Helsingin ratapihan ahtaus

A-/M-liikenteessä onnistuu junan laittaminen liikenteeseen 4 min edellisen perään, vaikkakaan ei jatkuvana tasaisena 4 min liikenteenä. Helsingin asemalta mainittujen junien lähtöminuutit ruuhkassa ovat 03, 09, 13, 19 jne. Huopalahdesta mennään suuntaan Hki 00, 04, 10, 14 jne. Viisi minuuttia ei ole ehdoton minimi.
 
A-/M-liikenteessä onnistuu junan laittaminen liikenteeseen 4 min edellisen perään, vaikkakaan ei jatkuvana tasaisena 4 min liikenteenä. Helsingin asemalta mainittujen junien lähtöminuutit ruuhkassa ovat 03, 09, 13, 19 jne. Huopalahdesta mennään suuntaan Hki 00, 04, 10, 14 jne. Viisi minuuttia ei ole ehdoton minimi.

Tosiaan, vielä jokin vuosi takaperin A/M liikennöitiin 5min vuorovälein. Nyt on ainakin pari vuotta ollut 4/6 min vuoroväli, en tosin tiedä mistä syystä. Käytännössä 4min vuoroväli tarkoittaa jonkinlaisia häiriöitä/hidasteluja takana tulevalle. Takana tulevan matka hidastuu noin minuutin tämän takia, ja todellisuudessa Hki-Huopalahti ajetaan kuitenkin 5min vuorovälinä. En tiedä mikä 5/5 vanhassa oli vikana.
 
Käytännössä 4min vuoroväli tarkoittaa jonkinlaisia häiriöitä/hidasteluja takana tulevalle. Takana tulevan matka hidastuu noin minuutin tämän takia, ja todellisuudessa Hki-Huopalahti ajetaan kuitenkin 5min vuorovälinä.
Ehkä silloin tällöin, muttei varsinaisesti jatkuvana ilmiönä. Matkustan kuitenkin tätä väliä joka aamu ja iltapäivä, nimenomaan ruuhka-aikoina, ja kyllä Hkistä 4 min A:n perään lähtenyt M lähtee Hpl:stakin oikealla lähtöminuutilla. 5+5 kyllä antaisi enemmän pelivaraa osuudelle Hki - Hpl. Nykyinen 4+6 -systeemi on häiriöherkkä, mutta se ei automaattisesti johda tasaiseen 5+5:een vaan paljon ikävämpään sekoamiseen. Kriittinen osuushan on Helsingin aseman ja Linnunlaulun välinen vaihdekuja, jossa keskimäärin joka toinen kerta voi mennä vain yksi juna kerrallaan (esim. näiden junaryhmien suhteen) ja se vie aikaa hitusen alle 2 min.

Nykyinen käytäntö tuli mielestäni vuonna 2007. Saa nähdä, mennäänkö näillä aikatauluilla aina Kehäradan käyttöönottoon saakka... :)
 
Kerran pisti silmään, kun Putkinotkon ratikkapysäkillä oli noin parikymmentä ihmistä, jotka odottivat raitiovaunua. Pysäkkikatoksesta oli asianmukaisesti otettu pysäkkimerkit pois, lisäksi katoksessa oli tiedotteet poikkeusjärjestelyistä. Eipä siinä mitään, eihän tuollaisia asioita välttämättä huomaa, jos pysäkkiä päivittäin käyttää. Mutta sekään, että pysäkin kohdalla ei ollut edes kiskoja ja kaivinkone kaivoi radan pohjaa parikymmentä metriä pysäkistä raitiovaunun normaaliin tulosuuntaan, ei aiheuttanut noissa ihmisissä minkäänlaista ajatusta, että kaikki ei nyt ole aivan kuin pitää...

Heh, jos tuo olisi tapahtunut 15 vuotta myöhemmin niin siitä olisi saanut kännykkäkameralla kuvan, photarilla teksti EPIC FAIL tai ONLY IN FINLAND ja 4chaniin.
 
Tarttui korviin tässä jokin aika sitten sellainen lause muuassa asiantuntijatapaamisessa, että eräs maailmanlaajuinen laitetoimittaja oli maininnut Helsingin nykyisen pussinperä-henkilöaseman olevan liikennetapahtumien määrässä ja ratapihan koossa mitattuna aivan omaa suuruusluokkaansa. Ja hämmästelleensä sitä, että se läpäisee kuitenkin niinkin valtaisan määrän liikennetapahtumia mitä siinä ruuhka-aikaankin tehdään. Resiina-lehden keskustelupalstalla mainittiin äskettäin, että kiivaan iltapäivätunnin aikana tapahtuu noin sata manööveriä eli keskimäärin joka minuutti on liikkeessä pari junaa tai vaihtotyötä menossa suuntaan ja toiseen.

Ulkomainen laitetoimittaja oli kertonut, että Euroopasta ei löydy toista samanlaista isoa pussinperä-ratapihaa, eikä paljon muualtakaan. Lähinnä samantapaisesti verrannollinen "vilkas" ratapiha on kuulema Adelaidessa, joka on raidemäärältään kuitenkin huomattavasti vähäisempi kuin Helsinki. Ovat kuulema adelaidelaisetkin käyneet ihmettelemässä kunnioituksella härmän systeemiä. Ehkä se Pisara sitten joskus tulee ja muuttaa maailmaa?
 
Helsingin nykyisen pussinperä-henkilöaseman olevan liikennetapahtumien määrässä ja ratapihan koossa mitattuna aivan omaa suuruusluokkaansa.

Itselle tulee vertailukohtana mieleen Yhdistyneen Kuningaskunnan suurin rautatieasema Waterloo Lontoossa. Wikipedian mukaan sen kautta lähteviin juniin myydään vuosittain 88 miljoonaa lippua, mistä luvusta puuttuu Waterloo Eastin (joka ei ole pussinperä kuten Waterloo), Waterloo Internationalin ja undergroundin matkustajat. Pikaisesti katsoen Helsingin päärautatieaseman kokonaissumma jää yli kymmenen miljoonaa matkustajaa tuosta luvusta, joka siis on joka tapauksessa aliarvio. Tämä ei tietysti kerro junien ja operaatioiden määrästä, kun arvatenkin Lontoossa matkustajamäärät ovat per lähtö suurempia. Laiturien ja päättyvien raiteiden määrän suhteen rakennelma on hyvinkin vertailukelpoinen Helsingin kanssa. Google Maps -satelliittikuva. Paikanpäällä noin puhtaasti mutu-tuntumalta meno vaikuttaa kyllä oleellisesti vilkkaammalta kuin Helsingissä, mutta en tähän hätään löydä tilastoa lähtöjen määrästä. Waterloossa taitaa olla hyvin suuri osa kalustosta kahteen suuntaan ajettavia yksiköitä, joten junien kääntäminen on oletettavasti tuntuvasti helpompaa.
 
Ulkomainen laitetoimittaja oli kertonut, että Euroopasta ei löydy toista samanlaista isoa pussinperä-ratapihaa, eikä paljon muualtakaan. Lähinnä samantapaisesti verrannollinen "vilkas" ratapiha on kuulema Adelaidessa, joka on raidemäärältään kuitenkin huomattavasti vähäisempi kuin Helsinki. Ovat kuulema adelaidelaisetkin käyneet ihmettelemässä kunnioituksella härmän systeemiä. Ehkä se Pisara sitten joskus tulee ja muuttaa maailmaa?

Ei Helsingin rautatieasema nyt sentään ihan Euroopan vilkkain pussinperäasema ole. Euroopan vilkkain pussinperäasema on Pariisin Gare du Nord, jossa 140 miljoonaa SNCF matkustajaa vuodessa palvellaan 38 laiturilla. London Waterloo on sitten toiseksi vilkkain 19 laiturilla ja 90 miljoonalla matkustajalla.

Mutta kyllähän Helsingin rautatieasemakin on pussinperäasemaksi iso. 19 laituria ja ilmeisesti yli 60 miljoonaa matkustajaa vuodessa. (Mistä löytyy tarkka matkustajaluku?)

Vaikka voi olla, että Helsinkiin ajetaan pienimmillä yksiköillä kuin Waterloohon tai Gare du Nordiin, joten junien lukumäärässä Helsinki voi olla lähempänäkin kärkeä.
 
Viimeksi muokattu:
Ei Helsingin rautatieasema nyt sentään ihan Euroopan vilkkain pussinperäasema ole. Euroopan vilkkain pussinperäasema on Pariisin Gare du Nord, jossa 140 miljoonaa SNCF matkustajaa vuodessa palvellaan 38 laiturilla. London Waterloo on sitten toiseksi vilkkain 19 laiturilla ja 90 miljoonalla matkustajalla.

Mihinkäs tästä unohtui Pariisin Saint-Lazare, jossa on 100 miljoonaa matkustajaa ja 27 laituria?
 
Ei Helsingin rautatieasema nyt sentään ihan Euroopan vilkkain pussinperäasema ole. Euroopan vilkkain pussinperäasema on Pariisin Gare du Nord, jossa 140 miljoonaa SNCF matkustajaa vuodessa palvellaan 38 laiturilla. London Waterloo on sitten toiseksi vilkkain 19 laiturilla ja 90 miljoonalla matkustajalla.

Mutta kyllähän Helsingin rautatieasemakin on pussinperäasemaksi iso. 19 laituria ja ilmeisesti yli 60 miljoonaa matkustajaa vuodessa. (Mistä löytyy tarkka matkustajaluku?)

Vaikka voi olla, että Helsinkiin ajetaan pienimmillä yksiköillä kuin Waterloohon tai Gare du Nordiin, joten junien lukumäärässä Helsinki voi olla lähempänäkin kärkeä.

Tarkoittaako "laituri" Britanniassa samaa kuin raidetta meillä vai onko brittiläisessä "laiturissa" 2 raidetta? Olin kuvitellut Waterloota isommaksi.

Onko Pariisin Gare du Nordin matkustajaluvuissa mukana myös maanalaisten läpikulkevien RER -junalinjojen matkustajat, vai koskeeko vain maanpäällistä pussinperä-asemaa? Gare du Nord ja Gare de'l Est ovat lisäksi niin lähellä toisiaan että käyttävät samaa ratapihaa, onko kenties matkustajatilastoissa asemat erillään vai yhdessä?

t. Rainer
 
Onko Pariisin Gare du Nordin matkustajaluvuissa mukana myös maanalaisten läpikulkevien RER -junalinjojen matkustajat, vai koskeeko vain maanpäällistä pussinperä-asemaa?

Tuo 140 miljoonaa lisältää vain Gare du Nordin pussinperäaseman matkustajamäärän. RER:ssä on sitten 50 miljoonaa matkustajaa lisää.

Gare du Nord ja Gare de'l Est ovat lisäksi niin lähellä toisiaan että käyttävät samaa ratapihaa, onko kenties matkustajatilastoissa asemat erillään vai yhdessä?

Nuo asemat ovat tilastoissa erikseen.
 
Miten muuten Saksan isot pussinperäasemat Mûnchen Hbf, Frankfurt am Main Hbf ja Stuttgart Hbf sijoittuvat vertailussa? Entä Zürich? Tai Milano tai Rooma?

t. Rainer
 
Tuo 140 miljoonaa lisältää vain Gare du Nordin pussinperäaseman matkustajamäärän. RER:ssä on sitten 50 miljoonaa matkustajaa lisää.

Täydennän vielä tietoa Saint-Lazaresta. Wikipedia antaa matkustajaluvun 100 000, joka ilmeisesti sisältää vain varsinaisen aseman liikenteen. Jos lisätään RER ja metro (ja bussit?), niin ainakin eilen postiluukusta kolahtanut Ville Rail & Transports -lehti (jossa teemajuttu ko. asemasta) kertoo, että päivittäin sen läpi kulkee 450 000 matkustajaa. Iso luku, mutta isoja ovat näiden lukujen erotkin. Toisinaan vaikea niinsanotusti verrata omenoita omenoihin eikä paloautoihin.
 
Antti Jaatinen sanoi:
...Voitaisiinko esimerkiksi lähiliikennettä ajaa enemmmän vakiokokoonpanoilla. Silloin ei tarvitse ruuhka-aikaan tehdä ratapihalla vaihtotöitä, joka syö kapasiteettia.
toimittaja sanoi:
Miten se näkyy matkustajalle?
Toivottavasti niin, että ruuhkatäsmällisyys paranee, koska tulee väljyyttä ratapihalle.
Eli vihdoin VR-Yhtymä myöntää, että ratapihan kapasiteetti menee sen omaan puuhasteluun, josta voidaan myös luopua. Tähän asti tämä on kielletty jyrkästi ja tuomittu hölynpölyksi puheet siitä, että Helsingin raiteet kyllä riittävät sille junamäärälle, jonka linjaraiteet voivat välittää.

Antero
 
Minusta Helsingin ratapihan ja Pasilan toimivuuskorjaukset voisi jakaa seuraaviin ryhmiin

Operointimuutokset (toteutettavissa nopeasti)

- Vähennetään kaluston muutokset Helsingin asemalla niin minimiin kuin varikoiden käytön puolesta mahdollista
- Muutetaan Keravan kaupunkiradan operointia vähemmän häiriöalttiiksi muuttamalla K-junat N-juniksi


Hätäkorjaukset (aikaväli 2-5 vuotta)


- Irrotetaan kaupunkiratojen liikenne nykyisestä ratapihan asetinlaitejärjestelmästä, kaupunkiradoille tulee omat laiturit ja kaupunkiratojen raiteille tulee Helsingin ratapihalla oma uusi asetinlaite.
- Rakennetaan kaupunkiradoilta pääsy tai pääsyt Ilmalaan, jota voidaan käyttää ilman kaukoliikenneraiteiden ylitystä.

Perusteelliset uudistustyöt (10-15 vuotta)

- Korjataan Helsingin ratapihan raidejärjestelyt ja asennetaan uusi asetinlaite.
- Rakennetaan Pisara
 
Takaisin
Ylös