HSL-lähijunaliikenteellä voisi olla jokin tunnus

Nrg · 9 Heinäkuu 2012

Itse kannatan melko lämpimästi kaupunkiratajunien liittämistä metroksi, mutta hyvin tehty sisarbrändikään ei olisi huono. Muutostarve on kuitenkin mielestäni hetki hetkeltä ajankohtaisempi, enkä ymmärrä, miksi HSL:n kanssa kaikki tällainen tuntuu olevan kovin hidasta.

Mielestäni tarvittaisiin pitemmän aikavälin brändistrategia joukkoliikenteelle. Sitä toteuttamaan tehtäisiin luonnollisesti operatiiviset suunnitelmat, joissa päätettäisiin aikataulu ja kustannukset, joilla koko HSL-alueen sisällä pysyttelevä joukkoliikenne yhdistetään visuaalisesti ja miksei äänimaailmankin puolesta (kuulutukset ym.) ihan oikeasti yhdeksi järjestelmäksi, ja miten U-linjat ja VR:n kaukoliikenneraiteita käyttävät lähijunat siihen maailmaan sovitetaan mukaan.

Kaikille runkolinjoille antaisin itse aina numeron etuliitteeksi kirjaimen, oli kyse sitten mistä yhteydestä vain. Esimerkiksi näin:

M1, M2 jne. yhdistetyn metro- ja kaupunkirataliikenteen linjat
R raitioteiden runkolinjat, eli esim. raide-jokeri voisi olla valmistuessaan R5
B runkobussit

S seudulliset junat, eli nykyiset S, U, Y, R jne.
U ulkopaikkalinjoille niin kuin nytkin, mutta U numeron eteen viestimään erilaisista (rajallisista) HSL-lippukäytännöistä linjalla

Näistä siis S- ja U-linjoilla voi matkustaa HSL-alueen ulkopuolelle liikennöitsijän omilla lipputuotteilla. Loput linjat, eli käytännössä normibussit ja hidasratikat, olisivat pelkällä numerolinjatunnuksella niin kuin nykyäänkin.

Max · 9 Heinäkuu 2012

Joku kaipasi linjakaaviota, jossa metron ja lähijunien lisäksi olisivat näkyvissä runkolinjat. Tässä vaatimaton raapustukseni aiheesta, kyllä ne tosiaan voisi saada näinkin esitettyä.

Näytä liitetiedosto 1632

Jos tuohon vielä voisi lisätä raitiolinjat, niin aina parempi, mutta voi mennä vähän sekavaksi

Runkolinjastossa tulee tässä myös esiin puute, ettei Tikkurilasta pohjoisen suuntaan ole tulossa kai yhtään runkolinjaa; alueella asuvana väittäisin, että tarvetta kyllä olisi...

Elmo Allen · 9 Heinäkuu 2012

Knightrider sanoi:
Matkustajaa kiinostaa myös vuoroväli ja matkan kesto. Minusta selkein junaverkosto on sellainen, missä saman brändin alla kulkevat linjat kulkevat samassa rataverkossa eikä niin, että samalla rataverkolla on 4 eri brändiä (metro, HSL:n ei-kaupunkirata-lähijunat, VR:n taajamajunat ja VR:n kaukojunat) ja yhdistetyillä brändeillä ei ole sitten samaa rataverkkoa ja vain yksi yhteinen asema ja siinäkin tapauksessa on vähän niin ja näin, voidaanko puhua yhteisestä asemasta.

Mutta sen sijaan on ihan ok, että nyt puhutaan lähijunista, henkilöjunista, taajamajunista, pikajunista, yöjunista, IC-junista, IC2-junista, Pendolinoista ja Allegrosta? Nuo kaikki brändithän ovat käytössä tuolla yhdellä rataverkolla. Vaikkei Helsinkiin asti ajakaan taajamajunia, on se silti sillä rataverkolla käytössä, ja sinähän halusit korostaa juuri sitä rataverkon yhtenäisyyttä.

