Ruotsin nopeille rautateille yllätysrahoittaja - Norja

mv

Liittynyt
18 Marraskuu 2005
Viestit
151
Ruotsin suurnopeusrataprojekti on saamassa yllättävän rahoittajan.

Norjan valtio ja maan öljyrahasto halauaisivat rakentaa Oslon, Göteborgin ja Kööpenhaminan yhdistävän suurnopeusradan Ruotsiin.

Tilanteen tekee erikoiseksi se, että Ruotsi itse ei ole suunnitellut länsirannikolleen tällaista rataa. Norjalaisten tarjous saattaa muuttaa tilanteen.

Ruotsissa on kaavailtu uusia 320 kilometrin nopeuden mahdollistavia ratoja vain Tukholman ja Göteborgin ja Tukholman ja Mälmön välille.

Asiasta kertovan Byggindustri-lehden mukaan norjalaiset voivat yksinkin rahoittaa radan aina Göteborgiin asti. Siitä eteenpäin radanrakennuksen rahoitukseen tarvittaisiin myös Ruotsin ja Tanskan valtiot.

Oslon ja Kööpenhaminan välisen uuden radan hintalapuksi on arvioitu kymmenen miljardia euroa. Oheisinvestoinnit tuplaavat summan.

Byggindustrin mukaan uusi rata vapauttaisi vanhan radan tavaraliikenteen käyttöön. Näin suuri osa Ruotsin ja Norjan välisestä rekkaliikenteestä voitaisiin nostaa kiskoille. Göteborgin sataman ja Norjan välillä kulkee päivässä 2400 rekkaa.

Uusi rata mahdollistaisi myös päivittäisen työssäkäynnin Ruotsista Norjaan. Oslon seutu kärsii työvoimapulasta.

Tekniikka&Talous
 
Jaa'a, mielenkiintoista! Parhaimmillaan Oslosta voisi päästä jopa Berliiniin kolmessa-neljässä tunnissa (kunhan Fehmarnin tunneli valmistuu).
 
Hassua tässä on se että Tukholman suunta ei kiinnosta norjalaisia tippaakaan.

Mutta mallia tästä olisi Suomelle, RailBaltica hankkeen osalta.

t. Rainer
 
Hassua tässä on se että Tukholman suunta ei kiinnosta norjalaisia tippaakaan.

Ei yhtään hassua. Kumman valitsisit: a) tärkeän rahtisataman (ml. vapautuva rahtikapasiteetti vanhalla radalla) ja keskisuuren kaupungin, kohtuuison pääkaupungin sekä nopean yhteyden Keski-Eurooppaan vai b) vain yhden kohtuuison pääkaupungin?

---------- Viesti lisätty kello 14:47 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 14:45 ----------

Mutta mallia tästä olisi Suomelle, RailBaltica hankkeen osalta.

Koska Suomellakin on valtava öljyrahasto, josta voisi rahoittaa Baltiaan suurnopeusratoja kymmenellä miljardilla, tai sanotaanko 6 miljardilla, mikä jää 4 miljardin tunnelin jälkeen jäljelle?
 
Ei yhtään hassua. Kumman valitsisit: a) tärkeän rahtisataman (ml. vapautuva rahtikapasiteetti vanhalla radalla) ja keskisuuren kaupungin, kohtuuison pääkaupungin sekä nopean yhteyden Keski-Eurooppaan vai b) vain yhden kohtuuison pääkaupungin?

---------- Viesti lisätty kello 14:47 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 14:45 ----------



Koska Suomellakin on valtava öljyrahasto, josta voisi rahoittaa Baltiaan suurnopeusratoja kymmenellä miljardilla, tai sanotaanko 6 miljardilla, mikä jää 4 miljardin tunnelin jälkeen jäljelle?

Kategorisestihan Suomi ei ole halunnut laittaa centtiäkään likoon Baltian rautatieyhteyksien kehittämiseksi, ei edes 1990-luvun lopussa jolloin koko Viron rautatieverkoa tarjottiin VR:lle pilkkahintaan. Joka tapauksessa jos rakennettaisiin rautatieitä Baltiaan, olisivat työvoimakustannukset alemmat kuin Ruotsissa. Ei ole myöskään korkeita vuoria kuten Oslon ja Göteborgin välillä, mutta se Suomenlahti toki on.

t. Rainer
 
Kategorisestihan Suomi ei ole halunnut laittaa centtiäkään likoon Baltian rautatieyhteyksien kehittämiseksi, ei edes 1990-luvun lopussa jolloin koko Viron rautatieverkoa tarjottiin VR:lle pilkkahintaan. Joka tapauksessa jos rakennettaisiin rautatieitä Baltiaan, olisivat työvoimakustannukset alemmat kuin Ruotsissa. Ei ole myöskään korkeita vuoria kuten Oslon ja Göteborgin välillä, mutta se Suomenlahti toki on.

Kategorisesti suomalaisten tehtävä ei ole pistää Viron rataverkkoa kuosiin, etenkin kun kalevpoeg ei kategorisesti ole juurikaan kiinnostunut/kykeneväinen rahoittamaan edes omaa osuuttaan tästä muutaman kymmenen kilometrin pätkästä, joka Suomen osalta olisi olennaisin osa koko Baltian rautatiekuvioita.

Mielestäni tämä norskien kiinnostus rahoittaa svedulan kiskoja on huomattavasti järkevämmän oloinen hanke, vaikka jättäisi huomioimatta turskaöljymiljardit (jotka siis käytännössä tämän mahdollistavat).
 
suomalaisten tehtävä ei ole pistää Viron rataverkkoa kuosiin
Kenen tehtävä se sitten olisi? Suomalaista paperia ja suomalaisia metallituotteita tällä radalla kuitenkin kuljetettaisiin. Vähissä on Viron vientiteollisuus, joka rautatietä tarvitsisi Eurooppaan.

Ai puhuttiinko nyt kuitenkin suurnopeusradasta matkustajille? Varmaan suomalaisia siinäkin matkustaisi. Ymmärrän hyvin, jos Viron valtiota ei kiinnosta rakentaa rautatietä suomalaisia varten. Joka tapauksessa molemmat näistä visioista (suomalaisten matkustajien ja tavaroiden kuljettaminen suuressa määrin) vaatisi toteutuakseen tunnelin.
 
Kenen tehtävä se sitten olisi? Suomalaista paperia ja suomalaisia metallituotteita tällä radalla kuitenkin kuljetettaisiin. Vähissä on Viron vientiteollisuus, joka rautatietä tarvitsisi Eurooppaan.

Ai puhuttiinko nyt kuitenkin suurnopeusradasta matkustajille?

Ensisijaisesti virolaisten itsensä ja toissijaisesti EU:n. Paperi ja metalli seilaa jatkossakin varmasti kokonaistaloudellisemmin laivoilla jos vaihtoehtona on piffata miljarditolkulla Viron sisäisiä raiteita. Suurnopeusradan kohdalla asia on vieläkin selvempi, mitään muuta kun tunnelin omarahoitusosuuden verran ei Suomen Baltian ratoihin tule sijoittaa.
 
Kaipa tässä voisi luottaa virolaiseen tyyliin vapaaseen markkinatalouteen, eli siihen, että jos suomalainen raskas teollisuus kokee radan tarpeelliseksi, niin firmat sitten investoivat rataan. Osti teollisuus tässä taannoin valtaosan kolmen miljardin ydinvoimalastakin, mikä osoittaa jopa maailmanlaajuisesti harvinaislaatuista yhteistyökykyä ja konsensusta (mitä nyt hanke meni sitten teknillisesti vähän pieleen).
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Suomi ja Norja ovat kumpikin Euroopan syrjäseutua. Norja saa huomattavan edun Suomeen nähden jos se sa rakennettua radan Ruotsin kautta Eurooppaan.

Baltian läpi kulkevan uuden radan ei edes tarvitsisi olla mikään varsinainen suurnopeusrata, sellainen taso kuin Lahden oikoradalla riittäisi, kunhan se olisi kaksiraiteinen.

Jos halutaan globaalissa perspektiivissä pitää työpaikat Suomessa niin se rata kannattaa ennemin tai myöhemmin rakentaa.

Vaihtoehtoisesti Venäjän kaupan nostaminen EU:n ja länsimaiden kanssa tehtävän ohi jakaa kuitenkin kansan niin paljon etten suosittele. Venäjän on siinä tapauksessa muututtava aika paljon.

t. Rainer
 
Olisikohan norjalaiset kiinnostuneita rakentamaan 320 km/h rataa myös Maarianhaminaan, Turkuun, Helsinkiin ja Pietariin? :lol:
 
Kai sinne Baltiaan voisi rakentaa radan siten, että jos paikalliset tahtovat käyttää rataa, he maksavat radankäyttömaksua. Käytännössä kyse olisi aika pitkälti elinkaarimallista, jossa radan varsinaisena omistajana on Suomen valtio tai metsä- ja metalliteollisuuden yritykset.
Jos rata rakennetaan sopivalle välille, Baltian valtiot kyllä päätyvät sitä käyttämään, halusivat sitä tällä hetkellä tai eivät. Ja kiroilevat sitten korkeita kustannuksia, jotka valuvat toisen valtion "liikevoitoksi" :)
 
Ihmettelin jo eräässä Facebook-ryhmässä, jossa on foorumilaisiakin, että miksiköhän uutisen mukaan Björklund on puhunut nopeudesta 250 km/h? Kun netistä kaivelee Ostlänkenistä, puhutaan nimenomaan 320 km/h nopeudesta. Onko sitä todella downgreidattu?
 
Takaisin
Ylös