HSL-lähijunaliikenteellä voisi olla jokin tunnus

vristo sanoi:
Oikein hyvä näkökulma perusteluineen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Saattaa olla, mutta on siinäkin silti omat ongelmansa. Se on ehkä enemmän idealistinen näkemys hyvästä lopputilanteesta ilman menneisyyden painolastia kuin näkemys sinne pääsemisestä.

Ongelma syntyy lähinnä nopeista taajamajunista ja HSL-alueen kasvusta. Pitäisikö metrolaiturilta kulkea vain metrojunia? Vaikka esim. S-juna kulkee koko matkan HSL-alueella, se käyttää kaukojunien laitureita. Ja jos nämäkin siirrettäisiin silti metrobrändiin ja HSL-alue laajenisi vaikka Riihimäelle, mitä tehdään R-junalle, joka jatkaa Tampereelle?

Tuo toki on ongelma myös lähijunabrändin kanssa. Lähijunien pitäisi olla HSL:n brändi, koska se tosiasiassa on suurimmalta osiltaan osa HSL:n metrojärjestelmää. Mutta se on vaikeaa niin kauan kuin on sekaliikennettä. Tukholmassahan pendeltågit ovat selkeämmin SL:n liikennettä, vaikka niiden lisäksi on vielä SJ:n lähi-/taajamajuniakin.
 
R.Silfverberg sanoi:
Lähijunien nykyinen linjatunnuskäytäntö on OK, mutta M-tunnus pitää saada vaihdettua johonkin muuhun, koska muuten on vaara että sitä luullaan metroksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sama ongelma on myös H-junan kohdalla. Tunnus H kun on käytössä yhden lähijunalinjan tunnuksena sekä taajamajunien tunnuksena. Ja esim. Riihimäeltä kun lähtee molempia H-tunnuksellisia junia samalta asemalta, on erehtymisen riski olemassa. Tämän vuoksi H-junan voisi muuttaa G:ksi.

Ja itse viestiketjun aiheeseen liittyen, kaikilla lähijunilla tulisi olla sama tunnuskirjain tai -teksti (mikä se ikinä onkaan) siitäkin huolimatta, että osa junista menee HSL-alueen ulkopuolelle. HSL-alue voidaan rajata karttaan paksulla viivalla, kuten nykyään VR:n lippuvyöhykekartassa. Lisäksi HSL-alueen loppuminen voitaisiin kuuluttaa (ja näyttää infotaululla) lähijunissa viimeisen HSL-alueella olevan aseman kuulutuksen yhteydessä. "Seuraavana Kerava, joka on viimeinen HSL:n lippualueen asema. Nästa Kervo, som är den sista station i HRT:s biljettområde."
 
Lähijunien keskinopeus on suurempi, kuin metrojen. Näin ollen, metrobrändi saattaa aiheuttaa mielikuvan hitaammasta liikenteestä. Minusta on tarpeeksi selkeää, että ne ovat yksinkertaisesti lähijunia ja niille on oma lähijunakarttansa ja niihin pääsee rautatieasemilta, muttei metroasemilta. Metrolla on nyt, tällä vuosikymmenellä ja todennäköisesti seuraavallakin vuosikymmenellä vain yksi yhteinen asema lähijunien kanssa, ennen Pisaraa päärautatieasema ja Pisaran jälkeen Hakaniemi. Matkustajat erottavat hyvin lähi- ja kaukojunat toisistaan nykyäänkin - suurempi ongelma matkustajien ymmärrykselle on nimenomaan se, että ne Buscomit nököttävät eteisissä Tampereelle saakka.
 
Elmo Allen sanoi:
Vain koska saman tuotenimen alle on sotkettu kahta erilaista junaa: joka asemalla pysähtyviä ja asemia ohittavia. A-, M- ja I-juna eivät ole metroa nopeampia. I-juna ehkä hitusen, muttei merkitsevästi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä vain on merkittävästi, kun huippunopeus, mitä normaalisti käytetään, on 150% suuri verrattuna metron vastaavaan. Lisäksi lähijunissa on konnareita/junamyyjiä, metroliikenteessä ei.

Ja nehän ovat sama tuote: Samanluokkainen kalusto, sama hinta, samat maksutavat, sama operaattori, joissain tapauksessa samat raiteet. Lisäksi on välimuotoja, kuten E, K, S, U jotka eivät kuitenkaan ole metromaisia, koska eivät pysähdy kaikilla asemilla ja niillä on myös nopeampi keskinopeus. Pitäisikö lähijunat jakaa kolmeen eri luokkaan, vaikka nykyinen systeemi ei ole epäselvä? En käsitä, miten se edes selventyisi. Olisiko Pisarallakin erikseen metroasemat ja rautatieasemat, ettei menisi brändit sekaisin? Entä, jos joku ei erottaisi, mistä kohtaa Pasilassa alkaa metro- ja mistä rautatieasema, varsinkin, kun metromaista liikennettä on molemmissa päissä?