Ja mitä ihmettä tuolla termillä "rataverkko" on merkitystä matkustajan palvelun kanssa? Eihän matkustajalle merkitse rataverkko mitään vaan palveluverkko. Viimeistään Pisaran myötä metrorata on ihan sitä yhtä ja samaa verkkoa kuin lähijunatkin. Ja kyllä niillä nytkin on ihan riittävä solmukohta niin, että oikeasti sijaitsevat samalla verkolla. Niitä on vain päätetty nimittää eri verkoiksi.

---------- Viesti lisätty kello 13:40 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 13:29 ----------

Knightrider sanoi:
-- S- ja U-bahn ovat silti samalla palvelualueella, samassa tunneliverkostossa, useilla yhteisillä asemilla siinä missä Helsingin seudulla metro ja kaupunkirata kohtaavat kerran, ja senkin vain heikosti eri tasoissa - eikä tilanne muuttuisi kaupunkiratojen liittämisen metrobrändiin jälkeenkään.

No sen nyt vain johtuu siitä, että meillä ei ole tämän enempää linjoja ja koska ne kaikki tuovat vain yhteen paikkaan, ihan ydinkeskustaan. Tukholmassakin sininen linja kohtaa punaisen ja vihreän vain kaksi kertaa ja senkin vain heikosti eri tasoissa (vaihtomatka on T-centralenissa todella pitkä). Onko sininen linja siis erillään tunnelbana-verkosta?

sm3 · 9 Heinäkuu 2012

Elmo Allen sanoi:
Ja kyllä niillä nytkin on ihan riittävä solmukohta niin, että oikeasti sijaitsevat samalla verkolla. Niitä on vain päätetty nimittää eri verkoiksi.

Rautatieasemako? Ensin astut pois lähijunasta ja kävelet laiturialueella, astut sisään rautatieasemalle, kävelet niille lyhyille liukuportaille, menet alas ja kävelet seuraaville lyhyille liukuportaille, menet alas, sitten kävelet pitkille liukuportaille ja menet alas, nyt olet paikassa mistä metrot lähteävät.

Matkalla on siis kolmet liukuportaat, sekä kävelyä ulkona ja sisällä. Siirtymiseen menee n. 5 minuuttia. Kyllä matkustaja tekee eron näiden (metron ja lähijunan) välille. Jos ne lähtisivät samasta tasosta ja siirtymiseen menisi enintään minuutti niin voitaisiin puhua samasta järjestelmästä muutekin kuin paperilla.

Max · 9 Heinäkuu 2012

sm3 sanoi:
Kyllä matkustaja tekee eron näiden (metron ja lähijunan) välille. Jos ne lähtisivät samasta tasosta ja siirtymiseen menisi enintään minuutti niin voitaisiin puhua samasta järjestelmästä muutekin kuin paperilla.

Kahden metrolinjan välillä vaihtaminenkaan tuskin missään onnistuu samassa tasossa, kyllä yleensä pitää mennä portaita ja vaeltaa kaikenlaisissa putkissa pitkiäkin matkoja.

Elmo Allen · 9 Heinäkuu 2012

Rattivaunu sanoi:
Minä en lainaamassasi lauseessa puhunutkaan kaupunkiratojen junien omasta brändistä vaan niiden ja metron yhteisestä brändistä.

Jos nyt mennään siihen aiheeseen, miten tähän yhteiseen brändiin päästäisiin, niin joka tapauksessa se tarvinnee tuon välivaiheen, jossa kaupunkiradoilla on oma brändinsä. Sikäli yhdistäminen metrobrändiin tullee mahdolliseksi vasta myöhemmin. Pysyn kuitenkin edelleen niiden argumenttieni takana, että se olisi parempi lopputilanne. Mutta kuten jo aloituskommentissani sanoin, tässä en tarkoituksella ole pohtinut sitä, onko sinne mahdollista päästä ja kuinka helposti. Vaan ainoastaan sitä, olisiko se lopputilanteena parempi. Historian painolastit ovat kuitenkin monesti kovin raskaita. Tästäkin keskustelusta näkyy se, kuinka fiksoituneita ihmiset ovat nykyisiin käsityksiinsä maailmanjärjestyksestä ja siitä, mikä on metro ja mikä juna.

---------- Viesti lisätty kello 13:53 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 13:52 ----------

Max sanoi:
Kahden metrolinjan välillä vaihtaminenkaan tuskin missään onnistuu samassa tasossa, kyllä yleensä pitää mennä portaita ja vaeltaa kaikenlaisissa putkissa pitkiäkin matkoja.

Ja Pisaran myötähän vaihto tapahtuu ihan aidosti niin kuin kahdella metrolinjallakin. Vaihto Hakaniemessä tulee sellaiseksi kuin se on suunniteltu aikanaan kahden metrolinjan välillä tehtäväksi. Vaihto rautatieasemalla taas ei tasoltaan eroa T-centralenin vihreä/punaisen ja sinisen välisestä vaihdosta.

Vesa Nurminen · 9 Heinäkuu 2012

Elmo Allen sanoi:
Onko sininen linja siis erillään tunnelbana-verkosta?

Ei. Fridhemsplanin aseman kupeessa sijaitsee kierretunneli, jonka yhtä raidetta pääsee kulkemaan vihreältä linjalta siniselle (ja päinvastoin). Korkeusero noin 10 metriä.

---------- Viesti lisätty kello 21:36 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 21:34 ----------

sm3 sanoi:
Matkalla on siis kolmet liukuportaat, sekä kävelyä ulkona ja sisällä. Siirtymiseen menee n. 5 minuuttia. Kyllä matkustaja tekee eron näiden (metron ja lähijunan) välille.

Ei tee Tukholmassa eroa tunnelbanan ja tunnelbanan välille, jossa matka siniseltä linjalle sekä T-Centralenissa että Fridhemsplanilla on jotain tuota luokkaa, T-Centralenissa jopa enemmänkin. Liukuportaita, portaita ja liukuramppeja kyllä löytyy.

---------- Viesti lisätty kello 21:40 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 21:36 ----------

Max sanoi:
Kahden metrolinjan välillä vaihtaminenkaan tuskin missään onnistuu samassa tasossa, kyllä yleensä pitää mennä portaita ja vaeltaa kaikenlaisissa putkissa pitkiäkin matkoja.

...Etenkin kun sivukiskovirroittimien yli ei noin vain mennä. Hakaniemen asema on lähin esimerkki siitä, että vähintään kahdet portaat pitäisi ylös ja alas kiivetä, kun linjaa haluaa vaihtaa. Sen kyllä hiffaa, kun siellä käydessä osaa vähän käyttää mielikuvitusta.

Elmo Allen · 10 Heinäkuu 2012

Vesa Nurminen sanoi:
Ei. Fridhemsplanin aseman kupeessa sijaitsee kierretunneli, jonka yhtä raidetta pääsee kulkemaan vihreältä linjalta siniselle (ja päinvastoin). Korkeusero noin 10 metriä.

Kysymykseni oli hyvin retorinen.

---------- Viesti lisätty kello 1:49 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 1:47 ----------

Vesa Nurminen sanoi:
...Etenkin kun sivukiskovirroittimien yli ei noin vain mennä. Hakaniemen asema on lähin esimerkki siitä, että vähintään kahdet portaat pitäisi ylös ja alas kiivetä, kun linjaa haluaa vaihtaa. Sen kyllä hiffaa, kun siellä käydessä osaa vähän käyttää mielikuvitusta.

Tosin viisaat osaavat vähemmälläkin, niin kuin T-Centralenissa vihreältä punaiselle. Tosin sen sinäkin varmaan jo tiesit. Se on toki vaikeampaa tehdä, jollei sitä ole suunnittelussa alusta alkaen otettu huomioon. Ja varsinkin Pisaran kanssa, kun se halutaan parikymmentä metriä syvemmälle muutenkin.

Max · 10 Heinäkuu 2012

Vesa Nurminen sanoi:
Sivukiskovirroittimien yli ei noin vain mennä. Hakaniemen asema on lähin esimerkki siitä, että vähintään kahdet portaat pitäisi ylös ja alas kiivetä, kun linjaa haluaa vaihtaa. Sen kyllä hiffaa, kun siellä käydessä osaa vähän käyttää mielikuvitusta.

Tuo mielessäni ollut poikkeus on Pietarissa asema nimeltään Технологический Институт. Siellä kaksi linjaa risteää niin, että pohjoiseen menevät junat pysähtyvät yhdellä asemalla ja etelään menevät toisella. Jos vaihtosuunta siis on näiden toisiaan vastaavien suuntien välillä, niin vaihtamaan pääsee laiturin yli. Muuten Pietarissakin kuljetaan aina tunneleissa eri asemalle ja parhaimmillaan voi joutua käymään kolmellakin asemalla päästäkseen eri linjan junaan.

Vesa Nurminen · 10 Heinäkuu 2012

Elmo Allen sanoi:
Kysymykseni oli hyvin retorinen.

Toki. Enkä minäkään olisi tosissani ehdottanut tuon huoltotunnelin käyttöönottoa matkustajaliikenteelle vain yhdistämään tunnelbanan yhdeksi kokonaisuudeksi.

Kirjoitin liian nopeasti ja lyhyesti, vitsi jäi kaikilta ymmärtämättä - tai oikeastaan se puuttui viestistä kokonaan. Tuo silmää iskevä hymiö olisi saattanut korjata tilanteen.

Elmo Allen sanoi:
Tosin viisaat osaavat vähemmälläkin, niin kuin T-Centralenissa vihreältä punaiselle. Tosin sen sinäkin varmaan jo tiesit. Se on toki vaikeampaa tehdä, jollei sitä ole suunnittelussa alusta alkaen otettu huomioon. Ja varsinkin Pisaran kanssa, kun se halutaan parikymmentä metriä syvemmälle muutenkin.

Oikeastaan kalliotunnelitapauksissa on mahdotonta saavuttaa sitä, mitä T-Centralenissa on tehty. Ja jos sellainen joskus tehdään, pitäisi myös varautua tulevaisuuteen paremmin kuin siellä, jossa tuon kyseisen aseman kapasiteetti on jo oikeastaan ylitetty ajat sitten. Uusia hissejä tai rullaportaita ei saada ellei koko yllä olevaa Klarabergsgatania revitä täysin auki, samoin nykyisen aseman betonirakenteita. Silloin ennen muinoinhan revittiin maan tasalle "puoli keskustaa" ja kaivettiin valtava monttu, että sellainen eritasokompleksi saatiin betonoitua maan pinnan alapuolelle. Kallioon tuollaiset tasoasemat kyllä onnistuu, kun kaikki tehdään kerralla valmiiksi, mutta tietenkään sitä ei saada niin lähelle katutasoa, vaan se menee väkisinkin toista kymmentä metriä pinnan alle.

Sininen linja ja etenkin tuleva Citybanan T-Centralenissa on hyvä esimerkki siitä, miten vaikea kallioon on saada asemaa toisen alle. Olisikohan Kampissa sittenkin tarvetta toiselle tunnelimetrolle? Siellä kun on kai aika näppärästi suoraan alla asematila.

ultrix · 10 Heinäkuu 2012

Selasin junamatkani ratoksi HSL:n graafista ohjeistoa. Siellä luki tällaista:

HSL:n koko väripaletti perustuu kulkuvälineiden tunnistettaviin väriperinteisiin. näitä sävyjä on kehitetty aikaisempia puhtaammiksi ja pirteämmiksi. Sininen on linja-autoliikenteen, tummanvihreä raitiovaunuliikenteen, oranssi metroliikenteen, vaaleansininen lauttaliikenteen ja kirkkaanvihreä lähijunaliikenteen väri.

Lähde: HSL - Helsingin seudun liikenne Graafinen ohjeisto 2.0 11.11.2010

Kaid · 10 Heinäkuu 2012

ultrix sanoi:
Selasin junamatkani ratoksi HSL:n graafista ohjeistoa. Siellä luki tällaista:
HSL:n koko väripaletti perustuu kulkuvälineiden tunnistettaviin väriperinteisiin. -- kirkkaanvihreä [on] lähijunaliikenteen väri.

Tämä herättää kysymyksen, mistä lähtien kirkkaanvihreä on ollut lähijunaliikenteen perinteinen väri? Jos halutaan pysyä perinteissä, eikä lähijunien värin pitäisi olla (tumma) punainen?

Kirkkaanvihreä on lisäksi mielestäni ongelmallinen lähijunaliikenteen tunnusvärinä kahdestakin syystä:

1 - Se ei oikeastaan erotu HSL:n markkinointimateriaaleissa ratikan tummanvihreästä tunnusväristä. Näin lähijunille ei oikeastaan synny kovinkaan hyvää omaa identiteettiä, varsinkin kun ratikan vihreä väri on iskostunut ihmisten mieliin niin hyvin ja toisaalta pääosa lähijunista ei ole vihreitä...
2 - Kirkkaanvihreä on VR:n väri, jolloin HSL:n lähijunaliikenne ei erotu omaksi kokonaisuudekseen (kyllä, tiedän tästä aiheesta väännetyn jo tässä ketjussa).

Eli: perinteet kunniaan, punainen HSL:n lähijunaliikenteen väriksi ja myös junat punaisiin sävyihin. Sitten jos/kun lähijat ja metro halutaan yhdistää, voidaan punaiset junat sutia uudelleen metro-oransseiksi.

Elmo Allen · 10 Heinäkuu 2012

Kaid sanoi:
Tämä herättää kysymyksen, mistä lähtien kirkkaanvihreä on ollut lähijunaliikenteen perinteinen väri?

Itsekin huomasin tuon aikaisemmin ja ihmettelin vähän samaa. Tosin voi olla, että perinnevärit ovat vallanneet ensin paikkansa (eli HKL:n kolmijako siniset bussit, vihreät ratikat ja oranssinpunainen metro (ja vaaleansininen lautta)) ja junalle on sitten pitänyt keksiä omansa. Ovat varmasti miettineet juuri, onko lähijunien väri punainen vai sitten vihreä. Tuolloin tiedossa oli Sm5-kaluston väri, joten valinta varmaan kallistui siihen. Tosin se ei ole kirkkaanvihreä ja silloin olisi pitänyt olla jo tiedossa VR:n värivaihdos (tosin myös se, että se kestää pitkään ja että VR:llä punainen on hallitseva vielä pitkään).

Veikkaisin, että vihreään on päädytty juuri siksi, että punainen on päätetty jättää vanhenevan Sm1/2-kaluston väriksi ja viestiä symbolissa enemmän HSL:n omaa kalustoa. Mutta olen silti samaa mieltä noista syistä, ettei sekään hyvä ole. Kirjoitin itsekin kolme vuotta sitten:

Elmo Allen sanoi:
Onkohan väritys jollain aikataululla tulossa juniinkin? Toivottavasti ei. En niinkään vastusta vihreää väriä, mutta onko nyt pakko taas sotkea VR:n muut junat tuleviin YTV:n juniin, jotka nekin ovat yleisilmeeltään aika vihreitä.

Rattivaunu · 10 Heinäkuu 2012

Elmo Allen sanoi:
Tosin viisaat osaavat vähemmälläkin, niin kuin T-Centralenissa vihreältä punaiselle.

Centralenissa vaihdetaan vihreältä punaiselle ja päin vastoin siis vastakkaisiin ajosuuntiin samassa tasossa. Järjestelmältä sisarelle voi vaihtaa samassa tasossa myös samaan suuntaan, mutta se käy Gamla Stanin ja Slussenin asemilla. Kokonaisuus, josta ruotsalaisten nokkeluutta voi vain ihailla.

Vesa Nurminen · 10 Heinäkuu 2012

Rattivaunu sanoi:
Kokonaisuus, josta ruotsalaisten nokkeluutta voi vain ihailla.

Vain se, että myös Slussenilla olisi sama järjestely kuin T-Centralenissa voisi olla parempi. Mutta liikaahan ei tietenkään voi vaatia (eikä Gamla Stanin ja Slussenin väliin pysty varmaan sellaista tehdäkään).

HSL-lähijunaliikenteellä voisi olla jokin tunnus

Liitetiedostot