuksiin, jotta junat ensi syksyn jälkeenkin pysähtyisivät Taavetissa.

Mainitaan vielä selvennyksenä, että Taavetti on Luumäen kunnan keskus. Ja on olemassa myös Luumäki-niminen asema, mutta siellä ei pysähdy junat enää.

(Viestin asiatiedot tämän päivän Etelä-Saimaa -lehdestä)
 
Isoisäni kertoi aikanaan tositapauksena seuraavaa:
Konduktööri kierteli vaunussa huutamassa seuraavaa asemaa. Lähdetään liikkeelle Luumäeltä. Konduktööri tulee vaunuun ja kajauttaa: TAAVETTI!
Penkin alta kömpii hämmästynyt pummi. "Mistäs herra kontyktööri tiesi että mie olin täällä?"
 
Off-topic, mutta silti.

moxu sanoi:
Isoisäni kertoi aikanaan tositapauksena seuraavaa:
Konduktööri kierteli vaunussa huutamassa seuraavaa asemaa. Lähdetään liikkeelle Luumäeltä. Konduktööri tulee vaunuun ja kajauttaa: TAAVETTI!
Penkin alta kömpii hämmästynyt pummi. "Mistäs herra kontyktööri tiesi että mie olin täällä?"
Vastaavanlainen kertomus elää myös keskisuomalaisena versiona. Äänekosken lätän konduktööri kajautti "LEPPÄVESI". Eräs pummi nimeltä Leppänen luuli kuulleensa "Leppänen esiin!" ja kömpi Taavetin lailla penkin alta esiin.
 
Asema-alueiden aitaaminen

Löysin Ratahallintokeskuksen sivulta tällaisen tiedoston asema-alueiden aitaamisesta. En ehtinyt itse vielä siihen tutustua, mutta se liittyy vahvasti tässä viestiketjuun (pdf).
 
Menee aika vahvasti teoretisoinnin puolelle tämä koko keskustelu...

Meinaan, että maalaisjärjellä voisi kuvitella, että poikkeustilanteita on monenlaisia:
  1. joudutaan odottelemaan enemmän tai vähemmän pitkään, mutta pois päästään samalla junalla, vaikka sitten hinaamalla tai poikkeusreittiä (veturirikot, liikennehäiriöt)
  2. samalla junalla ei pääse määräasemalle asti, vaan täytyy järjestää korvaava kuljetus (tällöin pitää katsoa mistä kuljetus on järkevintä järjestää) (rata poikki, juna kiskoilta, lanka alhaalla yms.)
  3. juna on Just Tässä(tm) eikä pääse mitenkään liikkeelle missään järjellisessä ajassa; matkustajat on siirrettävä toiseen kulkuvälineeseen (esim. kun vaihteen kielet olivat poikkeavalle ja risteyskappaleen kärki suoralle raiteelle...)
  4. junasta pitää päästä pois Just Nyt(tm), ihan sama missä ollaan (esim. magnesium-alumiini-teräskomposiittirunkoinen vaunu on ruostunut teräsosistaan, joku on tupakkaosastossa tumpannut röökinsä nurkassa olleeseen metallijauhokasaan ja vaunu roihuaa nyt termiittinä :shock:)
Evakuointi ratapenkalle tulisi kaiketi kysymykseen lähinnä tapauksissa 3 ja 4, ja ne lienevät kuitenkin kohtalaisen harvinaisia? Vai onko jollakulla parempaa tietoa? Tällaisessa tilanteessa tietysti esim. pyörätuoliasiakas on aika kehnossa jamassa jyrkästi viettävällä sepelipenkalla metrisessä hangessa, mutta niin kyllä olisi auraamattomalla laiturillakin.

Jos ajatellaan esim. Karjaalla sattunutta tapausta, jossa vaihteen kääntyväkärkinen risteys oli unohtunut kääntää, se tapahtui nimenomaan laiturialueen ulkopuolella eli tulovaihteessa...

j.siren
 
Takaisin
Ylös