HSL-lähijunaliikenteellä voisi olla jokin tunnus

Eikun metropalvelua. Mitä asiakasta kiinnostaa, onko alla bussi, ratikka, juna, metro vai vaikka lossi? Mikä tekee metrojunasta niin erikoisen, että lähijuna ei voi olle metro?
Tuli tällainen idea, että jos olisi yhteisenä brändinä tällaiselle metromaiselle palvelulle oranssi väri ja sana metro, jonka alle kuuluisivat esim. metrojunat, metrospårat ja metrobussit? Jotain tällaistahan maailmalla jo onkin, kuten Berliinin M-ratikat ja -bussit. Tämä siis vain idea - en (vielä) rupea argumentoimaan puolesta tai vastaan.
Minusta Tukholman tyyliin "runkolinja" on itsessään hyvä brändi, tai runkolinjoille jokin neutraali nimi, joka ei tuo mielikuvia mistään tietystä joukkoliikenteen muodosta. Myös Tukholman tyyliin ei käytetä kirjaintunnuksia erottamaan runkolinjoja, vaan väritystä. Tietty väri ja nimi kertoo tietystä palvelutasosta, ei siihen enää M-tunnuksia tarvitsisi sotkea. Ei kuullostaisi järkevältä sanoa, että mennään metrolla Lasipalatsille, ja siitä metroon, ja Hertsikasta metrolla kotiovelle. Uutisia tulisi siitä, että metro paloi poroksi, kolhaisi pakua ja ajoi ojaan. Myös monet voisi yllättää otsikot metron suistumisesta raiteilta autoliikenteen sekaan. Pidetään liikennevälineet erillään, kun ei pelkällä brändillä voi tehdä bussista metroa. Metromainen-sanan kun vaihtaa runkolinjaksi ja runkolinjabrändille tarvittaessa antaa osuvan nimen, saadaan tulokseksi esim. Vauhtilinjat, kuten on Joukolinjat, Liityntälinjat jne.
 
Tuli tällainen idea, että jos olisi yhteisenä brändinä tällaiselle metromaiselle palvelulle oranssi väri ja sana metro, jonka alle kuuluisivat esim. metrojunat, metrospårat ja metrobussit? Jotain tällaistahan maailmalla jo onkin, kuten Berliinin M-ratikat ja -bussit. Tämä siis vain idea - en (vielä) rupea argumentoimaan puolesta tai vastaan.

Berliinissä asuneena sanoisin, ettei sikäläisten "Meetrotrrammin" ja "Meettroobussin" käyttäminen jonkinlaisena malliesimerkkinä metron ja katujoukkoliikenteen brändien yhdistämisestä ole hyvä idea.
Ainakaan ikäiselläni perusberliiniläisellä ei vaikuta syntyvän noista kulkineista mitään assosiaatiota metroon, vaan lähinnä perisaksalaiseen "kirjoitetaan asia englanniksi tajuamatta sanan merkitystä, niin siitä tulee COOL" -idiotiaan.
Metrohan ei ole saksaksi "Metro", vaan "U-Bahn" ja sillä hyvä. Jos joku tulee sen amerikanenglantilaiseen tai ranskalaiseen sanaan yhdistäneeksikin, pitää nimeä lähinnä typeränä.
Sen sijaan kyseinen tunnus palvelee hyvin runkolinjatunnuksena. Kun linjan numeron edessä on M, tietää sen kulkevan ympäri vuorokauden korkeintaan 20 minuutin vuorovälillä ja päiväsaikaan joko 5 tai 10 minuutin vuorovälillä. Lisäksi Metrobus- ja Metrotram-linjojen määrä on osattu pitää sen verran pienenä, että ne on mahdollista oppia kohtuullisella tarkkuudella ulkoa. Lisäksi niiden reitit on korostettu oranssilla värillä kaikille kaupungin kartoille. Muut linjat näkyvät puhelinluetteloiden kartoissa vain ohuina violetteina viivoina.
Silti, nopeaan raidejoukkoliikenteeseen, eli S- ja U-Bahniin, niitä ei yhdistetä. Ei edes, vaikka U-Bahnit ovat samanvärisiä kuin bussit. Periaatteessa Berliinissä etenkin Metrobus esittäytyy matkustajille siten, että "osa busseista nyt vaan on keksitty nimetä Metrobusiksi."
Berliinissähän muuten on myöskin pikabussilinjoja, jotka ovat pysäkkikäyttäytymiseltään erittäin samankaltaisia kuin Helsingin Jokeri-linja. Ne merkitään X-tunnuksella, esimerkiksi X69.

Sivumennen sanoen, Berliinissä on aika laajasti vallalla käsitys, että paikallisliikenteen lippu ei kävisi seutujunissa, eli RegionalBahneissa ja RegionalExpresseissä. Toisaalta eipä niille ole juuri käyttöäkään. Ne kyllä jättävät noin 60-70% asemista pysähtymättä, mutta pysähtyessään seisovat asemalla niin kauan, että matka-aika Ostbahnhofilta Zoolle on sen saman 25 minuuttia kuin vieressä kulkevalla S-Bahnillakin. ...mutta vuoroväli kolminkertainen. Tämä saattaa olla osin tietoistakin, koska ne junat kulkevat jo nyt niin täysinä, etteivät Berliinin sisäiset lisämatkustajat välttämättä olisi kovin tervetullut lisä kyytiin.
 
Ei kuullostaisi järkevältä sanoa, että mennään metrolla Lasipalatsille, ja siitä metroon, ja Hertsikasta metrolla kotiovelle.

Moni alue Helsingin seudulla on jo tänään yksinomaan bussiliikenteen varassa. Miten olisi mennä bussilla Kumpulaan ja sieltä bussilla Töölöön? Töölöstä sitten bussilla Haagaan. Puuttuuko tästä ohjeesta mielestäsi jotain?
 
Moni alue Helsingin seudulla on jo tänään yksinomaan bussiliikenteen varassa. Miten olisi mennä bussilla Kumpulaan ja sieltä bussilla Töölöön? Töölöstä sitten bussilla Haagaan. Puuttuuko tästä ohjeesta mielestäsi jotain?
Ei, sillä ohjeessa puhutaan oikeista busseista kulkumuotona. Esimerkissäni taas metroksi kutsuttaisiin runkoraitio- ja bussilinjoja, lähijunia sekä metrojunaa, jolloin sekaannuksen riski on suuri.
 
Kyllä varmasti kaikki näkevät ja tietävät erot metrojen ja HSL-lähijunaliikenteen välillä. Eikä minulla ole mitään henkilökohtaista pakkomiellettä asiaan sen kummemmin. Mutta, haluaisin tietää, mitä etuja ja hyötyjä saavutettaisiin sillä, jos kaksi erilaista liikennemuotoa keinotekoisesti yhdistettäisiin? Itse en näe mitään muuta etua kuin näennäisen "kattavan metroverkon" syntymisen, joka ei kuitenkaan käytännössä muuta liikennettä millään lailla. Metroilla ja lähijunilla on palvelutasoeroja, matkustusmukavuuseroja jne.
Mikä palvelutasoero on Vantaankosken M-junalla ja Mellunmäen metrolla? Vantaankoskelle liikennöidään 10 minuutin välein arkisin noin 5:30–19:00, Mellunmäkeen ruuhka-aikaan n. 5:30–10 ja 14–19 kahdeksan minuutin välein ja muina aikoina 10 min välein, eli suuren osan päivästä palvelutaso on täysin sama ja vasta illalla M-juna alkaa olla huonompaa palvelutasoa (15, 20, 30 min), lähinnä VR:n ostopalvelun hintatason takia. Lauantaisinkin M-juna ajaa aamusta pitkälle iltapäivään 10 min välein, sunnuntaisin aamusta alkuiltaan 15 min välein, joka maailmalla, esim. Saksassa lasketaan vielä metromaiseksi palvelutasoksi.

Mitä konkreettisia eroja näillä HSL-metrolla ja HSL-kaupunkiradalla on?


  • virroitus sivukiskosta vai ilmajohdosta: merkitys matkustajalle 0
  • kaluston väritys oranssi vai HSL-tilaajaväritys: pieni merkitys matkustajalle, mutta kalusto voidaan aina maalata
  • junarungon maksimipituus 225 m vs. 135 m (Espoon tynkämetro 90 m): pieni merkitys matkustajalle, eron huomaa lähinnä viimeisessä vaunussa
  • kuuluttajan ääni Eija Ahlberg vai Carla Rindell: tulee luultavasti muuttumaan, kun liikenne siirtyy pois VR:ltä, merkitys matkustajakokemukseen vähäinen
  • laiturikorkeus 550 mm vs. 1050 mm: merkitys matkustajalle 0, koska matalalattiakalusto
  • oranssit muovipenkit vai (teko?)nahkaiset penkit: merkitys matkustusmukavuuteen selvä, mutta menee kaluston piikkiin, ei järjestelmän piikkiin
  • metrojunista vessa puuttuu, Sm5:ssä on vessa: matkustajalle jonkin verran merkitystä hätätilanteessa
  • saapuminen keskustaan maan alla vai maan pinnalla rautatieasemalle: kenties suurin järjestelmätason ero – oranssit junat palvelevat keskusta-alueella seitsemän asemaa, lähijunat vain kaksi: Pasilan ja Helsingin päärautatieaseman. Mahdollinen Pisara-rata sotkee tämänkin kuvion, kun keskusta-asemia onkin neljä, joista kolme maan alla. Merkitys matkustajalle oleellinen, koska maan alta on tultava maan pinnalle, ja rautatieasemalta on käveltävä maan pinnalla tai asemahallin läpi kohteeseen "perinteisesti".


On kaikkien etu, että samalla lipulla voi matkustaa vaikka Hyvinkäältä Malmille
Tämä kysymys pitää hoitaa niin, että samalla lipulla pääsee vaikka Lopelta Malmille. Samassa lipussahan voi olla monen eri operaattorin lippukoodit (esim. HyRi-seutuliikenne, VR:n oma juna, HSL)

Eli siispä mielestäsi metro ja HSL-alueen kaupunkijunat ovat tasan sama asia, vain eri operaattorien tarjoamana? En lähde uudestaan luomaan listaa eroista, enkä edelleen ymmärrä, miksi kaupunkiratajunat on erotettava taajamajunista (esim. U- tai R-juna) ja kaukojunista.
Koska on täysin eri asia, kulkeeko juna 10 min välein vain tunnin välein. Bussilinja 550 on täysin eri asia kuin bussilinja U280. Taajamajunissa ja kaupunkiratajunissa on tähän mennessä käytetty samaa kalustoa, mutta JKOY:n ja HSL:n myötä tilanne muuttuu ja hyvä niin – Sm5 on suunniteltu ja kalustettu metrojunaksi (vrt. Tukholman Tunnelbanan uusi kalusto. Alun perin kaupunkijunaksi hankittu ja kalustettu, mutta nyt pidemmän matkan taajamajuniin (tyypillisen matkan pituus yli puoli tuntia) siirtyvä VR:n Sm4 on syytä vähitellen uudelleenkalustaa kaukojunapenkeillä ja -istumajärjestyksellä, jossa vastapäisen matkustajan naamaa ei tarvitse toljottaa kuin muutamassa penkkirivissä – Riihimäelle asti Tampereesta puhumattakaan matkustaessa se on vähän kiusallista…

En minäkään ymmärrä miksi, mutta asia on nyt vain näin. Sekä lähijuna- että metrobrändi ovat selkeästi erillään ja esillä uutisissa eri järjestelminä sekä iskostunut matkustajiin ja ovat toimineet saumattomasti ilman, että matkustajat olisivat pihalla.
Tämä voi olla hyvin haitallista. Jos halutaan mainostaa metromaista palvelutasoa reiteillä Hki–Leppävaara/Lentoasema/Kerava (ja erityisesti Hki–Huopalahti/Hiekkaharju), pitäisi helminauhojen rivistä luopua ja tehdä uusjako kahden kartan välille: metropalvelutason linjat yhdelle kartalle ja muut linjat (Y/S/U/L/E/R/H/T/Z) toiselle kartalle. Molemmissa kartoissa olisi tietysti ristiinviittaus vaihtomahdollisuuksien kohdalla erityisellä logolla, joka voisi olla paikallisjunakartassa metron M (vaikka toi avatarini sininen kaupunkirataneliö) ja metrokartassa sitten paikallisjunan tunnus, esim. VR:n logo.

Haitallisuudella tarkoitan sitä, että kaupunkiradan lähijuna voidaan mieltää palvelutasoltaan yhtä kehnoksi kuin tavallinen paikallisjuna, koska historian painolastia paikallisjunilla on yli sadan vuoden ajan – ennen kaupunkiratoja vielä 90-luvulla palvelutaso oli tyypillisesti luokkaa 20…30 min vuoroväliä niilläkin linjoilla, joilla ajetaan nykyisin aamusta iltaan 10 min välein. Toisaalta voidaan myös mieltää päin vastoin, että kaikilla linjoilla olisi erinomainen palvelutaso ja sitten tyrmistytään, kun Mankkiin pääseekin vain kerran tunnissa…

Helsingin seudun tapauksessa nämä järjestelmät ovat erillään, eikä metroradalta liikennöidä kaupunkiradalle tai toisinpäin - eikä ymmärtääkseni Pisarankaan jälkeen, vaikka jo Pisara itsekin on epävarma hanke suht kaukana tulevaisuudessa. Ilman Pisaraa ei yhdistäminen olisi edes mahdollista ilman kokonaan uutta metrolinjaa. Automaattimetro olisi viimeinen niitti ratojen tai järjestelmien ylipäänsä yhdistämiselle. Näillä järjestelmillä on yksi yhteinen asema ja 0 metriä yhteistä rataa, ei lainkaan yhteistä kalustoa (joka näkyy palvelutasossa: polkupyöräpaikat, penkit, WC:t, roskakorit junissa...) sekä erilaiset tekniset ratkaisut, jotka esittävät näkyvää osaa matkustajallekin mm. laituriovien roolissa. Metrolla vahva brändi ja selkeä, yksinkertainen reitti, jota on turha lähteä sotkemaan edes mielikuvatasolle.
Muualla maailmassa tällaisissa tilanteissa, jossa kaksi eri (teknisen standardin) metrorataa kohtaa toisensa, on yleensä iso suorakaide, kaksi palloa yhdyskäytävällä yhdistettynä tai joku muu vastaava visuaalinen ratkaisu. Automaattimetron toteutuminen on epävarmaa, ja tilanteessa jossa Pisara toteutuisi mutta automaatti ei, olisi myös keskustan alla tihein vuoroväli metrolla ja lähijunalla sama, n. 3 min.

Haluatteko Helsinkiin metroverkon vai jatkaa kaksihaaraisella haarukalla vitsailua stadilaisten kustannuksella?
 
Eli siispä mielestäsi metro ja HSL-alueen kaupunkijunat ovat tasan sama asia, vain eri operaattorien tarjoamana?

Kannattaa olla varovainen kun toisten sanomisia muokkaa, syyllistyy helposti argumentointivirheeseen nimeltä olkiukko.

Helsingin seudun tapauksessa nämä järjestelmät ovat erillään, eikä metroradalta liikennöidä kaupunkiradalle tai toisinpäin [...]

Tästäkin voisi yhtä lailla päätellä, että Rantaradan ja Pääradan kaupunkijunien on mielestäsi oltava eri brändillä, koska ne ovat toisistaan erillään eikä radoilta liikennöidä toisilleen.

En usko että kukaan haluaa, ettei kukaan enää tekisi mitään eroa kaupunkijunan ja metron välillä - ne tekisivät, joille sillä on merkitystä. Eiköhän aika moni metron haarojen varrella asuva tiedä aika tarkkaan, mitä eroa on Mellunmäen haaralla ja Vuosaaren haaralla, vaikka linjoille ei edes erillistä linjatunnusta käytetä. Samoin joka on Vantaankoskelle matkalla, tietää yleensä Ilmalassa katsoa, ettei tule astuneeksi Leppävaaran junaan.

Sen sijaan on täysin älyvapaata se, että meillä on täysin erikseen metron linjakartta ja lähijunien linjakartta, eikä ole oikein mitään havainnollista yhteyttä niiden välillä. Mutta brändejä ei siis saa sotkea näyttämällä ne samassa kartassa...

Minusta on myös hiukan ontuvaa perustella jatkuvuudella tai helppoudella sitä, että sama lippu käy kaikissa junissa, kun mielestäni samoin perustein voisi vaatia esimerkiksi Pohjolan Liikennettä myymään Turun pikavuorossaan lipun Soukkaan, kun sinne kerran pääsee saman firman bussilla. Myönnän auliisti, että minullekin on syystä tai toisesta itsestäänselvää (nykytilanteessa), että junissa näin voi toimia, mutta mitään kunnon perusteita en sille oikein löydä.
 
Ei, sillä ohjeessa puhutaan oikeista busseista kulkumuotona. Esimerkissäni taas metroksi kutsuttaisiin runkoraitio- ja bussilinjoja, lähijunia sekä metrojunaa, jolloin sekaannuksen riski on suuri.

Ei kukaan silti osaisi valita oikeita busseja tai metroja kummankaan ohjeen mukaan. Metroverkossa, niin kuin bussiverkossa, on useita linjoja. Myös tänään osa matkustajista joutuu erittelemään, millä metrolla pääsee Mellunmäen ja Vuosaaren puolelle. Ihan kuin he joutuvat valitsemaan bussipysäkillä, millä bussilla pääsee perille.

Matkustajan kannalta merkittävin ero eri metrojen väleillä on vaihtokävelyn pituus vaihdettaessa metrolinjalta toiselle. Ihan riippumatta siitä, sattuuko metro tänään olemaan bussi, ratikka, metrojuna vai lähijuna. Palvelu saadaan samalle korkealle tasolle välineestä riippumatta.
 
[*]saapuminen keskustaan maan alla vai maan pinnalla rautatieasemalle: kenties suurin järjestelmätason ero – oranssit junat palvelevat keskusta-alueella seitsemän asemaa, lähijunat vain kaksi: Pasilan ja Helsingin päärautatieaseman. Mahdollinen Pisara-rata sotkee tämänkin kuvion, kun keskusta-asemia onkin neljä, joista kolme maan alla. Merkitys matkustajalle oleellinen, koska maan alta on tultava maan pinnalle, ja rautatieasemalta on käveltävä maan pinnalla tai asemahallin läpi kohteeseen "perinteisesti".

Minusta myös Pisara on ratkaiseva koko tässä kuviossa. Myös toisella tavalla: miten ihmiset ohjataan asemille keskustassa. On paljon intuitiivisempaa, että keskustassa on maanalaisia asemia vain metrolla, kuin että on erikseen metroasemia ja sitten on yksi rautateiden lähiliikenteen asema, joka ei kuitenkaan ole rautatieasema. Ja josta ei edes mene kaikki lähiliikenteen junat, vaan vain nämä metromaiset. Ja jotka lähtevät täysin eri suuntiin. Pisaran keskusta-asemahan tulee aika reilusti rautatieasemasta sivuun ja omine sisäänkäynteineen.
 
Tämä voi olla hyvin haitallista. Jos halutaan mainostaa metromaista palvelutasoa reiteillä Hki–Leppävaara/Lentoasema/Kerava (ja erityisesti Hki–Huopalahti/Hiekkaharju), pitäisi helminauhojen rivistä luopua ja tehdä uusjako kahden kartan välille: metropalvelutason linjat yhdelle kartalle ja muut linjat (Y/S/U/L/E/R/H/T/Z) toiselle kartalle. Molemmissa kartoissa olisi tietysti ristiinviittaus vaihtomahdollisuuksien kohdalla erityisellä logolla, joka voisi olla paikallisjunakartassa metron M (vaikka toi avatarini sininen kaupunkirataneliö) ja metrokartassa sitten paikallisjunan tunnus, esim. VR:n logo.

Tässähän asian ydin on. Jos katsoo asiaa hieman yleisemmin, niin kyse on vaikkapa Jarret Walkerin sitkeästi esillä pitämästä teemasta: tiheästi liikennöidyn linjaston esiin nostamisesta kaikesta muusta linjastosta. Olennaninen ero on siis sellaisten linjojen välillä, joita on järkevää käyttää, vaikka ei tiedä aikatauluja, ja sitten harvempaan kulkevien. Metrobrändin laajentaminen on yksi mahdollisuus tehdä tätä eroa näkyväksi, mutta tietenkin vain yksi. Nykytilanteessa näin ei kylläkään kannata tehdä. Kaupunkiratojen palvelutaso ei ole kuitenkaan yhtenäinen metron kanssa, sama brändi - sama palvelu. Toisekseen Rantarataa ei tähän malliin oikein saa sovitettua, sillä nykyisellään Kauklahteen asti lähijunayhdistelmä S, U, E tarjoaa säännöllisen vartin välein kulkevan yhteyden, siis käytännössä metromaisen palvelun. Mankki on oikeastaan aika hyvä esimerkki: juna kulkee kerran tunnissa, mutta naapuriasemalle Kauklahteen neljä kertaa tunnissa. Voi olla vähän vaikea hahmottaa asiaa, jos ei ole säännöllinen käyttäjä. Pääradan lähiliikennejunien säännöllinen käyttäjä tajunnee todennäköisesti tuosta linjakartasta, että eroa palvelussa saattaa olla ja ymmärtää selvittää asian aikataulukirjasta.

Mutta ehkäpä asiaan ei tosiaan kannata puuttua ennen kuin Pisara valmistuu (taikka se haudataan...) Brändejä ei kannata olla koko ajan luomassa. Muutenkin iso muutos on oikea aika. Ja samalla kannattaa tietenkin rakentaa koko kaupunkiratojen visuaalinen ilme uusiksi, jotta vaikka Pasilan asemalla heti näkisi, mitkä ovat kaupunkiradan laitureita ja mitkä muun liikenteen. (Ellei sitten päädytä käyttämään metron visuaalista ilmetta, aina mahdollista vaikkapa käyttämällä valmista, mutta koskaan käyttöön ottamatonta "vihreää" metroa oranssin rinnalla.)
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Koska on täysin eri asia, kulkeeko juna 10 min välein vain tunnin välein.
Toisaalta voidaan myös mieltää päin vastoin, että kaikilla linjoilla olisi erinomainen palvelutaso ja sitten tyrmistytään, kun Mankkiin pääseekin vain kerran tunnissa…
Nopea, asemia ohittava yhteys korvaa vuorovälin hukan. Ei toki kokonaan, mutta minkäs sille voi, jos Mankissa ei ole (vielä) tiheää asutusta. Virossa Mankin kokoisille seisakkeille palvelu voi olla jopa vain 1 vuoro päivässä suuntaansa:lol:. Vähänkin suuremmille asemille menee HSL-alueella useampi junalinja, jolloin vuoroja tunnissa suuntaansa onkin jo vähintään 3-4 kpl. Sehän vastaakin jo monen Helsingin bussilinjan vuoromäärää.
Tämä voi olla hyvin haitallista. Jos halutaan mainostaa metromaista palvelutasoa reiteillä Hki–Leppävaara/Lentoasema/Kerava (ja erityisesti Hki–Huopalahti/Hiekkaharju), pitäisi helminauhojen rivistä luopua ja tehdä uusjako kahden kartan välille: metropalvelutason linjat yhdelle kartalle ja muut linjat (Y/S/U/L/E/R/H/T/Z) toiselle kartalle. Molemmissa kartoissa olisi tietysti ristiinviittaus vaihtomahdollisuuksien kohdalla erityisellä logolla, joka voisi olla paikallisjunakartassa metron M (vaikka toi avatarini sininen kaupunkirataneliö) ja metrokartassa sitten paikallisjunan tunnus, esim. VR:n logo.
Uusi karttajako toimisi pitemminkin niin, että toisessa kartassa olisi nopeat (nopeus korvaa joskus tiheän vuorovälin) ja runkolinjat selkeinä viivoina ja pallukoina suurkaupungin metrokartan tyyliin ja toisessa kartassa nykyisen tyylinen HSL-alueen yleislinjakartta. Junia, jotka kulkevat vieri vieretysten samoja reittejä parin metrin päässä toisistaan on turha erottaa eri kartoille.

Muualla maailmassa tällaisissa tilanteissa, jossa kaksi eri (teknisen standardin) metrorataa kohtaa toisensa, on yleensä iso suorakaide, kaksi palloa yhdyskäytävällä yhdistettynä tai joku muu vastaava visuaalinen ratkaisu. Automaattimetron toteutuminen on epävarmaa, ja tilanteessa jossa Pisara toteutuisi mutta automaatti ei, olisi myös keskustan alla tihein vuoroväli metrolla ja lähijunalla sama, n. 3 min.
On idän suunnan yöbusseillakin muistaakseni vastaava vuoroväli, mutta eiköhän suurimmalle osalle junamatkustajista vuoroväli ole se 10 min. Metrossa tilanne on toinen, kun selvästi suurin osa pääsee 2.5 minuutin välein perille.
Haluatteko Helsinkiin metroverkon vai jatkaa kaksihaaraisella haarukalla vitsailua stadilaisten kustannuksella?
Ei sitä voi väkisin vääntää kuitenkaan, enkä edes ota stadilaisena metrolinjaamme häpeänä, tai jos otan, syynä eivät ole makkaratikkuvitsit.
Kannattaa olla varovainen kun toisten sanomisia muokkaa, syyllistyy helposti argumentointivirheeseen nimeltä olkiukko.
Viestinihän oli kysyvä arvaus siitä, mitä vertaus mahtaa tarkoittaa.
Tästäkin voisi yhtä lailla päätellä, että Rantaradan ja Pääradan kaupunkijunien on mielestäsi oltava eri brändillä, koska ne ovat toisistaan erillään eikä radoilta liikennöidä toisilleen.
Pasilan ja Helsingin välin ne kulkevat vieritysten samanlaisella infralla, samassa tasossa, parin metrin päässä toisistaan. Matkustajalle tämä on kokemus, joka vahvistaa näiden kaupunkijunien kuulumista samaan verkkoon. Pisaran jälkeen ne kulkevat ihan samoja raiteitakin.
Sen sijaan on täysin älyvapaata se, että meillä on täysin erikseen metron linjakartta ja lähijunien linjakartta, eikä ole oikein mitään havainnollista yhteyttä niiden välillä. Mutta brändejä ei siis saa sotkea näyttämällä ne samassa kartassa...
Kyllähän brändejä jo sotketaan, kun yöbusseja, liityntälinjoja ja Jokeria tyrkytetään saman karttaan ja raitiovaunukartassa on keskustan bussilinjoja. En näe brändien sotkemisessa samaan karttaan eri väreillä mitään ongelmaa, eikä karttojen yhdistäminen vielä tarkoita sitä, että kaupunkijunilla ja metroilla pitäisi olla sama brändi. Ne ovat molemmat runkolinjoja ja voivat esiintyä runkolinjakartassa samassa läjässä.
Minusta on myös hiukan ontuvaa perustella jatkuvuudella tai helppoudella sitä, että sama lippu käy kaikissa junissa, kun mielestäni samoin perustein voisi vaatia esimerkiksi Pohjolan Liikennettä myymään Turun pikavuorossaan lipun Soukkaan, kun sinne kerran pääsee saman firman bussilla. Myönnän auliisti, että minullekin on syystä tai toisesta itsestäänselvää (nykytilanteessa), että junissa näin voi toimia, mutta mitään kunnon perusteita en sille oikein löydä.
Nythän VR:llä on Duolippu PL:n bussien kanssa. Oikeaan suuntaan siispä ollaan menossa aina, kun lippujärjestelmiä yhdistetään. Vaadi toki tarmokkaasti, että saat lipun Turusta suoraan Soukkaan, hyvä jos PL tarjoaisi edelläkävijänä pian sellaista palvelua. Mutta mitä siis ajat takaa tähän lähiliikenteen tunnukseen liittyen?
Ei kukaan silti osaisi valita oikeita busseja tai metroja kummankaan ohjeen mukaan. Metroverkossa, niin kuin bussiverkossa, on useita linjoja. Myös tänään osa matkustajista joutuu erittelemään, millä metrolla pääsee Mellunmäen ja Vuosaaren puolelle. Ihan kuin he joutuvat valitsemaan bussipysäkillä, millä bussilla pääsee perille.

Matkustajan kannalta merkittävin ero eri metrojen väleillä on vaihtokävelyn pituus vaihdettaessa metrolinjalta toiselle. Ihan riippumatta siitä, sattuuko metro tänään olemaan bussi, ratikka, metrojuna vai lähijuna. Palvelu saadaan samalle korkealle tasolle välineestä riippumatta.
Nyt ymmärrän, mitä yritit tarkoittaa. Minä yritin tarkoittaa, että olisi järjetöntä ja sekavaa kutsua kaikkien liikennevälineiden normit täyttävää linjaa metroksi. Tottuisivatko matkustajat ikinä etsimään metroaan linja-autoaseman laiturista tai spårapysäkiltä? Nykyinen systeemi on niin hyvin matkustajien kaalissa, että soppaa sekoittamalla ei saada hyvää aikaan. Matkustajat ovat sen verran itsepäisiä, että sanovat Helbiä ja HSL:ää edelleen HKL:ksi. Jos se on niin vaikeata, miten sitten toimisi tuo metrobrändin laajennusehdotus kaikkiin kulkumuotoihin?
 
Vaadi toki tarmokkaasti, että saat lipun Turusta suoraan Soukkaan, hyvä jos PL tarjoaisi edelläkävijänä pian sellaista palvelua.

Eli Pohjolan Liikenne myisi kaupan päälle myös HSL:n lipun? No näinhän voidaan toimia lähijunissakin: VR:n lippu ei kelpaisi HSL:n tilaamiin juniin, mutta VR voisi myös palveluna myydä myös sen HSL:n lipun. Parempaa palveluahan se vain olisi, kun sitten sillä lipulla saisi jatkaa myös HSL:n kaupunkiratametroasemalta bussilla eteenpäin. Ei voi nykyisin, kun VR:llä on erioikeus antaa omilla lipuilla matkustavien tulla HSL:n juniin.

Ei ole siis mitään syytä jatkaa VR:n lippujen kelpoisuutta missään HSL:n metrojunissa, liikennöi niitä HKL tai VR.
 
Pasilan ja Helsingin välin ne kulkevat vieritysten samanlaisella infralla, samassa tasossa, parin metrin päässä toisistaan.

En ota kantaa itse aiheeseen, mutta tahdon älähtää käytetystä lukuarvosta.

Pääradan ja rantaradan kaupunkiraiteiden lähimpien raiteiden välillä on Helsingin ja Pasilan välillä kuusi muuta raidetta. Nämä kuusi raidetta eivät mahdu kahden metrin sisälle.
 
Viestinihän oli kysyvä arvaus siitä, mitä vertaus mahtaa tarkoittaa.

Suoraan sanottuna aika kaukaa haettu ja provosoiva "arvaus".

Pasilan ja Helsingin välin ne kulkevat vieritysten samanlaisella infralla, samassa tasossa, parin metrin päässä toisistaan. Matkustajalle tämä on kokemus, joka vahvistaa näiden kaupunkijunien kuulumista samaan verkkoon. Pisaran jälkeen ne kulkevat ihan samoja raiteitakin.

Kuten tlajunen mainitsi, "parin metrin päässä toisistaan" on aika reilua aliarviointia. Sekä Helsingissä että Pasilassa tulee laiturien välillä merkittävästi kävelyä - eikä nyt minusta niin kauheasti paljon vähemmän kuin Helsingissä tulee esimerkiksi Töölön puolen kaupunkiraiteilta metron laitureille. Pisaran myötä ollaan tilanteessa, jossa kaupunkijunien laitureilta tulee (luulisin) vähemmän kävelyä metron laitureille kuin kaukojunien laitureille. Hakaniemessä nuo olisivat jopa ihan rinnakkain. Mutta eivät ilmeisesti "parin metrin päässä toisistaan"?

Kyllähän brändejä jo sotketaan, kun yöbusseja, liityntälinjoja ja Jokeria tyrkytetään saman karttaan ja raitiovaunukartassa on keskustan bussilinjoja. En näe brändien sotkemisessa samaan karttaan eri väreillä mitään ongelmaa, eikä karttojen yhdistäminen vielä tarkoita sitä, että kaupunkijunilla ja metroilla pitäisi olla sama brändi. Ne ovat molemmat runkolinjoja ja voivat esiintyä runkolinjakartassa samassa läjässä.

Jos metro ja kaupunkijuna piirretään jo samaan karttaan samalla tyylillä (mutta eri värillä), ollaan jo aika lähellä pistettä missä voi kysyä miksi niitä ylipäätään pitää eri nimellä kutsua. Olennaisesti saman palvelun ne matkustajille tarjoavat.

Nythän VR:llä on Duolippu PL:n bussien kanssa. Oikeaan suuntaan siispä ollaan menossa aina, kun lippujärjestelmiä yhdistetään. Vaadi toki tarmokkaasti, että saat lipun Turusta suoraan Soukkaan, hyvä jos PL tarjoaisi edelläkävijänä pian sellaista palvelua. Mutta mitä siis ajat takaa tähän lähiliikenteen tunnukseen liittyen?

Elmo oikeastaan vastasikin mitä tässä ajattelin: En ymmärrä miksi VR ja vain VR tarjoaa mahdollisuutta matkustaa HSL-alueelle omilla lipuillaan. Jos joku moista tarjoaa, oikeastaan kaikkien pitäisi, mutta kaikkein selkeintä olisi, jos HSL-alueella HSL-liikenteessä kelpaisivat vain HSL-liput. Joita sitten kyllä mielellään saisi niistä pitkän matkan liikennevälineistäkin.
 
Takaisin
Ylös