Metrot ja lähijunat ovat entistä enemmän erillään automaattimetron, yhä enempien maanalaisten asemien, lyhyiden junien ja laituriovien edetessä. Harva turisti saa metrosta maanpäällisen miellekuvan muutenkaan, onhan nytkin kaikki Suomen metroasemat maan alla, kuopassa tai sillalla, kuten on muissakin maissa metroissa.
 
Lähijunien kutsuminen metroksi tuskin vaikuttaisi brändiin niin päin että syntyisi mielikuva hitaista Tiksin-metroista. Pikemminkin niin päin, että jos integraatio iskostuisi kansaan kunnolla, se alkaisi ajatella, että Itiksen-metrokin on epäluotettava ja säiden ja ties minkä ilmiöiden ja ilkivallan armoilla. Mihin on pakko lisätä, että kunhan automaatti tulee valmiiksi niin se varmaan sitä onkin. ;)
 
Knightrider sanoi:
Kyllä vain on merkittävästi, kun huippunopeus, mitä normaalisti käytetään, on 150% suuri verrattuna metron vastaavaan. Lisäksi lähijunissa on konnareita/junamyyjiä, metroliikenteessä ei.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mitä ihmettä sillä huippunopeudella on väliä? Matkustajaa kiinnostaa todellinen matka-aika eikä radalle painetut kyltit.

Lähijunista voitaisiin ja oikeastaan pitäisikin konnarit ja lipunmyyjät poistaa. Ne ovat vain turha kustannuslisä.

---------- Viesti lisätty kello 0:09 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 0:03 ----------
Knightrider sanoi:
Ja nehän ovat sama tuote: Samanluokkainen kalusto, sama hinta, samat maksutavat, sama operaattori, joissain tapauksessa samat raiteet.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sama hinta ja ja maksutavat ovat kaikilla HSL-alueen kulkuneuvoilla. Lähijunissa saa myös VR:n lippuja juuri siksi, ettei niitä ole osattu oikein integroida HSL-tuoteperheeseen. Ne ovat HSL:n tilaamaa liikennettä siinä missä ratikat ja metrotkin. Niissä vain nyt poikkeuksellisesti operaattori saa myydä omiakin lippuja. Ratikalla ja metrolla on sama operaattori, mutta ne eivät ole sama tuote. Jokerilla ja h55:llä on sama operaattori, eivätkä nekään ole saman brändin alla. Mannerheimintiellä kulkee ExpressBusseja ja HSL:n busseja, mutta niillä ei ole mitään yhteyttä. Ne pysähtyvät jopa samalla pysäkilläkin jossain.
 
Niin, HSL:llä on, tosiaankin, jo valmiit symbolit jokaista joukkoliikennemuotoa varten: Bussi juna metro ratikka lautta

Kuvien lähde: HSL

Minusta nuo ovat jopa parempia kuin kirjainsymbolit (vaikka pidänkin metron "M"-symboolia erinomaisena sellaisena), eikä minulla ei olisi mitään estettä noiden symboolien käytölle mm. pysäkeillä, asemilla ja satamaterminaaleissa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Knightrider sanoi:
Minusta on tarpeeksi selkeää, että ne ovat yksinkertaisesti lähijunia ja niille on oma lähijunakarttansa ja niihin pääsee rautatieasemilta, muttei metroasemilta. Metrolla on nyt, tällä vuosikymmenellä ja todennäköisesti seuraavallakin vuosikymmenellä vain yksi yhteinen asema lähijunien kanssa, ennen Pisaraa päärautatieasema ja Pisaran jälkeen Hakaniemi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Onko tuo ainoa perustelu, miksi lähijunilla ja metrolla ei voi olla yhtinen linjakartta? Noin ehkä ajattelevat ne vanhemman polven ihmiset joiden mielestä Helsingin tulee olla "pieni" ja suuren maailman hömpötyksiä ei haluta. Vai onko taustalla reviiriajattelu HKL - VR? Joka tapauksessa näyttä nyt siltä kuin lähijunat ja metro palvelisivat kahta kokonaan eri kaupunkia. Kummallakin on lisäksi yksi linja oranssilla M-tunnuksella.

