Sivu 6 / 24 EnsimmäinenEnsimmäinen ... 234567891016 ... ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 76-90/349

Viestiketju: HSL-lähijunaliikenteellä voisi olla jokin tunnus

  1. #76

    Liittynyt
    23.08.2005
    Viestejä
    3332

    oletus Vs: HSL-lähijunaliikenteellä voisi olla jokin tunnus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Jos nykyiset suunnitelmat tulevat voimaan, Helsingin metro on..
    ...edelleenkin suhteellisen nopeaa raskasta raideliikennettä, jonka pääasiallinen funktio on tuoda ihmisiä lähiöistä keskustaan ja vain erittäin toissijaisesti keskustan sisäistä liikennettä. Kaikkein olennaisin kysymys on juuri se, että minkälaatuisia yhteyksiä metro tarjoaa, ja ne eivät juuri poikkea siitä, mitä lähijunat tarjoavat. Mitä nyt lähijunat ikinä ovatkin. Tämä kysymys on joka tapauksessa lillukanvarsi, kun kysymys on siitä, että meillä Helsingissä on kaksi hyvin samanlaista raskaan raideliikenteen verkostoa ja joita tulisi viestinnässä korostaa samanlaisiksi. Siihen nähden on hyvin, hyvin toissijaista, vertautuuko kumpikaan niistä ulkomaisiin Undergroundeihin, S-Bahneihin, U-Bahneihin, Subwayhin tai vaikka Stadtbahneihin.

    Olennaista on myös huomata ero, että kun puhutaan U-Bahnista, Undergroundista tai Tunnelbanasta, sen nimellä on myös kirjaimellinen merkitys "maanalainen". Metro-nimi taas ei merkitse tätä ja yleisesti ottaen on hyvin väljä kirjaimellisen merkinnän suhteen. Jos se jotain kirjaimellisesti merkitsee, niin juurikin koko metropolialueen kattavaa järjestelmää. Ja miksi meillä sitten pitäisi olla kaksi raideliikenteen järjestelmää, joista toinen merkitsee metropolialueen raidejärjestelmää, mutta vasta ne kaksi yhdessä kattavat sen?

  2. #77

    Liittynyt
    23.08.2005
    Viestejä
    3332

    oletus Vs: HSL-lähijunaliikenteellä voisi olla jokin tunnus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Mutta eikö Keravalta Helsingin väliasemille matkaava saa vaatia edes mukavia penkkejä, jos ne eivät kuulu tulevaan kilpailutukseen eikä metroon?
    Saa vaatia. En ymmärrä miten ymmärrät minun kieltävän tämän. Missään en ole väittänyt, että lähijunien integrointi metro-brändiin tarkoittaisi oransseja muovipenkkejä junassa. Brändin laatulupaus on jotain ihan muuta kuin penkkien design. Paitsi jos se laatulupaus perustuu juuri siihen. Alvar Aallon kolmijaloilla ehkä perustuu, metrolla ei. Jos jokin asia on huono metrossa, on se ihan yhtä huono lähijunametrossa ja tulisi muuttaa molemmissa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Jokaiselta itseään kunnioittavalta lentoasemalta saa lippuja myös tiskiltä.
    Mutta on olemassa enenevässä määrin lentoyhtiöitä, joilta ei saa.
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Konduktöörit antavat myös kuljettajalle viimeisen lähtöluvan.
    Tlajunen voinee korjata, mutta olen melko varma, että ei. Kuljettaja on ainoassa oikeassa vastuussa junan liikkeellelähdöstä.

    Ja sitä paitsi vaikka asia olisikin noin, et vielä kertonut, miksi asia pitäisi olla niin. Miksi Malminkartanossa tarvitaan lähtöluvan antaja ja Myllypurossa ei?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Aika monessa tapauksessa metro on se, joka lähtee pohjakerroksesta ja junat pinnalta. Tällöin kyseessä on käytännössä kaksi eri asemaa, samassa kompleksissa.
    Ja jossakin tapauksessa siis ei? Kuten esimerkiksi Helsingissä voisi olla? Ja sitten: jos pendeltågit ja Arlanda Expressitkin lähtevät samasta tasosta kuin SJ:n kauko- ja lähijunat, miksei HSL:n metrojunatkin voisi? Missään ei ole olemassa Metrobrändin Sääntökirjaa, joka sanoisi ettei niin saa tehdä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Samassa kommentissa haluat viisi kallista palvelupistettä lisää ja sanot, että laadukas viestintä ei tarvitse palvelupisteitä.
    Hmph. Minä sanoin, että jos palvelupisteet ovat olennaista, niitä voi perustaa lisää. En halunnut niitä, vaan sinä halusit (tai siis halusit niiden palvelua, mikä on sama asia kuin haluta niitä lisää). Mutta todellakaan liikennejärjestelmän viestintä ei voi perustua siihen, että jokaisen tulee mennä palvelupisteeltä kysymään miten homma pelaa. Palvelupiste on viimeinen oljenkorsi.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Ai niin, jos lähijunat haluat metroiksi, vaaditko myös etukäteen ostettavaa lippua kaikilta? Eli Buscomit veks? Näinollen osasta lähijunia ei saisi lippua eteisestä, osasta saisi? Vai eikö mielestäsi HRZ ym linjoilla saisi matkustaa HSL-lipulla ollenkaan? Entä laiturialue, tarvitseeko sielläkin sitten jo lipun?
    No onko jokin este, miksei lähijunien lippua voi ostaa jo ennen laiturille menoa niin kuin metrossakin? Minusta olisi tästä brändikysymyksestä riippumatta hyvä asia, jos niin olisi.

    HRZ-linjat eivät edelleenkään kuulu HSL-metroon. Ne ovat edelleenkin osa sitä VR:n taajamajunabrändiä, joka on sotkettu tähän HSL-alueen metroon sen lähijuna-nimen alla. HRZ-junat eivät käytä näiden HSL-metrojen kanssa samoja laitureita.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Toistaalta VR tarjoaa kaiken tarvittavan tiedon sekä VR:n konduktöörit myyvät lippuja ja suurimmilla asemilla on lipunmyynti/infotiski.
    Ja onkin erittäin sotkuinen tilanne, että VR hoitaa merkittävän osan HSL:lle kuuluvan palvelun informoinnista. Se vähentää sen viestinnän integraatiota. Ei Nobinakaan hoida HSL:n informaatiotarjontaa ollenkaan.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Muuttaa sinänsä, että olisi aikamoinen sotku tehdä metro, ja vieläpä ehkä automaattisena, kuntaan, joka on ilmaissut eriävän mielipiteensä HSL:n yhtenäisestä kuntien maksupolitiikasta.
    Siis nyt luulet, että ehdotin lähijunien automatisointia? ? x 27! Yhden metrolinjan automatisointi ei mitenkään vähennä brändin integraatiota. Ei Helsingissä niin kuin se ei ole vähentänyt Pariisissakaan.
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Uusi brändi? HSL:lä on jo lähijunabrändi, ei tarvita uutta.
    Noin yhdeksännen kerran: se ei ole HSL:n brändi, se on VR:n ja se yhdistää tällä hetkellä VR:n ja HSL:n aivan erilaisia tuotteita.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Mutta jos lähijuna olisikin Metro, tai toisin päin, tarvittaisiin silti oma brändinsä HZRTYEUS-junille, joilla voi matkustaa HSL:n lipilla.
    Ensinnäkin vähennä tuosta E-juna, koska se on vain nyt ongelma ja toivottavasti tulevaisuudessa mahdollisimman vähän aikaa. RHZSU-junat sopivat ihan hyvin siihen taajamajuna-brändiin. Niissä voi jatkossakin matkustaa HSL:n lipuilla samoin kuin nyt ja ne saavat olla VR:n täysin hoitamaa liikennettä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Miten pääset lopputulokseen, että brändejä on yksi vähemmän,kuin nyt?
    Olennaista ei ole edes brändien määrä, vaan se että vahvat brändit vahvistavat toisiaan. Lähijuna-brändi saa vaikka jatkaa elämäänsäkin. Siitä ei ole mitään haittaa sinänsä. Haitta on se, jos merkittävä osa HSL:n palvelutarjonnasta kuuluu sinne ja jos on olemassa sen kanssa kilpaileva metro-brändi. Kyllä, se on brändinä kilpaileva, vaikka se kuuluukin saman katon alle. Samanlaisten tuotteiden tulee kuulua samaan brändiin. Se on ollut koko ydin kaikessa kirjoittamassani. Jos meillä on sen lisäksi erilaisia tuotteita eri brändeissä, se ei haittaa mitään.

    ---------- Viesti lisätty kello 19:33 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 19:21 ----------

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmo Allen Näytä viesti
    Hmph. Minä sanoin, että jos palvelupisteet ovat olennaista, niitä voi perustaa lisää. En halunnut niitä, vaan sinä halusit (tai siis halusit niiden palvelua, mikä on sama asia kuin haluta niitä lisää). Mutta todellakaan liikennejärjestelmän viestintä ei voi perustua siihen, että jokaisen tulee mennä palvelupisteeltä kysymään miten homma pelaa. Palvelupiste on viimeinen oljenkorsi.
    Tai jos nyt korjataan, taisin itsekin sanoa, että niitä palvelupisteitä tulisi olla. Ja kyllä se lopulta niin on. Mutta se ei silti tarkoita, etteikö kaikessa viestinnässä tulisi aina pyrkiä minimoimaan palvelupisteiden tarve. Palvelupisteen tarve tarkoittaa, että viestintä on epäonnistunut ja asiakas on ollut epätietoinen.

