Tulevat muutokset VR:n aikatauluissa 2006

Liittynyt
8 Marraskuu 2005
Viestit
399
VR tiedoitti tänään ensimmäistä kertaa aikatauluihin tulevista muutoksista vuonna 2006. Laitan liitteeksi tämän VR:n sivuilta kopioimani tiedoitteen, että päästään keskustelussa alkuun.

Tiedote sanoi:
JUNAYHTEYDET NOPEUTUVAT ENSI SYKSYNÄ

Junamatkat nopeutuvat tuntuvasti eri puolilla Suomea ensi syyskuussa, kun Keravan ja Lahden välinen oikorata valmistuu. Eniten nopeutuvat yhteydet itäisestä Suomesta Helsinkiin. Lisäksi yhteydet Helsingin ja Tampereen sekä Helsingin ja Jyväskylän välillä paranevat merkittävästi. Kyseessä on vuosikymmenien merkittävin uudistus Suomen junaliikenteessä.

Matka-ajat Itä-Suomeen lyhenevät kerralla puolesta tunnista tuntiin. Eri puolille maata tulee uusia nopeita Pendolino- ja InterCity-vuoroja varsinkin aamun ja iltapäivän parhaisiin lähtöaikoihin. Junavuorojen määrä kaukoliikenteessä kasvaa noin 5 prosenttia. Yhteydet Helsinki-Vantaan lentokentälle paranevat selvästi.

Ensi syksyyn mennessä myös kaikki VR:n viime vuosien aikana hankkima uusi junakalusto saadaan liikenteeseen. Tämän jälkeen Etelä-Suomen kaukoliikenteessä kulkee lähes pelkästään InterCity- ja Pendolino-junia. Samalla pikajunien määrä vähenee.

Matkustajamäärät VR:n kaukojunissa ovat kehittyneet hyvin tänä vuonna. Lokakuun loppuun mennessä kaukojunissa tehtiin noin 314 000 matkaa enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, mikä tarkoittaa yli 3 prosentin kasvua.


Itä-Suomen reiteillä suurimmat aikasäästöt

Matka-ajat Itä-Suomesta lyhenevät eniten. Pendolino-matkat Kuopiosta ja Kajaanista Helsinkiin lyhenevät noin tunnin sekä Mikkelistä ja Joensuusta noin 45 minuuttia. Matka Lahdesta, Kouvolasta, Imatralta, Lappeenrannasta ja Savonlinnasta nopeutuu noin puoli tuntia. Myös Venäjän-junat nopeutuvat noin 20 minuuttia.

Matka Kajaanista Helsinkiin nopeutuu edelleen noin 15 minuuttia tammikuussa 2007, kun radan sähköistys valmistuu ja Pendolino-liikenne laajenee Kajaaniin.

Nopeutukset tekee mahdolliseksi Lahden oikorata ja uusi nopea junakalusto. Oikorata säästää matka-aikaa noin puoli tuntia. Lisäksi suurin sallittu nopeus Tikkurilan ja Keravan välillä nousee 200 kilometriin tunnissa eli Kerava–Tampere-välin tasolle. Nopeudet nousevat myös muutamilla osuuksilla Savon radalla, Karjalan radalla sekä Tampereen ja Pieksämäen välillä.


Pendolino- ja InterCity-vuorojen määrää lisätään

Eri puolille maata tulee lisää nopeita junayhteyksiä hyviin lähtöaikoihin. Pendolino-liikenne lisääntyy voimakkaimmin Tampereelta, Jyväskylästä ja Lahdesta Helsinkiin. Näillä väleillä vuorojen määrä kasvaa noin kaksinkertaiseksi.

Esimerkiksi Jyväskylän ja Helsingin välillä on syyskuusta lähtien 13 päivittäistä Pendolino-vuoroa, kun niitä on nykyisin viisi. Matka Helsinkiin nopeutuu Jyväskylästä noin kymmenen minuuttia ja Tampereelta muutaman minuutin.

InterCity-junien määrä kasvaa erityisesti Tampereelta ja Kouvolasta Helsinkiin. Tampereen ja Helsingin välillä kulkee ensi syksystä alkaen 36 IC- ja IC2-vuoroa päivittäin eli neljä vuoroa enemmän kuin nykyisin. Kouvolan-reitillä InterCity-junien määrä kasvaa 25 vuoroon, kun se on nykyisin 17. Reitille tulee myös IC2-junia.


Liityntäyhteydet sujuvammiksi

Liityntäyhteyksiä Pendolino-juniin parannetaan, mikä lyhentää kokonaismatka-aikaa. Esimerkiksi lähes jokaiselta Porista lähtevältä junalta on Tampereella sujuva vaihtoyhteys Pendolino-junaan. Vaihtoyhteydet toimivat myös paluusuunnassa.

Vaasan suosittu aamuyhteys Helsinkiin ja vastaavasti iltapäivän paluumatka nopeutuvat yli puoli tuntia. Suoran InterCity-yhteyden tilalle tulee vaihto Pendolinoon Seinäjoella. Vaasaan on lisäksi yksi suora IC-yhteys päivittäin.


Yhteydet lentokentälle nopeutuvat

Junamatkat Helsinki-Vantaan lentokentälle sekä pääradan yritys- ja asutuskeskittymiin nopeutuvat, kun kaikki Pendolino-junat alkavat pysähtyä Tikkurilassa. Myös Venäjän-junat pysähtyvät Tikkurilassa.

Tikkurilasta on bussiyhteys lentokentälle arkisin 10-15 minuutin välein. Bussipysäkki ja taksiasema ovat laiturialueen vieressä. Tampereelta pääsee lentokentälle noin puolessatoista tunnissa. Mikkelistä matka lentokentälle kestää noin kaksi ja puoli tuntia ja Lappeenrannasta vähän yli kaksi tuntia.

Asiakasmäärät Tikkurilan asemalla ovat kasvaneet voimakkaasti. Viime vuonna matkustajien määrä lisääntyi noin 15 prosenttia. Tikkurilasta tulee nyt vaihtoasema myös niille matkustajille, jotka käyttävät nopeita junia pohjoisen suunnasta itään päin.


Kaikki uusi kalusto käytössä

Ensi syksynä VR:llä on käytössään kaikki viime vuosina tilattu junakalusto. Henkilöliikenteen kalustoinvestointeihin on käytetty 2000-luvulla yhteensä lähes 530 miljoonaa euroa. Ensi vuonna liikenteeseen saadaan vielä yksi uusi Pendolino-juna sekä kiskobusseja ja kaksikerroksisia makuuvaunuja.

Uuden kaluston myötä matkustusmukavuus ja junien palvelutaso paranevat. Junat ovat ilmastoituja ja hiljaisia, ja niissä on esimerkiksi sähköpistokkeita kannettaville tietokoneille. Junissa on monipuoliset palvelut eri asiakasryhmille, mm. perheille ja liikuntarajoitteisille.

Vähäliikenteisiä rataosuuksia palveleva kiskobussiliikenne laajenee vielä 7.12.2005 Iisalmen ja Ylivieskan välille sekä alkuvuonna 2006 väleille Savonlinna–Parikkala, Tampere–Haapamäki ja Karjaa–Hanko. Lisäksi osa Jyväskylän ja Seinäjoen välisistä junavuoroista korvataan kiskobusseilla 3.9. alkaen. Silloin myös Savonlinnan kiskobussivuorojen määrä kasvaa yli kaksinkertaiseksi, kymmeneen päivittäiseen vuoroon.

Rovaniemen reitillä alkaa syksyllä kulkea yöjuna, joka koostuu lähinnä uusista kaksikerroksista makuuvaunuista ja autovaunuista. Toisessa yöjunavuorossa on sinistä vaunukalustoa.


Muutoksia pysähdyspaikoissa ja reiteissä

Pendolino-junat eivät vastaisuudessa enää pysähdy Hämeenlinnassa. Syynä tähän ovat Pendolino-liikenteen painottuminen pidemmille väleille, itä-länsi-suuntaisen nopean liikenteen vaihtoyhteyksien luominen Tikkurilaan sekä Pendolinon matkustajamäärien kehitys Hämeenlinnassa viime vuosina.

Hämeenlinnasta pääsee Helsinkiin kerran tunnissa InterCity-junalla, jonka matka-aika on alle kymmenen minuuttia pidempi kuin Pendolinolla. Lisäksi etenkin ruuhka-aikoina on IC-liikennettä täydentäviä taajamajunia.

Viisi pysähdyspaikkaa lopetetaan ensi syksynä pienten matkustajamäärien vuoksi. Nämä paikat ovat Taavetti, Jalasjärvi, Härmä, Kuivaniemi ja Ii.

VR:llä on liikenne- ja viestintäministeriön kanssa sopimus yöjunaliikenteestä Turusta Joensuuhun ja Helsingistä Pieksämäen kautta Ouluun 2.9.2006 asti. Liikenteen jatko riippuu ostomäärärahoista.

Suora yöjunaliikenne Kemijärvelle loppuu 3.9.2006. Uutta kalustoa ei voi käyttää sähköistämättömällä osuudella, mutta yhteydet Rovaniemeltä Kemijärvelle on tarkoitus hoitaa jatkoyhteysjunalla.
Eikun keskustelemaan...
 
Tiedote sanoi:
Viisi pysähdyspaikkaa lopetetaan ensi syksynä pienten matkustajamäärien vuoksi. Nämä paikat ovat Taavetti, Jalasjärvi, Härmä, Kuivaniemi ja Ii.
Matka-ajat "itään" nopeutuvat siis muualle paitsi Taavettiin ja Savitaipaleelle. Täällä Etelä-Karjalassa olisi haluttu lisää pysähdyksiä Taavettiin juuri Savitaipaleen matkustajia palvelemaan.

Paljonko VR Oy säästää, kun Sm-junaa ei tarvitse enää pysäyttää Jalasjärvellä? Kuinka paljon nopeammaksi Seinäjoen taajamajuna muuttuu? Mikä ero on enää taajamajunalla ja Pendolinolla, jos molemmat pysähtyvät Seinäjoen ja Tampereen välillä vain Parkanossa?

Tiedote sanoi:
Silloin myös Savonlinnan kiskobussivuorojen määrä kasvaa yli kaksinkertaiseksi, kymmeneen päivittäiseen vuoroon.
Kiskobussin käyttöönotto muuttaa Savonlinnan junat voitollisiksi ja vuoromäärä voidaan kaksinkertaistaa. Voisiko tämän menestystarinan toistaa muuallakin Suomessa? Esimerkiksi Dm12-juna Lappeenrannasta Helsinkiin. Kumma kun Nurmeksen suunnalla samat kiskobussit lisäävät liikennöinnin kustannuksia kalliin hintansa vuoksi.
 
vompatti sanoi:
Kiskobussin käyttöönotto muuttaa Savonlinnan junat voitollisiksi ja vuoromäärä voidaan kaksinkertaistaa. Voisiko tämän menestystarinan toistaa muuallakin Suomessa?
Savonlinnan kohdalla on kai kyse kesäliikenteestä, eli oopperajuhlien aikaan ajettavista lisävuoroista, johon tiheään sahaava kiskobussi soveltuu parhaiten. Kun oikorata valmistuu, nopeutuu junamatka Helsingistä Savonlinnaan kokonaisuudessaan sen verran että se tulee kilpailukykyisemmäksi lentoliikenteen ja autolla ajamisen suhteen.

"Menestystarinaa", eli sitä että ajetaan ylimääräisiä kiskobussivuoroja kesäaikaan, voisi toistaa myös Nurmeksen, Hangon ja Naantalin radoilla.

t. Rainer
 
R.Silfverberg sanoi:
"Menestystarinaa", eli sitä että ajetaan ylimääräisiä kiskobussivuoroja kesäaikaan, voisi toistaa myös Nurmeksen, Hangon ja Naantalin radoilla.
Ei voi olla mikään menestys ostaa kaksinkertaista kalustomäärää ja ajaa sillä vain kesäisin (ellei niille kiskobusseille sitten löydy jostakin Kemijärven tai Kolarin suunnalta liikennettä talvisin).
 
vompatti sanoi:
Ei voi olla mikään menestys ostaa kaksinkertaista kalustomäärää ja ajaa sillä vain kesäisin (ellei niille kiskobusseille sitten löydy jostakin Kemijärven tai Kolarin suunnalta liikennettä talvisin).
Tämäntyyppisille radoille sopisi kiskobussirunkoa täydentämään kesäsesongin ajaksi veturivetoinen runko, jonka vaunut talvisaikaan ovat naftaliinissa ja veturi tavarajunia vetämässä.

t. Rainer
 
Jos kesäsesonkiradat olisivat sähköistettyjä, voisi niille siirtää heinäkuuksi kalustoa pääkaupunkiseudun lähiliikenteestä. Vaan kun eivät ole (Hankopaana ehkä sentään joskus).
 
Pitäisin esitettyjä muutoksia pääosin myönteisinä. Muutamaan asiaan huomio kuitenkin kiinnittyi:
+ Oikoradan vaikutukset ovat kaukoliikenteelle myönteiset. Erityisen kiitoksen VR ansaitsee siitä, että ottaa lisää kaukoliikennettä ja Savonlinnan yhteysjunat omalle riskille pois ostojunaliikenteen piiristä
+ Vaasaan säilyy vaihdoton IC-yhteys(?) VR aikoi senkin lopettaa, mutta nythän tuo antaa ymmärtää että se jopa saattaisi säilyä.
+ VR tuntuu jälleen uskovan kiskobussien kustannustehokkuuteen, koska niitä nyt tuntuu kelpaavan myös mm. Jyväskylän-Seinäjoen välille. Toivon mukaan liikenne saadaan riittävän rationaalisesti hoidettua, että liikenteen kannattavuus lopulta paranee (mielellään siinä määrin että ostoliikenneperiaatteesta voidaan luopua).
- Mikä on motiivi liikennepaikkojen lakkauttamiselle? Nykyisin mainittujen liikennepaikkojen vuorotarjonta on onneton. Olisiko liikennepaikkojen kannattavuutta saanut parannettua lisäämällä pysähtyviä vuoroja edes muutamalla?
- Mikä on VR:n motiivi Pendolino-liikenteen keskittämiselle pitkille yhteysväleille, Helsingistä Ouluun, Iisalmeen, Joensuuhun? Onko tavoitteena asemaverkon karsinta tai hintatason korotus?
- Jos Rovaniemelle ajetaan edelleen makuujunaa myös sinisin vaunuin, miksi Kemijärven suora yhteys katoaa? Kiskobussiakaan pohjoiseen ei kuulemma kannata viedä, miten siis "jatkoyhteysjunasta" ikinä voi tulla kannattava?
- Onko ihan jokainen kaukojuna tosiaan pakko pysäyttää Tikkurilassa? Eikö vähän vähempikin riittäisi?
 
vompatti sanoi:
Mikä ero on enää taajamajunalla ja Pendolinolla, jos molemmat pysähtyvät Seinäjoen ja Tampereen välillä vain Parkanossa?
Pendolinot eivät pysähdy Parkanossa.

R.Silfverberg sanoi:
Savonlinnan kohdalla on kai kyse kesäliikenteestä, eli oopperajuhlien aikaan ajettavista lisävuoroista, johon tiheään sahaava kiskobussi soveltuu parhaiten.
Ainakaan minä en näe missään puhuttavan vain kesäajan liikenteestä. Eiköhän Dm12 ole menossa töihin Savonlinnan radalle eli syöttöliikenteeseen mahdollisimman monelle junalle, eikä seisomaan ratapihalle.

JE sanoi:
- Mikä on motiivi liikennepaikkojen lakkauttamiselle?
Nykyisillä matkustajamäärillä suuremman hyödyn saa isompi matkustajamäärä, jotka menevät paikoista ohi kuin he jotka ovat yhteyttä käyttäneet. Joukkoliikenteessä ajatellaan joukon, ei yksilön etua. Valitettavasti tämä vie minun nykyisestä kotikunnasta junayhteyden, mutta bussit kulkevat Ouluun varsin mainiosti.

JE sanoi:
- Mikä on VR:n motiivi Pendolino-liikenteen keskittämiselle pitkille yhteysväleille, Helsingistä Ouluun, Iisalmeen, Joensuuhun?
Pendolinon nopeat matka-ajat tulevat esille vasta pitkillä matkoilla. Tällä hetkellä ne ovat suuresti riippuvaisia pysähdysten määrien vähyydestä, mutta tulevaisuudessa (jos valtiovalta sen vihdoin tajuaisi) kun radat ovat kunnossa myös nopeudesta. Pendolino on täysin turhana esimerkiksi rantaradalla Helsingistä Turkuun, jossa matka-ajat ovat samat IC2-junilla. Ainoa syy ajaa junia ko. välillä on Pendolinojen Turkuun keskitetty huolto.

JE sanoi:
- Onko ihan jokainen kaukojuna tosiaan pakko pysäyttää Tikkurilassa? Eikö vähän vähempikin riittäisi?
Tämä perustuu helppoon, vain yhden vaihtoyhteyden junanvaihtamiseen Pendolinosta, joka saapuu Tampereen suunnasta ja asiakas haluaa jatkaa Lahden suuntaan. Lisäksi suuri merkitys on maamme päälentoaseman asiakkaiden palvelemisella. Yhteys Tikkurilan kautta lentoasemalle on Helsingin keskustaan verrattuna jopa tunnin verran nopeampaa.
 
Eikä Helsinki-Seinäjoki, Seinäjoki-Tampere viikonloppu taajamajunassa mitään Sm:ää ole vaan Eil-runko. Ei kai tuota koko vuoroa lakkauteta...
 
Ja osasinko päätellä että 61 jatkaa sinisillä ja 69:iin tulee ne uudet makuuvaunut?
 
KMT sanoi:
Ja osasinko päätellä että 61 jatkaa sinisillä ja 69:iin tulee ne uudet makuuvaunut?
En tiedä. Mutta jos 61 jatkaa sinisillä, niin minkä ihmeen takia se pitää katkaista Rovaniemelle? Kai sinisillä vaunuilla sentään edelleen voi sinne Kemijärvellekin ajella.

R.Silfverberg sanoi:
Savonlinnan kohdalla on kai kyse kesäliikenteestä, eli oopperajuhlien aikaan ajettavista lisävuoroista, johon tiheään sahaava kiskobussi soveltuu parhaiten.
Yksinomaan näin tuskin on. Savonlinnan seudulla asuu väkeä suunnilleen saman verran kuin esimerkiksi Iisalmen seudulla. Tähän mennessä ovat vain paljon hyödyntäneet linja-autoja nopeuden takia. Se, että kaikkia viittä junaparia (10 vuoroa) ajettaisiin ympäri vuoden, ei toki ole aivan itsestäänselvää. Varsinkaan, kun myös bussiliikenne on äskettäin hiukan nopeutunut (Lahti-Heinola -moottoritien vuoksi).

Lari Nylund sanoi:
Nykyisillä matkustajamäärillä suuremman hyödyn saa isompi matkustajamäärä, jotka menevät paikoista ohi kuin he jotka ovat yhteyttä käyttäneet. Joukkoliikenteessä ajatellaan joukon, ei yksilön etua. Valitettavasti tämä vie minun nykyisestä kotikunnasta junayhteyden, mutta bussit kulkevat Ouluun varsin mainiosti.
Totta tuokin. Kyllä nopeaakin liikennettä aina tarvitaan. Mutta silti en pidä itsestäänselvänä sitä, että näin pitkälle viety liikennepaikkojen lakkautus olisi yksinomaan onnistunut ratkaisu. Jos kotiasemalta joku tärkeä vuoro katoaa, moni perhe siirtyy henkilöauton käyttäjiksi. Ja ajaa sen jälkeen autolla niissäkin tapauksissa, kuin junavuoroakin voisi hyödyntää. Eli sitä mietin, milloin tämän noidankehän riistäytyminen käsistä on todellinen vaara, milloin ei.
 
JE sanoi:
Jos kotiasemalta joku tärkeä vuoro katoaa, moni perhe siirtyy henkilöauton käyttäjiksi. Ja ajaa sen jälkeen autolla niissäkin tapauksissa, kuin junavuoroakin voisi hyödyntää.
Uskoisin, että meidän kylällä tai muillakaan neljällä paikkakunnalla, joista pysähdykset loppuvat, kukaan on autokauppaan tämän vuoksi menossa. Pysähdystenmäärä 1-4 junaa/päivässä (tai Jalasjärven 1 juna/viikossa), tuskin on kenellekään ollut se ainoa oljenkorsi maailmalle.
 
Nyt asia on tietysti noin. Yhdellä pysähdyksellä päivässä (saati viikossa) per suunta ei tietenkään kukaan mitään tee. VR:llä on silti tosiasiallisena tehtävänään edistää joukkoliikennettä, ei karsia sitä. Mutta silti olisin ollut iloisempi nähdessäni VR:ltä aloitteellisuutta liikennepaikkatarjonnan lisäämisessä. Eli asia on enemmänkin periaatteellinen kuin tähän yksittäistapaukseen soveltuva.
 
Takaisin
Ylös