Viimeistään kun Kehärata otetaan käyttöön pitäisi linjakartat yhdistää. Kehärata tuo lähijunille kokonaan uuden matkustajakategorian, nimittäin ne jotka saapuvat lentäen Helsinkiin ja jotka tuntevat kaupunkia huonosti tai ei ollenkaan. Heille olisi tarpeen näyttää yhdellä ja samalla kartalla millainen nopea raideliikenneverkko Helsingin seudulla kokonaisuudessaaan on. Karttaan pitäisi lisätä myös Jokeri vaikka se on "bussimetro". Sillä ja lähijunilla ja metrolla on jo useita vaihtoasemia. Lisäksi länsimetron valmistuminen mahdollistaa nopean raideliikenneyhteyden lentokentältä Otaniemeen joka tulee varmaan olemaan ahkerassa käytössä. En ymmärrä miksi eivät voisi olla samalla kartalla?

t. Rainer
 
kouvo sanoi:
Voihan ne junat, metro ja vaikka Jokeribussikin olla samalla kartalla ilman että niitä teennäisesti sen enempää yritetään uittaa saman brändin sisään.
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin, mun mielestäni niillä pitäsi olla oma brändinsä kullakin. Pääasia olisi etä kartalla näytettäisiin nopeat ja tiheään kulkevat runkoyhteydet.

t. Rainer
 
Jokeri pitäisi brändätä pikalinjaksi (Limited-stop Route). Lähijunat lähijuniksi (Commuter Train). Ja metro kaupunkijunaksi.(Metropolitan Railway). Kehärata, lentokenttä radaksi (Airport Express).
Nämä neljä olisivat samalla kartalla.

Helsinki on toki pieni* kaupunki, mutta ei silti tarvitse pyrkiä egoa kasvattamaan kuvittelemalla lähijunat "metroksi". Jos unohdetaan egoilu niin Helsingissä ei edes ole perinteistä metroa (Underground, subway) vaan kaupunkijuna. Tulevaisuudessa (joskus) metro (Metropolitan Railway) menee Espoosta Helsingin kautta lentoasemalle (Vantaalle) ja Sipooseen, jolloin se on selvästi "metropolialueen" lähi- tai kaupunkijuna (Metropolitan Railway). Sipoo on muutenkin jo pääkaupunkialueen ulkopuolinen. Mikään oikea metro maailmassa (Underground, subway) ei taida käydä neljän kaupungin alueella.
Lähijuna (Commuter Train) ei ole metro koska se menee "metropoli" alueen ulkopuolelle, ja palvelee pääosin muita kuin "metropolialueen" asukkaita.

Helsinkiä tulee kehittää 600 000 asukkaan kaupunkina ja pääkaupunkiseutua miljoonan asukaan alueena. Ei 10 miljoonan asukkaan kuten tähän asti. :lol: Tulee hahmottaa pääkaupunkiseudun todellinen koko (Miljoona asukasta).


*Noin Helsingin kokoisia kaupunkeja on paljon, mutta niillä on usein monen miljoonan asukkaan metropolialueet. Vertaa Boston n. 600 000 asukasta, metropolialue 4,5 milj. asukasta. Helsinki vähän vajaa 600 000 asukasta, metropolialue 1 milj. asukasta.
 
Näihin väitteisiin kaivattaisiin perusteluja:

sm3 sanoi:
Mikään oikea metro maailmassa (Underground, subway) ei taida käydä neljän kaupungin alueella.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tukholman metro (tunnelbana) kulkee ainakin 7 eri kaupungin alueella.

sm3 sanoi:
Lähijuna (Commuter Train) ei ole metro koska se menee "metropoli" alueen ulkopuolelle, ja palvelee pääosin muita kuin "metropolialueen" asukkaita.
Klikkaa laajentaaksesi...
Menee toki metropolialueen ulkopuolelle, mutta eiköhän käyttäjistä n 3/4 tule metropolialueen sisältä, ja lähijunia käytetään ainakin Espoossa ja Vantaaalla paljon kaupungin sisäisin matkoihin.

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
R.Silfverberg sanoi:
Näihin väitteisiin kaivattaisiin perusteluja:



Tukholman metro (tunnelbana) kulkee ainakin 7 eri kaupungin alueella.


Menee toki metropolialueen ulkopuolelle, mutta eiköhän käyttäjistä n 3/4 tule metropolialueen sisältä, ja lähijunia käytetään ainakin Espoossa ja Vantaaalla paljon kaupungin sisäisin matkoihin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tukholman metrossa on 3 linjaa (seitsemän osuutta), yli miljoona matkaa päivässä, pituutta 108 kilometriä, asemia 100. Metro ajaa Tuhkolman keskustassa (Vain A vyöhykeellä joka käsittää Tukholman keskustan), paikallisjunia ei lasketa metroksi ;). Lähteenä Tukholman kaupungin sivut.

Karjaalaiset, Kirkkonummelaiset, Riihimäkeläiset, Lahtelaiset ja Keravalaiset eivät sitten käytä lähijunaa? Eikä näihin kaupunkeihin tehdä lähijuna matkoja?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös