Kani sanoi:
Pendolinot ovat olleet liikenteessä vuosikymmenen. Niiden kanssa on edelleen suuria ongelmia.
Olen osittain eri mieltä tässä asiassa. Kokemusta Pendolinosta niin työntekijän kuin matkustajan näkökulmasta minulta löytyy tältä vuodelta yli 100 matkan verran.
Pendolinon liikennöintihäiriöt ylittävät lähes aina julkisuuskynnyksen, minkä vuoksi sen ongelmat muistetaan. Useimmiten, kuten viimeksi jouluaaton aattona Viialassa, ongelmat taisivat olla sähköratatekniikassa eivätkä itse junayksiköissä. Faktaa tästä ei ole, mutta näin oletan.
Samanlaisia ongelmia sähköratatekniikan kanssa on ollut pitkin vuotta.
Tasoristeysonnettomuus Kälviällä (Sm3 7x05) otsikoitiin näyttävästi "Pendolino törmäsi kuorma-autoon". Tällaiset toimittajien kukkaset valitettavasti tahrivat mm. Pendolinon mainetta. Syylliseksi kirjoitetaan otsikosta alkaen Pendolino, vaikka tosiasiassa vika löytyy esim. sähköratatekniikasta tai sitten autoilijoista (tasoristeysonnettomuuksissa). Oikein yllätyin, kun Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat otsikoivat Korpikylässä tapahtuneen valitettavan onnettomuuden alkuviikosta oikein "koiravaljakkoturmaksi", eivätkä junaonnettomuudeksi. Kehitystä on siis ollut havaittavissa silläkin puolella.
Myönnettävä on, että ongelmia on ollut, etenkin kahdella yksiköllä liikkuvissa Pendolino-vuoroissa, mutta junan tekniikassa olleista ongelmista ollaan onneksi pääsemässä eroon. Vielä kun sähköratatekniikka saadaan kuntoon ja Ratahallintokeskus saisi eduskunnalta rahaa rataverkon kunnostamiseen, niin Pendolinokin pääsisi omalle tasolleen. Myös meille junahenkilökunnalle on tullut vuosien varrella paljon tärkeää käyttökokemusta kalustosta, joka auttaa ratkaisemaan ongelmia jopa matkan aikana.
Tämän vuoden aikana Pendolinot, joissa olen työskennellyt ja matkustanut, ovat kulkeneet yli 95% aikataulun mukaisesti. Omakohtaiset kokemukseni ovat siis erittäin positiiviset kyseisestä junatyypistä. Toivottavasti luottamusta junaa käyttäneillä asiakkailla olisi löytyy jatkossakin. Useasti Pendolinon arvostelijat eivät ole matkustaneet junalla kovinkaan montaa kertaa, vaan vetoavat kokemukseen, jonka ovat saaneet esimerkiksi lehtien sivuilta.
Kani sanoi:
Kiskobussit on saatu liikenteeseen vasta kolmannen ehdokkaan kelvattua.
Kiskobussit (Dm12) ovat otettu liikenteeseen, mutta ovat vasta ensimmäistä talvea matkustajien käytössä. Ongelmia on ollut joitain viime päivinä, mutta yhdenkään asiakkaan en ole kuullut jääneen matkan varrelle. Kyllä VR liikennöitsijänä vastaa kaikille turvallisen matkan perille. Valitettavasti joskus tekniikka saattaa pettää ja siinä tapauksessa perille kuljetetaan vaikkakin hieman myöhässä korvaavilla liikennemuodoilla, mutta kaikesta huolimatta turvallisesti.
Kani sanoi:
Suomeen on hankittu lähes aina vain Suomessa käyttöön tulevaa, uniikkia kalustoa, valmiita tuotteita ei ole ostettu.
Suurin syy tähän on yksinkertaisesti Suomen muuhun maailmaan poikkeava raideleveys (1524mm, yleiseurooppalainen 1435mm) ja aukean tilan ulottuma (ATU). Suomen mitoille tarkoitettua kalustoa ei yksinkertaisesti ole missään valmiina, vaan se joudutaan aina suunnittelemaan yksityiskohtia myöden vain ja ainoastaan Suomeen sopivaksi.
Suomi ei ole kiinnostava kohde kiskoliikennetehtaille, koska tilaukset ovat hyvinkin pieniä määriltään ja vaativat paljon työtä, aivan alusta asti. Näistä syistä johtuen, kalustossa saattaa ja on ollutkin alkuvaiheessa paljonkin ongelmia, mutta käyttökokemuksien kautta kalustoon saadaan varmuutta.
Kani sanoi:
Olisiko VR voinut säästyä vähemmillä ongelmilla toimimalla joissakin asioissa toisin?
Varmasti olisi, jos vuonna 1862 valmistunut ensimmäinen rataosa Helsingistä Hämeenlinnaan olisi rakennettu yleiseurooppalaiselle raideleveydelle 1435mm. Miltäköhän Suomen kalusto näyttäisi tänä päivänä, jos silloin joskus olisi ajateltu toisin?