  3. #78
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: HSL-lähijunaliikenteellä voisi olla jokin tunnus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmo Allen Näytä viesti
    Tämä kysymys on joka tapauksessa lillukanvarsi, kun kysymys on siitä, että meillä Helsingissä on kaksi hyvin samanlaista raskaan raideliikenteen verkostoa ja joita tulisi viestinnässä korostaa samanlaisiksi. Siihen nähden on hyvin, hyvin toissijaista, vertautuuko kumpikaan niistä ulkomaisiin Undergroundeihin, S-Bahneihin, U-Bahneihin, Subwayhin tai vaikka Stadtbahneihin.
    Samaa mieltä tästä. Ja olkoon brändäyksestä (tai brändin sisällöstä) sinänsä mitä tahansa mieltä, on vain rationaalista esittää eri liikennevälineitä yhdessä kartassa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmo Allen Näytä viesti
    Olennaista on myös huomata ero, että kun puhutaan U-Bahnista, Undergroundista tai Tunnelbanasta, sen nimellä on myös kirjaimellinen merkitys "maanalainen". Metro-nimi taas ei merkitse tätä ja yleisesti ottaen on hyvin väljä kirjaimellisen merkinnän suhteen. Jos se jotain kirjaimellisesti merkitsee, niin juurikin koko metropolialueen kattavaa järjestelmää.
    Tuota... Pointti on hyvä, mutta metropolitan (vrt. Lontoo) tai métropolitain (vrt. Pariisi) ei sinänsä tarkoita jotain mikä kattaa koko metropoliksen vaan jotain mikä yksinkertaisesti sijaitsee sellaisessa. Siis kaupunkirata tai kaupunkirautatie. Etymologisesti metropolis tarkoittaa äitikaupunkia, vähän siis kuin "kaikkien kaupunkien äiti", lainaten Saddam-tyyliä. Piti oikein tarkistaa tämä etymologia jotten puhu vahingossa puppua. Se on kr. meter = äiti + polis = kaupunki. Huomattakoon että kaikki "metrot" eivät ole samankantaisia, esim. metronomi: kr. metron = mitta + nomos = laki.

  4. #79

    Liittynyt
    17.05.2010
    Sijainti
    Otaniemi
    Viestejä
    164

    oletus Vs: HSL-lähijunaliikenteellä voisi olla jokin tunnus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Lähijunille? Nyt et selventänyt, mille lähijunille. Kaikilleko? Mites K ja T? Entäs E? Mitäs ne ovat, metroja vai junia? Mikä metro menisi Matinkylästä tulevaisuudessa Östersundomiin pysähtymättä väliasemilla?
    Ideaalitilanteessa, joka toivottavasti toteutuu tulevaisuudessa, niille HSL:n tilaamille linjoille, jotka kulkevat osastoimattomalla matalalattiakalustolla kaupunkiradoilla pysähtyen kaikilla asemilla. Siis Keskusta - Kauklahti / Lentoasema / Kerava ( / Kirkkonummi / Hista / Nikkilä / ...). Vieressä tai vaikka samaa raidetta voi kaikessa rauhassa suhata saman tai toisen operaattorin omia taajamajunia, ja jos lippuyhteistyöstä sovitaan, niin niillä voi matkustaakin. Minua ei kiinnosta, millä nimellä näitä junia kutsutaan, kunhan niiden asemilla on selvästi samantyyliset (vaikka tolppa olisikin vihreä eikä oranssi) opasteet, lippuautomaatit ja linjakartat kuin "oikeilla" metroasemillakin. Samaten junissa sisällä saisi olla sama informaatio tarjolla.

    Nyt ensi alkuun linjat A, E, M ja I/K/N. Olennaista on näyttää, että ne ovat HSL:n liikennettä ja osa samaa verkkoa kuin metro. Hyvä alku olisi jo linjakartta, jossa ko. linjat on merkitty samanvahvuisilla viivoilla ja asemamerkeillä metron kanssa.

  5. #80

    Liittynyt
    20.07.2005
    Sijainti
    Pori
    Viestejä
    1275

    oletus Vs: HSL-lähijunaliikenteellä voisi olla jokin tunnus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Etymologisesti metropolis tarkoittaa äitikaupunkia, vähän siis kuin "kaikkien kaupunkien äiti", lainaten Saddam-tyyliä. Piti oikein tarkistaa tämä etymologia jotten puhu vahingossa puppua. Se on kr. meter = äiti + polis = kaupunki.
    Taustalla on antiikin kreikan historia, missä kreikan kaupunkivaltiot perustivat uusia kaupunkeja esimerkiksi Sisiliaan. Nämä olivat tytärkaupunkeja (ja tämä sana on yhäkin ymmärrettävää nykysuomea), joten siirtokunnan perustanut kaupunki oli äitikaupunki. Eli näin esimerkiksi Ateena ja Korintti olivat metropoleja. Sana on sitten yleistynyt kuvaamaan yleensä ei niinkään isoa kaupunkia, vaan (oman) kansainvälisen verkoston keskipisteessä olevaa kaupunkia. Sana metropoli siis kuvaa oikein hyvin Lontoota ja Pariisia, imperiumien pääkaupunkeja. Kannattaa muistaa, että sata vuotta sitten käytännössä koko eurooppalainen yläluokka ja osin keskiluokka oli saanut klassisen sivistyksen.

    Tällä logiikalla muuten jos Hervanta on (vanhan) Tampereen tytärkaupunki, niin Tampere on metropoli!

    ---------- Viesti lisätty kello 20:57 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 20:42 ----------

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmo Allen Näytä viesti
    Kaupunkiratojen lähijunat ovat jo olennaiselta osin metron kanssa samalla tasolla. Ja loput osat tuleekin muuttaa. En nyt kuitenkaan heti keksi montakaan sellaista, A-junan vuoroväliä lukuun ottamatta. Se paranee kunhan kaupunkirata jatkuu.
    Paraneekohan? Kaupunkirata haarautuu kahtia Huopalahdessa, mistä seuraa, että sekä Kehäradan että Espoon kaupunkiradan vuorovälit voivat olla vain puolet yhteisen osuuden vuorovälistä, joka puolestaan Pisaran takia tulee olemaan sama kuin Pääradan suuntaisen kaupunkiradan vuoroväli. Jos liikenne Espoon kaupunkiradalla on tiheää, niin Keravan kaupunkiradalla liikenne on herkästi ylimmitoitettua. Koko verkoston konfiguraatiossa on siis valuvika, jonka takia Rantaradan suunta tulee melkein väkisin huonosti palvelluksi. Ja sitten tilanne vasta hankala onkin, jos Klaukkalan suunnan rata toteutetaan.Saatamme nähdä niinkin irvokkaan tilanteen, että Espoon kaupunkiradalla vuoroväli on kaksikymmentä minuuttia ja Rantaradan paikallisjunilla noin viisitoista minuuttia. (tai näinhän asia jo nyt on...) Pitemmän päälle Espoon suunnan kaupunkirata täytynee potkaista pois kaupunkirataverkosta, joko ajamalla junat paikallisjunien kanssa rautatieasemalle tai tekemällä kokonaan uusi rata kaupunkiin. Jos jälkimmäisen saisi kytkettyä metroon, niin silloin saataisiin toinenkin valuvika korjattua: Espoon kaupunkirata yhdessä Länsimetron kanssa muodostaisivat tasapainossa olevan yhtä suuren matkustajavirran, kuin metrolla itäänpäin. Muutama ylimääräinen miljardi, kiitos.

    (Eli tuo E-sotku on oikeastaan järjestelmätason ongelma)
    Ville

  6. #81
    Knightrider avatar
    Liittynyt
    07.03.2009
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    1403

    oletus Vs: HSL-lähijunaliikenteellä voisi olla jokin tunnus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmo Allen Näytä viesti
    Mutta on olemassa enenevässä määrin lentoyhtiöitä, joilta ei saa.
    Vapailla markkinoilla jokainen tehköön, kuin tahtokoon. HSL-joukkoliikenne ei kuitenkaan ole vapaata markkinaa, vaan kaikkien on tehtävä sopimus HSL:n kanssa, HSL:n ehdoin ja kaikki jl-matkustaminen tapahtuu pian HSL:n alla.
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmo Allen Näytä viesti
    Tlajunen voinee korjata, mutta olen melko varma, että ei. Kuljettaja on ainoassa oikeassa vastuussa junan liikkeellelähdöstä.
    Vastuussa kyllä, mutta luottaa kondyktöörin antamaan signaaliin.
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmo Allen Näytä viesti
    Ja sitä paitsi vaikka asia olisikin noin, et vielä kertonut, miksi asia pitäisi olla niin. Miksi Malminkartanossa tarvitaan lähtöluvan antaja ja Myllypurossa ei?
    Metrot ovat lyhyempiä - ja pian luultavimmin lyhentyvät entisestään. Taas juna-asemille mahtuisi nykyistä pitempiäkin yhdistelmiä.
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmo Allen Näytä viesti
    Ja jossakin tapauksessa siis ei? Kuten esimerkiksi Helsingissä voisi olla? Ja sitten: jos pendeltågit ja Arlanda Expressitkin lähtevät samasta tasosta kuin SJ:n kauko- ja lähijunat, miksei HSL:n metrojunatkin voisi? Missään ei ole olemassa Metrobrändin Sääntökirjaa, joka sanoisi ettei niin saa tehdä.
    Huoh. No, ei kai kukaan kiellä, mutta saattaisipa sekoittaa turisteja.


    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmo Allen Näytä viesti
    Hmph. Minä sanoin, että jos palvelupisteet ovat olennaista, niitä voi perustaa lisää. En halunnut niitä, vaan sinä halusit (tai siis halusit niiden palvelua, mikä on sama asia kuin haluta niitä lisää). Mutta todellakaan liikennejärjestelmän viestintä ei voi perustua siihen, että jokaisen tulee mennä palvelupisteeltä kysymään miten homma pelaa. Palvelupiste on viimeinen oljenkorsi.
    Palvelupisteitä, oli sitten omia tilojaan tai kioskien yhteydessä, pitää aina olla, sillä painettua aikataulua tai linjakarttaa ei voi saada muutenkaan ennen matkustamista. Olen visioinut kylläkin automaateista, joista saisi ulos karttoja, vuorokausilippuja ja aikatauluja.


    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmo Allen Näytä viesti
    No onko jokin este, miksei lähijunien lippua voi ostaa jo ennen laiturille menoa niin kuin metrossakin? Minusta olisi tästä brändikysymyksestä riippumatta hyvä asia, jos niin olisi.
    Kaikilla, tai kovinkaan monella, asemalla ei ole lippuhallia. Lipun ostaminen pimeästä alikulkukäytävästä tai ulkoa säiden armoilla kuulostaa huonommalta idealta, kuin junaan päästyään. Aika kalliiksi alkaa brändisi tulemaan, jos vielä tähänkin pitää löytää ratkaisu. Ja laiturialueelle on rikollis(t)en helppo päästä, joten tämä ei poistaisi kuitenkaan tarkastuksen tarvetta.
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmo Allen Näytä viesti
    HRZ-linjat eivät edelleenkään kuulu HSL-metroon. Ne ovat edelleenkin osa sitä VR:n taajamajunabrändiä, joka on sotkettu tähän HSL-alueen metroon sen lähijuna-nimen alla. HRZ-junat eivät käytä näiden HSL-metrojen kanssa samoja laitureita.
    Ei samoja laitureita, mutta vierekkäisiä laitureita ja raiteita kylläkin. Kyllä se sekottaa turhaan.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmo Allen Näytä viesti
    Ja onkin erittäin sotkuinen tilanne, että VR hoitaa merkittävän osan HSL:lle kuuluvan palvelun informoinnista. Se vähentää sen viestinnän integraatiota. Ei Nobinakaan hoida HSL:n informaatiotarjontaa ollenkaan.
    Tuskin HSL paremmin tietää, mitä radalla tapahtuu juuri tietyllä minuutilla. Luulen, että VR on nopeampi antamaan informaatiota matkustajille poikkeustilanteissa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmo Allen Näytä viesti
    Siis nyt luulet, että ehdotin lähijunien automatisointia? ? x 27! Yhden metrolinjan automatisointi ei mitenkään vähennä brändin integraatiota. Ei Helsingissä niin kuin se ei ole vähentänyt Pariisissakaan.
    Pelkään, että se kuuluu pian metroomme. Eikä sen jälkeen pidä olla häpeäpilkkulinjoja ilman automaattia
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmo Allen Näytä viesti
    Noin yhdeksännen kerran: se ei ole HSL:n brändi, se on VR:n ja se yhdistää tällä hetkellä VR:n ja HSL:n aivan erilaisia tuotteita.
    Se on molempien yhteinen brändi, mutta se näkyy HSL:n julisteissa ja sivuilla siinä, missä muutkin välineet. Yhtä HSL:n brändi, kuin "bussi" kuten on myös U-linjoja, jolla saa matkustaa HSL-alueella. Junaliikenteessä on vain onnistuttu saamaan ihmiset tajuamaan, että niillä VR:n taajamajunillakin saa matkustaa vapaasti ja systeemi pelaa. Yhteinen linjakartta on jo kaikilla lähijunilla, ja selkeä onkin - samoja reittejä kun kulkevat.

    Ensinnäkin vähennä tuosta E-juna, koska se on vain nyt ongelma ja toivottavasti tulevaisuudessa mahdollisimman vähän aikaa.
    Jos matkustajat vieroitetaan lähijuna-brändistä ja HSL:n ei lähijuna enää kuuluisi, miten hyvin matkustajat tajuaisivat, ettei matkustajan kannalta ole mitään väliä, meneekö lähimetrolla vai taajamajunalla?

    Ja ihan hyvin olen onnistunut E-junalla matkustamaan, vaikka se onkin mielestäsi ongelmallinen. Eikä ollut edes hankalaa! Toivonpahan vain, että tulevaisuudessakin mm. Kauniaisista pääsee Helsinkiin ilman, että pitää pysähdellä joka pysäkillä. Se olisi palvelukatoa.
    Olennaista ei ole edes brändien määrä, vaan se että vahvat brändit vahvistavat toisiaan. Lähijuna-brändi saa vaikka jatkaa elämäänsäkin. Siitä ei ole mitään haittaa sinänsä. Haitta on se, jos merkittävä osa HSL:n palvelutarjonnasta kuuluu sinne ja jos on olemassa sen kanssa kilpaileva metro-brändi. Kyllä, se on brändinä kilpaileva, vaikka se kuuluukin saman katon alle. Samanlaisten tuotteiden tulee kuulua samaan brändiin. Se on ollut koko ydin kaikessa kirjoittamassani. Jos meillä on sen lisäksi erilaisia tuotteita eri brändeissä, se ei haittaa mitään.
    Mitä haittaa on matkustajille siitä, että HSL-lähimetrot kuuluvat lähijunabrändiin? Ihan konkreettisia esimerkkejä, kiitos.


    Lainaus Alunperin kirjoittanut hezec Näytä viesti
    Ideaalitilanteessa, joka toivottavasti toteutuu tulevaisuudessa, niille HSL:n tilaamille linjoille, jotka kulkevat osastoimattomalla matalalattiakalustolla kaupunkiradoilla pysähtyen kaikilla asemilla. Siis Keskusta - Kauklahti / Lentoasema / Kerava ( / Kirkkonummi / Hista / Nikkilä / ...). Vieressä tai vaikka samaa raidetta voi kaikessa rauhassa suhata saman tai toisen operaattorin omia taajamajunia, ja jos lippuyhteistyöstä sovitaan, niin niillä voi matkustaakin. Minua ei kiinnosta, millä nimellä näitä junia kutsutaan, kunhan niiden asemilla on selvästi samantyyliset (vaikka tolppa olisikin vihreä eikä oranssi) opasteet, lippuautomaatit ja linjakartat kuin "oikeilla" metroasemillakin. Samaten junissa sisällä saisi olla sama informaatio tarjolla.

    Nyt ensi alkuun linjat A, E, M ja I/K/N. Olennaista on näyttää, että ne ovat HSL:n liikennettä ja osa samaa verkkoa kuin metro. Hyvä alku olisi jo linjakartta, jossa ko. linjat on merkitty samanvahvuisilla viivoilla ja asemamerkeillä metron kanssa.
    Ja taajamajunat eri karttaanko? Kun kulkevat ihan eri paikkoihin, Tikkurilaan ja Huopalahteen sun muihin maaseutuidylleihin? Metro menee minusta eri paikkoihin ja on enemmänkin linkitetty verkostoon bussilinjojen, kuin lähijunien kanssa.

    Ja on asemilla jo nyt linjakartat, lippuautomaatit ja tarvittavat opasteet. Ja jos ei ole kaikilla, se voidaan hoitaa muutenkin kuin oransseilla junilla.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Ville O. Turunen Näytä viesti
    (Eli tuo E-sotku on oikeastaan järjestelmätason ongelma)
    Mikä on E-sotku? E-juna käyttää koko matkallaan Pasilasta länteen samoja raiteita ja jos se pitää luokitella, on se enemmänkin kaupunkien välinen yhteys, kuin metro. A pysähtyy kaikilla asemilla, E menee suoraan Espooseen pysähtyen vain suurilla Pasilan ja Huopalahden asemilla. E(/U/S) ja A yhdessä tarjoavat tarpeeksi kapasiteettia matkoille Helsingistä Espooseen ja toisinpäin. Tärkeintä on, että HSL-lipuilla saa matkustaa kaikilla lähi/taajamajunilla.
    Viimeisin muokkaaja kuukanko; 04.07.2012 kello 23:16. Syy: korjattu lainaus

  7. #82

    Liittynyt
    22.08.2008
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    1732

    oletus Vs: HSL-lähijunaliikenteellä voisi olla jokin tunnus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmo Allen Näytä viesti
    Tlajunen voinee korjata, mutta olen melko varma, että ei. Kuljettaja on ainoassa oikeassa vastuussa junan liikkeellelähdöstä.
    No, kuljettaja niitä kahvoja kääntelee, joten toki viime kädessä kuljettaja päättää liikkeellelähdöstä.

    Viranomaisen säännöstö sanoo, että ennen matkustajapalvelullisen pysähdyksen jälkeistä liikkeellelähtöä pitää (muun muassa) saada junan konduktööriltä valmis lähtöön -opaste, mikäli junassa on konduktööri. Viranomainen ei siis edes vaadi, että junassa olisi konduktööriä lainkaan.

    Säännöstö kuitenkin vaatii, että kuljettajalla tulee olla tieto junan lähtövalmiudesta. Ainakin toistaiseksi osa tästä tiedosta tulee konduktöörin ilmoituksen kautta, osa kuljettajan omien silmien havainnoimana ja osa teknisillä järjestelmillä (esim. ovivalo). Säännöstö ei suoraan määrittele, mitä vaaditaan tietoon junan lähtövalmiudesta. Pidän mahdollisena (mutten toivottavana), että konduktööri voitaisiin joissain tapauksissa korvata teknisillä ratkaisuilla (kamerajärjestelmät, ym.).

    Eli, sekä kuljettaja että konduktööri ovat osaltaan vastuussa siitä, että juna ei lähde liikkeelle, mikäli se ei ole havaintojen mukaan valmis siihen. Lähtöpäätös on siis yhteinen.

    (Termi lähtölupa on sitten aivan eri juttu. Se on liikenteenohjauksen lupa kuljettajalle aloittaa junaliikennöinti tai joissain tapauksessa jatkaa sitä. Yleisimmin se tarvitaan vain junan lähtöpaikalla ja useimmiten se annetaan pääopastimen opasteella.)

  8. #83
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6711

    oletus Vs: HSL-lähijunaliikenteellä voisi olla jokin tunnus

    Onko Sm5 teknisesti sellainen, että ilman konduktööriä pärjättäisiin tekemättä junaan muutoksia?

    Jos pituus on ongelma, niin sovittakoon, että kahden yksikön Sm5:ia saa liikennöidä ilman ja kolmesta alkaen pitää olla konduktööri. Tai jotain.
    "Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
    – Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa

  9. #84

    Liittynyt
    17.05.2010
    Sijainti
    Otaniemi
    Viestejä
    164

    oletus Vs: HSL-lähijunaliikenteellä voisi olla jokin tunnus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Ja taajamajunat eri karttaanko? Kun kulkevat ihan eri paikkoihin, Tikkurilaan ja Huopalahteen sun muihin maaseutuidylleihin?
    Saa olla samassa kartassa, mutta vieressä erillään. On niillä harvempi vuorovälikin (noh, paitsi E-junaan verrattuna, mutta se muuttunee), ja se ei muutu miksikään ilman Lentorataa tai muuta vastaavaa megainvestointia.

    Metro menee minusta eri paikkoihin ja on enemmänkin linkitetty verkostoon bussilinjojen, kuin lähijunien kanssa.
    Eri paikkoihin kyllä, mutta suunnilleen samanlaiselle etäisyydelle (etenkin jos Östersundomin jatke toteutuu) ja suunnilleen vastaavalla nopeudella. Ja tietysti bussit ovat osa samaa verkkoa, runkobussit varsinkin. Mutta selkeyden nimissä ihan kaikki ei mahdu yhteen karttaan, ainakaan junan oven yläpuolella.

    Ja on asemilla jo nyt linjakartat, lippuautomaatit ja tarvittavat opasteet. Ja jos ei ole kaikilla, se voidaan hoitaa muutenkin kuin oransseilla junilla.
    En minä oransseista junista puhunutkaan (vaikka se olisi kyllä seuraava kehitysaskel). Useimmilla asemilla ei valitettavasti ole automaatteja. Linjakartta voi olla, mutta esimerkiksi Pukinmäessä se on niinkin uusi kuin vuodelta 2005. Ei siinä kyllä mitään, yhtä huonosti junarata erottuu tämänvuotisessakin kartassa. Mitä opasteisiin tulee, jossain on mitäänsanomaton sininen kyltti, jossa lukee "Liik enne vira sto | Rautatieasema | Järnvägsstation". Metroasemilla mainostetaan sentään oransseilla opasteilla HSL:ää ja Metroa HKL:n lisäksi.

    Lähijunat ja metro palvelevat HSL-alueella niin samaa tarkoitusta, että miksi ihmeessä niitä ei voisi esittää ihmisille samanarvoisina?
    Viimeisin muokkaaja hezec; 04.07.2012 kello 23:59.

  10. #85
    ultrix avatar
    Liittynyt
    22.10.2005
    Sijainti
    Tampere Järvensivu (Jvs)
    Viestejä
    3343

    oletus Vs: HSL-lähijunaliikenteellä voisi olla jokin tunnus

    Aloitetaanpa vastailu kommentteihin ensimmäiseltä sivulta alkaen.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Lähijunien nykyinen linjatunnuskäytäntö on OK, mutta M-tunnus pitää saada vaihdettua johonkin muuhun, koska muuten on vaara että sitä luullaan metroksi. Varsinkin sitten kun Kehärata on käytössä ja useat sen asemat ovat tunnelissa. Kehäradan junan tunnus voisi olla vaikka O, sehän kuvaa itse asiassa kehää. Itäinen ja läntinen haara voisi olla Oe ja Ow.

    Vain yöaikaan kulkevat lähijunalinjat L ja T voitaisiin korvata jatkamalla linjakartalla A ja N junien viivoja katkoviivalla yöliikenteen pääteasemilleen.
    Minusta lähijunalinjojen merkitseminen satunnaisilla kirjaimilla on aikansa elänyt meemi. Loogisempaa olisi käyttää tunnuskirjain+numero-tyyliä, oli se sitten M1, M2… tai L1, L2… tai mitä ikinä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Sitten ehdotan että Karjaan, Riihimäen ja Lahden junat alkaisivat käyttää etuliitettä R (="Regional" ) kaikki. Eli RY, RR, RH ja RZ. Ne voidaan toki näyttää samalla linjakartalla HSL:n junien kanssa mutta hieman haalennetulla värisävyllä että matkustajat ymmärtävät että ovat heiman pidempimatkalaisille tarkoitettuja junia, ja että niiden lähtölaiturit poikkeavat kaupunkiradan junista.
    Ditto, mieluummin R1, R2, R3…, hitaammalle palvelulle esim. H1, H2, H3…

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmo Allen Näytä viesti
    Siinä on vain se ero, että sana "metropoli" on suomen kieleen otettu lainasana. Stadt, schnell ja bahn eivät ole. InterCity ei toki ole edes lainasana, mutta universaalisti ymmärrettävämpi. Saksan kieli ei Suomessa (eikä Suomessa käyvillä turisteilla) ole yhtään niin laajasti hallussa kuin englanti, ja S-bahn rajautuu vain saksankielisiin maihin (ja varioituna Tanskaan). InterCityssä on myös se ero, että se on tuotenimi, ei järjestelmän nimi, joka nimeäisi myös asemia.
    "Stadibaana"

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmo Allen Näytä viesti
    Yhtä mieltä olen siitä, että nimi tarvittaisiin. Mutta ainoa oikea nimi on "metro", Helsingin ainoa kunnolla etabloitu raskaan raideliikenteen brändinimi. Sana "rautatieasema" voitaisiin varata eksklusiivisesti kaukoliikenteen asemien käyttöön. Jos asemalta kulkee vain lähijunia ja se on HSL-alueella, se on metroasema.
    Paitsi että taajamajunaliikenne ja muu kuin kaupunkirataliikenne tulee jatkossakin olemaan nimenomaan rautatieasemilla palveltua liikennettä. Huopalahden ja Hiekkaharjun välisellä radalla metroasema on toki oikea nimitys, mutta historiallisesti jokseenkin kontrafaktuaalista lähteä jotain Huopalahtea nimittämään metroasemaksi.

    ---------- Viesti lisätty kello 1:21 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 1:08 ----------

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Joonas Pio Näytä viesti
    Sama ongelma on myös H-junan kohdalla. Tunnus H kun on käytössä yhden lähijunalinjan tunnuksena sekä taajamajunien tunnuksena. Ja esim. Riihimäeltä kun lähtee molempia H-tunnuksellisia junia samalta asemalta, on erehtymisen riski olemassa. Tämän vuoksi H-junan voisi muuttaa G:ksi.

    Ja itse viestiketjun aiheeseen liittyen, kaikilla lähijunilla tulisi olla sama tunnuskirjain tai -teksti (mikä se ikinä onkaan) siitäkin huolimatta, että osa junista menee HSL-alueen ulkopuolelle. HSL-alue voidaan rajata karttaan paksulla viivalla, kuten nykyään VR:n lippuvyöhykekartassa. Lisäksi HSL-alueen loppuminen voitaisiin kuuluttaa (ja näyttää infotaululla) lähijunissa viimeisen HSL-alueella olevan aseman kuulutuksen yhteydessä. "Seuraavana Kerava, joka on viimeinen HSL:n lippualueen asema. Nästa Kervo, som är den sista station i HRT:s biljettområde."
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Pitäisikö lähijunat jakaa kolmeen eri luokkaan, vaikka nykyinen systeemi ei ole epäselvä? En käsitä, miten se edes selventyisi.
    Pitäisi. Kaupunkirataliikenne ("stadibaana"/metro) on eri asia kuin Kirkkonummen juna, ja toisaalta Y/R/H/Z on eri asia kuin kumpikaan näistä, puhdas taajamajuna. Keravan suunnalla ei ole tällä hetkellä Kirkkiksen tapaista välimallin junaa, mutta jos sellainen olisi, se pysähtyisi Hki, Pasila, Malmi, Tikkurila ja kaikki asemat siitä landelle päin liikennöiden 20-30 min vuorovälillä.

    Yksi, mitä tässä keskustelussa ei ole huomioitu on, millä Tampereen ja Turun lähijunat brändätään. Olisi hyvä, jos koko maassa olisi yksi yhteinen brändi samantyyppiselle liikenteelle seudusta riippumatta. Turun lähijuna tulee tosin olemaan luonteeltaan lähinnä yhdistelmä H- ja S-junatyyppejä, Tampereen lähijuna 2030-tilanteessa joko H- tai S-junan tyyppistä liikennettä – tai sekä että riippuen investoinneista ja painotuksesta.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Viimeistään kun Kehärata otetaan käyttöön pitäisi linjakartat yhdistää. Kehärata tuo lähijunille kokonaan uuden matkustajakategorian, nimittäin ne jotka saapuvat lentäen Helsinkiin ja jotka tuntevat kaupunkia huonosti tai ei ollenkaan. Heille olisi tarpeen näyttää yhdellä ja samalla kartalla millainen nopea raideliikenneverkko Helsingin seudulla kokonaisuudessaaan on. Karttaan pitäisi lisätä myös Jokeri vaikka se on "bussimetro". Sillä ja lähijunilla ja metrolla on jo useita vaihtoasemia. Lisäksi länsimetron valmistuminen mahdollistaa nopean raideliikenneyhteyden lentokentältä Otaniemeen joka tulee varmaan olemaan ahkerassa käytössä. En ymmärrä miksi eivät voisi olla samalla kartalla?
    Nimenomaan. Riippumatta siitä, yhdistetäänkö brändit tai ei. Ensimmäisen version voisi tuottaa asemille jo ennen Kehärataa, mutta viimeistään Kehäradan ja Länsimetron myötä raideliikennekukkanen on niin nätti, että sitä kehtaa näyttää yhdellä kartalla kahden erillisen kaavion sijaan.
    Sakari Kestinen

  11. #86
    Knightrider avatar
    Liittynyt
    07.03.2009
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    1403

    oletus Vs: HSL-lähijunaliikenteellä voisi olla jokin tunnus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut 339-DF Näytä viesti
    Onko Sm5 teknisesti sellainen, että ilman konduktööriä pärjättäisiin tekemättä junaan muutoksia?

    Jos pituus on ongelma, niin sovittakoon, että kahden yksikön Sm5:ia saa liikennöidä ilman ja kolmesta alkaen pitää olla konduktööri. Tai jotain.
    "Lippuja myydään vain vähintään kolmen yksikön junissa. Tämä ei koske M100- ja 200-malleja." Ei ole selkeää, ei säästä paljoa. Ja olisi sekin järjetöntä, että konnarit asemien välillä seisovat kuin patsaat eivätkä myy lippuja.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut hezec Näytä viesti
    (noh, paitsi E-junaan verrattuna, mutta se muuttunee)
    Projekti ei ole pian valmis, kun se on vielä lapsenkegissä. Lisäksi E-junan palvelua pitäisi jatkaa Espoon kaupunkiradan jälkeenkin, emmehän halua sentään huonontaa palvelua niinkin suurilta asemilta kuin Espoon keskus ja Leppävaara Helsinkiin, matkaavien osalta. E voisi auttaa myös Espoon keskuksen ja Leppävaaran väliä suhaavia, ohittamalla myös Espoossa kaikki väliasemat, kun se kerta kaukoraiteilla kulkee eikä kaupunkiradalle mahdu, ainakaan minun laskujeni mukaan. Lisäksi asemien ohittelu nopeuttaisi kaukoradan junaliikenteen minimietenemiskeskinopeutta. A taas pysähtyisi toki yksinkertaisesti kaikilla asemilla.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut hezec Näytä viesti
    Eri paikkoihin kyllä, mutta suunnilleen samanlaiselle etäisyydelle (etenkin jos Östersundomin jatke toteutuu) ja suunnilleen vastaavalla nopeudella. Ja tietysti bussit ovat osa samaa verkkoa, runkobussit varsinkin. Mutta selkeyden nimissä ihan kaikki ei mahdu yhteen karttaan, ainakaan junan oven yläpuolella.
    Ei yhtenäinen karttakaan vaadi yhtenäistä brändiä. Metro on niin erilainen, ettei sitä voi kutsua lähijunaksi tai toisinpäin. Jos runkobussitkin tulevat karttaan, niin ei se sitten vain ole metrokartta, vaan se on runkolinjakartta. Ehkäpä tämän metromuunnoksen sijaan matkustajia informoitaisiin siitä, mikä on runkolinja?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut hezec Näytä viesti
    En minä oransseista junista puhunutkaan (vaikka se olisi kyllä seuraava kehitysaskel). Useimmilla asemilla ei valitettavasti ole automaatteja. Linjakartta voi olla, mutta esimerkiksi Pukinmäessä se on niinkin uusi kuin vuodelta 2005. Ei siinä kyllä mitään, yhtä huonosti junarata erottuu tämänvuotisessakin kartassa. Mitä opasteisiin tulee, jossain on mitäänsanomaton sininen kyltti, jossa lukee "Liik enne vira sto | Rautatieasema | Järnvägsstation". Metroasemilla mainostetaan sentään oransseilla opasteilla HSL:ää ja Metroa HKL:n lisäksi.
    Sekö, että juna-asemilla mainostetaan oransseilla opasteilla HSL:ää ja jotain junaoperaattoria, on se, mitä haet? Mitä kaikki tämä auttaa matkustajaa? Menee vain sekavammaksi, kun metrolla ei olekaan se tuttu poikittainen reitti ja yksi operaattori ja ei pysähdykään kaikilla asemilla. Miksei vain lätkitä HSL-logoja ympäri Helsingin seudun asemia, ja julisteita informoimaan reiteistä ja matkustamisesta junissa? Ja pidetä tietty minimipalvelutaso kaikilla HSL-juna-asemilla? Ei ole järkeä jakaa junia kahdeksi eri ryhmäksi vain vuorovälin mukaan. Ei se metrobrändi ole helpoin tapa korostaa HSL:ää asemilla tai tuo parasta informaatiota mistään. Metrotasoinen on eri asia, kuin maalata lähijunia oranssiksi ja väitetä niitä metroiksi.

    Kyllä rautatieasemalta on päästävä junaankin, oli se sitten todellisuudessa metromainen HSL:n kilpailuttama juna tai ei, ja on saatava junasta lippu. Niin on ollut aina. Lisäksi pitäisi sitten varoa laiturille astumista, kun saattaa jotakuta junaan? Kaiken tämän näette palveluna? Voin jo kuvitella otsikot kaikesta siitä, mikä Länsimetro- ja automatisointiprojekteissa menee pieleen ja sitten se heijastuu juniinkin, vaikka ne ovat täysin eri rataverkolla. Lisäksi "metrobrändin" alla liikennöinnissä on muitakin turhia kustannuksia, kuten eristämisprosessi, jossa matkustaja kävelytetään toiseen päähän asemaa, jotta hän joutuu käyttämään alikulkua, eikä tuttua lautaa päästäkseen radan toiselle puolelle. Kyllähän ihmiset osaavat ylittää tienkin, eikä voida väittää, että kaupunkiradoilla ajelisi suurnopeusjunia. Lisäksi junan kuulee aikaisemmin, kuin auton sekä onhan niissä ylityspaikoissakin ihan varoituslaitteisto. Yksinkertaisten ylityspaikkojen poistaminen eri riitä, tarvitaan myös laituriovet. Junien allehan jää joskus ihminen!
    Lainaus Alunperin kirjoittanut hezec Näytä viesti
    Lähijunat ja metro palvelevat HSL-alueella niin samaa tarkoitusta, että miksi ihmeessä niitä ei voisi esittää ihmisille samanarvoisina?
    Kaupunkibussit ja raitiovaunuthan palvelevat HSL-alueella niin samaa tarkoitusta, että miksi ihmeessä niitä ei voisi esittää ihmisille samanarvoisina?

    Miten sitten metro ja lähijuna ovat eriarvoisia? Onko lähijunissa pakko ostaa VR:n kalliimpi lippu? Ei, jos ostat junasta niin tarjoavat sinulle HSL-lippua, ja maksaa voi ihan matkakortilla. Lähijuna tarjoaa myös palvelua pikkuseisakkeille, joille ei tarvita sitä palvelutasoa mitä metroasemilla on.

  12. #87
    ultrix avatar
    Liittynyt
    22.10.2005
    Sijainti
    Tampere Järvensivu (Jvs)
    Viestejä
    3343

    oletus Vs: HSL-lähijunaliikenteellä voisi olla jokin tunnus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut hezec Näytä viesti
    Numerointi olisi sinällään selkeä ja joustava tapa, mutta mahdolliset linjastomuutokset voisivat luoda epäjohdonmukaisuutta. Esimerkiksi jos Espoon kaupunkirata rakennetaan ja nykyiset A- ja E-junat yhdistetään, yksi numero voi hävitä välistä kokonaan.
    Entä sitten? Voi sen numeroinnin tehdä myös idästä länteen: jos kaikki ovat M-linjoja, niin M1 Vuosaareen, M2 Mellunmäkeen, M3 Keravalle, M4 Tikkurilan kautta Lentoasemalle, M5 Martsarin kautta Lentoasemalle ja M6 Lepuskiin. M7 – tai M66 voi olla E-junan tilapäinen nimi, joka katoaa, kun M6 jatketaan Espooseen/Kauklahteen.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmo Allen Näytä viesti
    Sekä että. Mutta HSL ei tarvitse kahta erinimistä ja -näköistä mutta muuten täysin samanlaista metrotuotetta. Jos tuote kaikilta olennaisilta osiin on samanlainen, sen tulee olla samanniminenkin. Silloin metro-brändi pääsee vahvistamaan myös tätä toista metrotuotetta. Ja jollei lähijunien laatutaso kaikilta osin vastaa metroa, sekin tulee pikimmiten korjata.
    Tuotteilla on tällä hetkellä jonkinasteisia eroja, kuten kalusto ja sen väri, asemien kalustus ja opastus sekä rahastuskäyttäytyminen (lähijunassa ei ole pakollisia lippuhalleja). Niin kauan, kuin nämä poikkeavat toisistaan, ne on syytä pitää erillisinä brändeinä – toki toisiaan lähentäen, kunnes ovat yhtä. Tosin pakollisia lippuhalleja en lähijuna-asemille halua, koska ne rahat voi käyttää paremmin esim. raitiotierakentamiseen tai tiheämpään liikennöintiin.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut jodo Näytä viesti
    Kaupunkirataliikenne toki on luonteeltaan metromaista, mutta mielestäni on parempi, että R, H, Z ja rantaradan junat täydentävät kaupunkirataliikennettä, jolloin on luonnollista, ettei niitä eriytetä toisistaan. Joku mainitsi joskus ihmetelleensä sitä, että miksi VR:n vyöhykelipuilla voi matkustaa K, N ja I junissa, Ensinnäkin Kerava ei ole edelleenkään HSL:n täysjäsen, jolloin junaliikenne on edelleen VR:n monopolialuetta, mutta HSL on sopinut lippuyhteistyöstä VR:n kanssa, samoin pääradalla voi matkustaa Keravan ja Helsingin välillä HSL:n lipuilla linjoilla R, H ja Z, vaikka ne ovatkin VR:n liikennettä, ja HSL maksaakin VR:lle korvausta menetetyistä lipputuloista.
    Olisiko sitten parempi, että kaupunkiradoilla voisi matkustaa vain HSL:n lipuilla, ja pidemmän matkan lähijunissa kelpaisi vain VR:n liput? Palvelutaso tässä kärsisi.
    Täydentää toki, mutta periaatteessa myös kaukojunat täydentävät – niissä tosin HSL-liput eivät käy. Minusta olisi parempi, että myös niissä kävisivät HSL-liput.

    Mihin perustuu väitteesi, ettei Kerava olisi "HSL:n täysjäsen"? Helsingin Seudun Liikenne-kuntayhtymässä on kuusi perustajajäsentä, joista yksi on Keravan kaupunki.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut sm3 Näytä viesti
    Metro: Mielestäni metro on nopeasti kiihtyvä, tiheään kulkeva, joka asemalla (useimmiten) pysähtyvä kevyt rakenteinen juna joka kulkee omalla täysin eristetyllä radallaan.
    Lähijuna: Hitaasti kiihtyvä, raskarakenteinen, ruuhka ajan ulkopuolella harvaan kulkeva juna joka ei pysähdy kaikilla asemilla. Juna käyttää samaa rataverkkoa kuin nopeat kaukojunat ja antaa niille tietä tarvittaessa.
    Tämä vahvistaa Elmon propagoimaa jakoa lähijuniin ja metroihin. Ainakin A-, M-, I- ja N-junat täyttävät metromäärittelysi ehdot, K on toki skipstop, mutta niin on moni NYC Subway:nkin linja. Suomeksi puhutaan New Yorkin metrosta.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmo Allen Näytä viesti
    Metrossa se hoidetaan vartijoilla, kuten järjestyksen ylläpito kuuluukin. Konduktööri on vain sivutoiminen järjestyksen ylläpitäjä eikä sitä paitsi voi toimia kuin lipunmyyntiosastossa. Ja jos kerran konnari pitää järjestystä yllä, miksi sitten siitä huolimatta junissa ja asemilla näkyy vartijoita?
    Hyvä kysymys. Puhtaasti oikeusturva- ja asjallisuussyistä haluaisin, että junissa järjestystä pitäisi järjestyksenvalvoja-, junaturvallisuus- ja lipuntarkastuskoulutetut HSL:n henkilökuntaan kuuluvat viranhaltijat, joiden virkanimike olisi konduktööri ja toimivalta perinteiseen tapaan sama kuin poliisilla, mutta rajoittunut HSL:n hallinnoimiin alueisiin. Virkapukuna luonnollisesti hiivatillisuusehdot täyttävä uniformu virkalakkeineen ja natsoineen, joka kuitenkin toimisi myös tositilanteessa. Tässäkin kyseessä on brändinhallinta, halutaanko levottomuuden tunnetta lietsovia pelottavia kaljupäisiä, maihareilla ja teleskooppipampuilla brassailevia fäpsistevareita (kärjistetysti), vaiko reinikaismaisia rennon isällisiä poliisihahmoja tai larinylundmaisia () letkeitä ja asiakaspalveluorientoituneita konnareita. Rekrytoinnissa voisi panostaa molempiin arkkityyppeihin (Reinikais-poliisi, Lari-konnari) ja nämä voisivat muodostaa työpareja, joista toinen keskittyy kuulutuksiin ja asiakaspalveluun, kun toinen painottaisi järjestyksenpitoa, toimien saumattomana tiiminä kriisitilanteissa.


    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmo Allen Näytä viesti
    Monet metronkäyttäjät eivät osaa mieltää lähijunia samaksi palveluksi. Vaikka tämä onkin vain anekdootti, itähelsinkiläissyntyinen kollegani kertoi yllättyneensä esimerkiksi, miten lähellä Leppävaara olikin ja miten ei ole osannut lähijunia käyttää ja mieltää niitä samanlaiseksi palveluksi kuin metroa.
    Aika yllättävää! Ulkopaikkakuntalaisena mulle Helsingin metro taas oli myöhäisteiniksi asti ihan vieras, maaginen maahisten valtakunta, joka vie Syvään Itään, mutta matkustettuani sillä ensi kertaa varhaislapsuuden jälkeen koin sen hyvin samanlaisena Itä-Helsingissä kuin lähijunan, mutta kuitenkin tietyllä tapaa erilaiselta (kalusto, brändi ja niihin liittyvä aistimaailma).

    Kun Tampereelle on puhuttu lähijunaa, on eri selvityksissä suunniteltu ihan erilaisia lähijunia. Mulle lähijuna on ollut aina Helsingistä Leppävaaraan tai Tikkurilaan kulkeva punakeltainen Sm1/2, joka pysähtyy joka asemalla parin kilometrin välein, ja että sellainen pitää tulla Tampereellekin viimeistään vuonna 2000 () keväällä 1988 lakkautettujen asemien liikennettä palauttamaan. Muun muassa siksi on ollut järkyttävää nähdä Tampereen lähijunaselvityksissä karttoja, joissa pysähdysten väli on ollut keskimäärin jotain 10 km luokkaa, sehän on taajamajuna eikä palvele mua mitenkään!

    ---------- Viesti lisätty kello 1:59 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 1:50 ----------

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmo Allen Näytä viesti
    Syy on se, että "metro" on HSL:n brändeistä kaikkein voimakkaimmin hyvään ja säännölliseen laatuun yhdistettävä. Nimeen "lähijuna" ei yhdisty samoja laatukriteerejä, ja sitä ei tule siltikään käyttää, koska se yhdistää ne täysin metron kanssa yhtenevät junat täysin niistä poikkeavaan Regional Express -palveluun. Ja koska se nimi yhdistyy VR:ään, joka on kaukoliikenneyhtiö, ei HSL:n palveluntuottaja. HSL:n palvelulla tulee olla HSL:n brändinimi.
    Koska oman kaupungin lehmä ojassa, olisin erittäin tyytyväinen M-metron sisarbrändistä L-lähijunasta (lokaltåg, local train), jonka funktio olisi sama kuin oranssilla Metrolla ja joka näkyisi samalla kartalla metron kanssa. L viestisi hyvän palvelutason lähiliikenteestä, joka olisi parhaimmillaan metromaista ja huonoimmillankin 30 min vuorovälillä, mutta aina kiinteästi osa integroitua joukkoliikennejärjestelmää tietyllä palvelulupauksella (Sm-kalusto, korkeat laiturit, kalusto esteetöntä ruuhkavuoroja lukuunottamatta, kahden linjan yhteisen osuuden palvelutaso ruuhka-aikaan 5 min, muulloin 10 min). Vrt. T-bana ja J-bana, U-Bahn ja S-Bahn, Metro ja S-tog, Métro ja RER… Ja kun L olisi etabloitu Helsinkiin, sitä brändiä voisi levittää myös täällä Tampereella ensi vuosikymmenellä, kun Nokialle pääsee vartin välein sekä Lempäälään ja Suinulaan puolen tunnin välein.

    ---------- Viesti lisätty kello 2:32 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 1:59 ----------

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmo Allen Näytä viesti
    Enkä nyt tiedä, onko kovin relevanttia vertailla yli 40 vuotta vanhaa, käytöstä poistuvaa junaa 30 vuotta vanhaan metrojunaan. Kun Sm1:den valmistusaikana ei ollut tarkoitus niillä metromaista liikennettä ajaa. Mutta hyvin ne näyttävät silti sihen pystyvän. Martinlaakson ratahan piti jo alusta alkaen rakentaa metroradaksi, mutta siitä tulikin VR:n metro. Sm2:det varmaankin olisi voinut rakentaa metromaisemmaksi, jos olisi ollut tarvetta. Mutta ilmeisesti todettiin suorituskyvyn riittävän ihan hyvin tuohon 1975 avattuun Helsingin ensimmäiseen metrolinjaan.

    Sinänsä hätkähdyttävää, että erityisesti Sm1- mutta myös toki Sm2-junat muistuttavat melkeinpä enemmän sterotyyppisiä metrojunia kuin mitkään muut sähköjunat Suomessa. Mm. Tukholman, Oslon, Berliinin ja NYC:n vanhat metrojunat ovat keulastaan samankaltaisia tylppänokkia kuin Samit.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmo Allen Näytä viesti
    ...mutta jos minulta kysytään hyvää aikarajaa sille, milloin lähijuna-nimikkeestä tulisi luopua ja siirtyä yhteen metrobrändiin, se on kaikkein selkeintä tehdä lähijunaliikenteen kilpailutuksen alkaessa. Siinä voidaan myös kilpailutuksen ehtoihin mahdollisimman tarkkaan määrittää, mitä se metron brändi edellyttää. Se on selvää, että siinä vaiheessa VR:n lähijuna-brändistä tule luopua. Kysymys on vain, otetaanko sen tilalle jokin uusi nimi vai luopuuko VR lähijuna-nimikkeestä kaikkialla muualla, vai otetaanko käyttöön yksi metro-brändi HSL:n raskaalle raideliikenteelle.
    Brändiuudistukselle on muutama hyvä hetki:
    2014: Kehäradan valmistuminen. Kilometrikaupalla uutta tunnelirataa valmistuu, jossa ajetaan yksinomaan Sm5-junilla metromaista lähiliikennettä. Helsingin päässä tosin saavutaan 19-raiteiselle ratapihalle, jossa on kaikki junat Moskovan yöpikajunaa myöten, mutta ei ratikoita eikä rannikkoa myötäileviä tunnelijunia.
    2018: Kilpailutettu lähijunaliikenne alkaa. VR:n rooli kaupunkirataliikenteessä pienenee statistiksi tai olemattomaksi.
    2020-luku tai myöhemmin: PISARA tai vastaava järjestely Helsingin päässä toteutuu, jossa kaupunkiratojen junat saapuvat Helsingissä johonkin enemmän metromaisemmaksi miellettävälle liikennepaikalle kuin Helsinki C.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Miten haluat tätä muuttaa? Kaikilla lähijunilla saa HSL-alueella matkustaa HSL-lipuilla, thats it. Kaukojunat ja lähijunat ovat aivan eri tuote..
    Miksei kaukojunissa saa matkustaa HSL-lipuilla? Kysyn vakavissani. Merkittävä osa Turun suunnasta tulijoista jää pois jo Espoossa, samaten pohjoisesta tulevista moni jo Tiksissä, eikä käytännössä ketään tule tilalle.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Metrot pysähtyvät kerran suuntaansa VR:n rataverkon läheisyydessä. Lähijunat kulkevat VR:n radalla
    Höpsis, sillä rataverkko on valtion omistama ja Liikenneviraston hallinnoima.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    molempien reitit saa VR:n sivuilta, kuten jotkut ovat tottuneet rautatieasemalta toiselle päästäkseen.
    Helsingin lähijuna-aikataulut saa myös DB:n sivuilta, kuten myös kaukojuna-aikataulut.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Millä tavalla? Jos nykyiset suunnitelmat tulevat voimaan, Helsingin metro on.. (kirjoitin tämän jo mutta kokeillaas uudestaan)
    1. joka asemalla pysähtyvä
    2. hidas: 35-40 kmh keskinopeus. Nopeutta ei voida kasvattaa, koska katso kohta 1
    3. suurimmaksi osin laituriovin varustettu
    4. maan alla, sillalla tai kuopassa pysähtyvä, ei koskaan maan tasalla
    5. eritasoinen kaikilta radanylitysratkaisuiltaan
    6. lippuportteja harkitaan
    7. ei konduktööriä, ei ole koskaan ollutkaan
    tyyppistä liikennöintiä. Mikä tässä on (lähi)junamaista?
    Kohdat 1 ja 2 ovat oleellisia sekä metrossa että metromaisessa kaupunkijunaliikenteessä. Laituriovet, asemien fyysinen sijainti, eritasot, lippuportit ja konduktöörit ovat toissijaisia, teknisluonteisia kysymyksiä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmo Allen Näytä viesti
    No ei se maalainen tule kaupunkiin lähijunallakaan. Niillä rautatieasemilla, joissa kaukojunista voi vaihtaa HSL:n lähijunametroon, tulisikin olla HSL:n palvelupiste, jollei vielä ole. Niitä on päärautatieaseman lisäksi viisi, jos Kerava lasketaan mukaan.
    Tai edes joku miehitetty palvelupiste, jotta odotushuone on avoinna matkustavaa yleisöä varten ja tietysti mieluummin jokin muu kuin pseudo-orientaaliseksi sisustettu kebabbila entisen aseman lipunmyynnin paikalla. Taidan joskus vanhana tai edes oikeasti aikuisena toteuttaa unelmani rautatieasemayrittäjyydestä, kunhan muut epäkohdat on ensin hoidettu alta pois.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Uusi brändi? HSL:lä on jo lähijunabrändi, ei tarvita uutta. Mutta jos lähijuna olisikin Metro, tai toisin päin, tarvittaisiin silti oma brändinsä HZRTYEUS-junille, joilla voi matkustaa HSL:n lipuilla. Vai mihin brändiin ajattelit sen yhdistää? Miten pääset lopputulokseen, että brändejä on yksi vähemmän, kuin nyt?
    Taajamajuna on valmis, VR Kaukoliikenteen käyttämä brändi, joka sopii myös VR Lähiliikenteen käyttöön reiteillä Hki–Karjaa, Hki–Riihimäki ja Hki–Lahti.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Siinä on tehty virhe sillä eikös ne pysähdy kaikilla pikku seisakkeillakin tietyillä osuuksilla? VR:llä ei ole erillistä Pikataajamajunaa, pitäisi kyllä olla.
    IC2. Mulla on vahva veikkaus, että muutaman vuoden päästä ravintolavaunuton IC2-brändi on muutettu InterRegio- tai RegioExpress-brändiksi, junissa kelpaa seutuliput ja junat pysähtyvät tiheämmin kuin IC-junat, mutta harvemmin kuin hitaammat taajamajunat. Jo nyt moni IC2-juna pysähtyy Lempäälässä, yksikään "perinteinen" IC ei.

    ---------- Viesti lisätty kello 3:15 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 2:32 ----------

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmo Allen Näytä viesti
    No onko jokin este, miksei lähijunien lippua voi ostaa jo ennen laiturille menoa niin kuin metrossakin? Minusta olisi tästä brändikysymyksestä riippumatta hyvä asia, jos niin olisi.
    Ei, mutta on kohtuutonta vaatia lipun maksamista ennen kuin astuu sivulaiturille, johon pääsee "mistä vain", kun metroasemalle pääsee vain liukuportaiden tai hissin kautta.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmo Allen Näytä viesti
    Olennaista ei ole edes brändien määrä, vaan se että vahvat brändit vahvistavat toisiaan. Lähijuna-brändi saa vaikka jatkaa elämäänsäkin. Siitä ei ole mitään haittaa sinänsä. Haitta on se, jos merkittävä osa HSL:n palvelutarjonnasta kuuluu sinne ja jos on olemassa sen kanssa kilpaileva metro-brändi. Kyllä, se on brändinä kilpaileva, vaikka se kuuluukin saman katon alle. Samanlaisten tuotteiden tulee kuulua samaan brändiin. Se on ollut koko ydin kaikessa kirjoittamassani. Jos meillä on sen lisäksi erilaisia tuotteita eri brändeissä, se ei haittaa mitään.
    Mielestäni brändien yhdistäminen yhdeksi metro-brändiksi on hyvä idea, mutta yllä ehdottamalleni L-lähijunabrändille on myös hyvät perusteet. Lähijunalla ja metrolla on tiettyjä, toki alati väheneviä eroavuuksia, joten ne voisi pitää mielestäni vahvoina sisarbrändeinä, kuten S-Bahn ja U-Bahn Saksassa niin kauan, kunnes ilmajohtovirroitettu metro tuntuu myös Helsingin keskustassa metrolta.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut hezec Näytä viesti
    Minua ei kiinnosta, millä nimellä näitä junia kutsutaan, kunhan niiden asemilla on selvästi samantyyliset (vaikka tolppa olisikin vihreä eikä oranssi) opasteet, lippuautomaatit ja linjakartat kuin "oikeilla" metroasemillakin. Samaten junissa sisällä saisi olla sama informaatio tarjolla.

    Nyt ensi alkuun linjat A, E, M ja I/K/N. Olennaista on näyttää, että ne ovat HSL:n liikennettä ja osa samaa verkkoa kuin metro. Hyvä alku olisi jo linjakartta, jossa ko. linjat on merkitty samanvahvuisilla viivoilla ja asemamerkeillä metron kanssa.
    Kannatetaan. Ja tämähän toimisi silloinkin, jos M-kirjaimen sijaan tolpassa lukisi L. Mutta en ala vaatimalla vaatimaan, koska kaikenkattava metro-brändikin voi toimia, jopa ilman kallista Pisaraa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Ville O. Turunen Näytä viesti
    Paraneekohan? Kaupunkirata haarautuu kahtia Huopalahdessa, mistä seuraa, että sekä Kehäradan että Espoon kaupunkiradan vuorovälit voivat olla vain puolet yhteisen osuuden vuorovälistä, joka puolestaan Pisaran takia tulee olemaan sama kuin Pääradan suuntaisen kaupunkiradan vuoroväli. Jos liikenne Espoon kaupunkiradalla on tiheää, niin Keravan kaupunkiradalla liikenne on herkästi ylimmitoitettua. Koko verkoston konfiguraatiossa on siis valuvika, jonka takia Rantaradan suunta tulee melkein väkisin huonosti palvelluksi. Ja sitten tilanne vasta hankala onkin, jos Klaukkalan suunnan rata toteutetaan.Saatamme nähdä niinkin irvokkaan tilanteen, että Espoon kaupunkiradalla vuoroväli on kaksikymmentä minuuttia ja Rantaradan paikallisjunilla noin viisitoista minuuttia.
    Klaukkalan baana on niin hypoteettisella tasolla, että siitä ei kannata murehtia. Sekin on luonteeltaan taajamajunamainen ja väitän, että ongelma ratkaistaan joko rakentamalla Huopalahdesta Kamppiin ns. U-metron läntinen tunneli tai rakentamalla uudelleen yhteys Martsarin radalta Rantaradan kaukoliikenneraiteille.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Metrot ovat lyhyempiä - ja pian luultavimmin lyhentyvät entisestään. Taas juna-asemille mahtuisi nykyistä pitempiäkin yhdistelmiä.
    Mitäs ne yhden Sm5-yksikön junina liikennöitävät vuorot ovat?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    No, ei kai kukaan kiellä, mutta saattaisipa sekoittaa turisteja.
    En usko, että selkeästi kaukoliikenteestä erilleen brändätty lähiliikenteen raskasraidebrändi sekoittaisi ketään, pikemminkin päin vastoin. Metroaseman opasteet toimisivat visuaalisena vihjeenä.


    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Tuskin HSL paremmin tietää, mitä radalla tapahtuu juuri tietyllä minuutilla. Luulen, että VR on nopeampi antamaan informaatiota matkustajille poikkeustilanteissa.
    Älä ajattele tätä päivää. Jo viiden ja puolen vuoden päästä voi olla, että VR:llä ei ole mitään tekemistä kaupunkirataliikenteen kanssa. Ja viisi ja puoli vuotta takaperin vasta availtiin Kalasataman metroasemaa!

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Yhteinen linjakartta on jo kaikilla lähijunilla, ja selkeä onkin - samoja reittejä kun kulkevat.
    Minusta se ei ole kovin selkeä, kun linjavariaatioita on älytön määrä, vaikka reittejä onkin periaatteessa vain kolme. Eikä sillä kartalla ole itäsuunnan raskasraidetta, jolloin kahden universumin yhdistäminen on matkustajan omalla vastuulla, se maaginen marssi Helsingin päärautatieaseman hallin läpi lähijunasta metroon.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Mikä on E-sotku? E-juna käyttää koko matkallaan Pasilasta länteen samoja raiteita ja jos se pitää luokitella, on se enemmänkin kaupunkien välinen yhteys, kuin metro. A pysähtyy kaikilla asemilla, E menee suoraan Espooseen pysähtyen vain suurilla Pasilan ja Huopalahden asemilla. E(/U/S) ja A yhdessä tarjoavat tarpeeksi kapasiteettia matkoille Helsingistä Espooseen ja toisinpäin. Tärkeintä on, että HSL-lipuilla saa matkustaa kaikilla lähi/taajamajunilla.
    Helsinki ja Espoo ovat yhtä kaupunkia, vaikka nimellisesti ovatkin mukamas eri kaupunkeja, mitä ne toki hallinnollisesti ovat. E ei lopulta skippaa kovin montaa asemaa, ja ESKARAn valmistuttua A ja E on yhtä Espooseen tai jopa Kauklahteen ulottuvaa junatyyppiä. Rantaradalla on tällöin todennäköisesti S-junan tyyppinen palvelu 20 minuutin vuorovälillä, jonka lomassa kaukojunat ja taajamajunat.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Ei yhtenäinen karttakaan vaadi yhtenäistä brändiä. Metro on niin erilainen, ettei sitä voi kutsua lähijunaksi tai toisinpäin. Jos runkobussitkin tulevat karttaan, niin ei se sitten vain ole metrokartta, vaan se on runkolinjakartta. Ehkäpä tämän metromuunnoksen sijaan matkustajia informoitaisiin siitä, mikä on runkolinja?
    Tässä on ideaa. Raskasraidekaavion luominen on helpompaa, mutta pidän silti tästä ajatuksesta erittäin paljon.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Menee vain sekavammaksi, kun metrolla ei olekaan se tuttu poikittainen reitti ja yksi operaattori ja ei pysähdykään kaikilla asemilla.
    En usko, että matkustajat ovat näin yksinkertaisia tampioita. Jos jollakulla menee tästä konseptit sekaisin, niin ensimmäiset kuukaudet joka asemalla voisi olla päiviystävä Hösseliläinen kertomassa, mistä nyt on kyse.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Kaupunkibussit ja raitiovaunuthan palvelevat HSL-alueella niin samaa tarkoitusta, että miksi ihmeessä niitä ei voisi esittää ihmisille samanarvoisina?
    Mutta juuri näinhän asia on! Keskustan linjakartassa on ratikkain ohella mm. linjat 11, 15,A, 24.
    Sakari Kestinen

  13. #88

    Liittynyt
    17.05.2010
    Sijainti
    Otaniemi
    Viestejä
    164

    oletus Vs: HSL-lähijunaliikenteellä voisi olla jokin tunnus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Projekti ei ole pian valmis, kun se on vielä lapsenkegissä.
    Odotan silti, että se on valmis omaan eläkeikääni mennessä. Eikä se ole mikään perimmäinen edellytys muulle, vaikka osaltaan selkeyttäisikin sitä.

    Lisäksi E-junan palvelua pitäisi jatkaa Espoon kaupunkiradan jälkeenkin, emmehän halua sentään huonontaa palvelua niinkin suurilta asemilta kuin Espoon keskus ja Leppävaara Helsinkiin, matkaavien osalta.
    Suurilta asemilta pääsee varmasti jatkossakin "kaukolähijunilla". Kirkkonummen junat kuuluvat muutenkin HSL-alueeseen, joten ne olisi järkevää sisällyttää samaan pakettiin. Pienemmiltä asemilta tulevat saavat sitten sietää parin minuutin pidennyksen matka-aikaan sillä korvauksella, että liikenne on tiheämpää ja luotettavampaa.

    Ei yhtenäinen karttakaan vaadi yhtenäistä brändiä.
    Vaatii se yhtenäisen HSL-brändin. Henkilökohtaisesti minua ei kiinnosta pätkän vertaa, piirretäänkö lähijunat kartalle oranssilla, vihreällä vai taivaansinisellä – kunhan ne erottuvat sieltä samalla tavalla kuin metro, oli nimi ja väri mikä hyvänsä. Täytynee tehdä tästä havainnekuva paremmalla ajalla.

    Miksei vain lätkitä HSL-logoja ympäri Helsingin seudun asemia, ja julisteita informoimaan reiteistä ja matkustamisesta junissa? Ja pidetä tietty minimipalvelutaso kaikilla HSL-juna-asemilla?
    Tätähän minä juuri toivon. Niitä logoja ja julisteita on pienillä bussipysäkeilläkin, ja ne ovat osa samaa joukkoliikennejärjestelmää. Miksi niiden siis pitäisi erota tältä osin asemista?

    Ei ole järkeä jakaa junia kahdeksi eri ryhmäksi vain vuorovälin mukaan. Ei se metrobrändi ole helpoin tapa korostaa HSL:ää asemilla tai tuo parasta informaatiota mistään. Metrotasoinen on eri asia, kuin maalata lähijunia oranssiksi ja väitetä niitä metroiksi.
    Tietenkin se on eri asia, mutta siihen pitää tähdätä. Maalauspuuhiin voidaan ryhtyä sen jälkeen kun tavoite on suunnilleen saavutettu. Koko kaupunkiratojen rakentaminen perustuu ajatukseen metromaisesta palvelusta, eikä se kyllä kaukana ole. Vuoroväli on hieman pidempi ja muutama juna päivässä hyppii vielä väliasemien ohi, mutta olet itsekin todennut monen muun asian olevan jopa paremmin. Rinnakkaisilla raiteilla kulkeva muu liikenne on irrelevanttia, vaikka ei tietenkään haittaakaan, jos osassa siitä kelpaa sama lippu. Jaottelu on hankalaa juuri siksi, että lähijunia on niin monenlaisia, mutta pääpointti on se, että esim. N-junalla on enemmän yhteistä metron kuin R-junan kanssa (paitsi jos lasketaan yhteisiä asemia).

    Kyllä rautatieasemalta on päästävä junaankin, oli se sitten todellisuudessa metromainen HSL:n kilpailuttama juna tai ei, ja on saatava junasta lippu. Niin on ollut aina. Lisäksi pitäisi sitten varoa laiturille astumista, kun saattaa jotakuta junaan? Kaiken tämän näette palveluna?
    "Niin on ollut aina" onkin hyvä tapa perustella asioita. Miksi lippu pitäisi välttämättä saada junasta, jos sen saa laiturilta? Nykyään ei tosin useinkaan saa, mille pitäisi tehdä jotain. Junahenkilökunnan läsnäolon voi kyllä perustella vaikkapa niillä turvallisuussyillä, ja lipunmyynti on sitten lisäpalvelua. Mutta ei kukaan yritä ostaa Espoossa bussikuskilta lippua Oulun pendolinoon. Miksi saman palveluntarjoajan toisella linjalla vastaavan pitäisi välttämättä olla mahdollista? Semminkin, kun kymmenen vuoden päästä lähijunalla ja Oulun pendolinolla saattaa olla aivan eri operaattorit. Toki samassa yhteydessä voisi myös poistaa lippuvaatimuksen metrolaitureilta, kun ei sitä käytännössä valvota paljonkaan tehokkaammin.

    Voin jo kuvitella otsikot kaikesta siitä, mikä Länsimetro- ja automatisointiprojekteissa menee pieleen ja sitten se heijastuu juniinkin, vaikka ne ovat täysin eri rataverkolla.
    Jos tulee teknisiä ongelmia, niin miksi heijastuisi? Ei yhteinen brändi edellytä yhteistä tekniikkaa.

    Lisäksi "metrobrändin" alla liikennöinnissä on muitakin turhia kustannuksia, kuten eristämisprosessi, jossa matkustaja kävelytetään toiseen päähän asemaa, jotta hän joutuu käyttämään alikulkua, eikä tuttua lautaa päästäkseen radan toiselle puolelle. Kyllähän ihmiset osaavat ylittää tienkin, eikä voida väittää, että kaupunkiradoilla ajelisi suurnopeusjunia. Lisäksi junan kuulee aikaisemmin, kuin auton sekä onhan niissä ylityspaikoissakin ihan varoituslaitteisto. Yksinkertaisten ylityspaikkojen poistaminen eri riitä, tarvitaan myös laituriovet. Junien allehan jää joskus ihminen!
    Miltähän vuosikymmeneltä se lauta on niin tuttu? Ehkä sitten olen itse ihan kakara, mutta minusta on täysin luonnollista hakeutua junalaiturilla portaille. Korkeat laiturit myös vaatisivat hiukkasen pidemmät rampit tälle laudalle kuin matala kiveys/lautakehikko jonka päältä pitää harpata junaan. Esteettömyyttä, katsos. Kaiken lisäksi monet kaupunkiratojen asemista ovat penkan päällä tai kallioleikkauksessa niin, ettei vieressä edes olisi juuri mitään, minne kävellä samassa tasossa. Laituriovet ovat minunkin mielestäni pientä liioittelua suomalaisilla ruuhkautumisasteilla. Eipä niitä kyllä ole toisaalta kukaan tainnut esittääkään pakolliseksi osaksi metromaista palvelua. Automaattimetroa kylläkin, mutta sen pitäisi voida elää saman (HSL-)brändin sisällä toteutuessaankin.

    Kaupunkibussit ja raitiovaunuthan palvelevat HSL-alueella niin samaa tarkoitusta, että miksi ihmeessä niitä ei voisi esittää ihmisille samanarvoisina?
    Tätäkin voi ihmetellä. Bussikartoissa ei näy ratikoita, ja ratikkakartassa joka linja on oma värillinen viivansa bussien ollessa yhtä sinistä spagettia. Ratikoille on myös jostain syystä oma lipputuotteensa. Pysäkit sentään ovat suht samantasoisia ja linjanumerointi osittain yhteinen. Tähänkin voisi toki toivoa parannusta samassa yhteydessä.

    Miten sitten metro ja lähijuna ovat eriarvoisia? Onko lähijunissa pakko ostaa VR:n kalliimpi lippu? Ei, jos ostat junasta niin tarjoavat sinulle HSL-lippua, ja maksaa voi ihan matkakortilla. Lähijuna tarjoaa myös palvelua pikkuseisakkeille, joille ei tarvita sitä palvelutasoa mitä metroasemilla on.
    Ne ovat eriarvoisia siten, että metro on HSL:n joukkoliikennejärjestelmässä "omaa ja hienoa ja erityistä johon ei vahingossakaan saa sotkea muuta", mutta lähijunat ovat VR:ltä ostettua ulkopuolista palvelua, jossa vain sattuu käymään samat liput. Niitä markkinoidaan aivan eri tavalla, vaikka ne palvelevat aivan samaa tarkoitusta.

    Hyvää yötä.
    Viimeisin muokkaaja hezec; 05.07.2012 kello 03:23.

  14. #89
    ultrix avatar
    Liittynyt
    22.10.2005
    Sijainti
    Tampere Järvensivu (Jvs)
    Viestejä
    3343

    oletus Vs: HSL-lähijunaliikenteellä voisi olla jokin tunnus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut sm3 Näytä viesti
    VR:n omaa lähiliikennettä (vai paikallisliikennettä) on toki jonkin verran muualla Suomessa.
    Eikä ole, hämmästyttävää kyllä. Taajamajunaliikennettä on toki, mutta se on VR Kaukoliikenteen alaista toimintaa, eikä taajamajunat ole vielä yhdenkään paikallisen tai seudullisen viranomaisen integroidun lippujärjestelmän osana. Itse asiassa ensi vuoden alussa Lempäälä tulee olemaan pilottikohde ensimmäisenä HSL-alueen ulkopuolisena kuntana, jossa seutulippu kelpaa myös junissa.

    Muualla Suomessa tarjonta on muutenkin niin onnetonta, että niitä junia ei käytetä paikallisliikenteeseen. Jossain Kotkassa pysäkkejä on oikein mukavasti puolen tusinaa kaupungin alueella, mutta kun bussliikenteen käyttämät lipputuotteet eivät kelpaa eikä junia ole kuin 6+6 päivässä, niin kukaan ei jaksa vaivautua. Tampereella ei edes pääse junan kyytiin muualla kuin päärautatieasemalla – asuinkiinteistöni edustalla oli vielä keväällä 1988 Järvensivun seisake, ja siitä itään kaupunkialueella neljä muuta seisaketta, mutta ne kaikki lakkautettiin tuolloin ollessani taaperoikäinen. Nyt seuraava pysäkki radala itään päin on Orivesi 40 km päässä, että puhu siinä sitten kiskobussiliikenteestä, kun pysäkkejä on kiskobusseilla liikennöidyillä taajamajunavuoroilla monta kertaa vähemmän kuin pikavuorobusseilla.
    Sakari Kestinen

  15. #90
    Suljettu tunnus
    Liittynyt
    28.02.2007
    Viestejä
    1250

    oletus Vs: HSL-lähijunaliikenteellä voisi olla jokin tunnus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmo Allen Näytä viesti

    Olennaista on myös huomata ero, että kun puhutaan U-Bahnista, Undergroundista tai Tunnelbanasta, sen nimellä on myös kirjaimellinen merkitys "maanalainen". Metro-nimi taas ei merkitse tätä ja yleisesti ottaen on hyvin väljä kirjaimellisen merkinnän suhteen. Jos se jotain kirjaimellisesti merkitsee, niin juurikin koko metropolialueen kattavaa järjestelmää.
    mielikuvatasolla on kuitenkin aika vahva "brändi" että metro=maanalainen. keravasta vielä sen verran, että miten tähän metrobrändäilykuvioon istuu se, että kyseisen hösselikunnan suosituimmat sähkärit rajataan ulkopuolelle?

Vastaavia viestiketjuja

  1. Vastauksia: 15
    Viimeisin viesti: 11.12.2013, 22:03
  2. HSL: Joukkoliikenteen pitää olla turvallista sekä henkilöstölle että matkustajille
    kirjoittanut RSS foorumissa Joukkoliikenneuutiset
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 22.09.2011, 08:30
  3. Minne metroa voisi jatkaa?
    kirjoittanut 339-DF foorumissa Metrot
    Vastauksia: 338
    Viimeisin viesti: 16.10.2007, 14:06
  4. Nyt jokainen voi olla suunnittelujohtaja
    kirjoittanut vristo foorumissa Kehittämishankkeet
    Vastauksia: 12
    Viimeisin viesti: 07.08.2006, 11:58

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •