Sm5:ien ovijärjestys

R.Silfverberg · 26 Syyskuu 2012

Yksi suunnittelun kukkanen on kanssa Sm5 eli Flirt-lähiliikenejuna jonka ensimmäisessä ja viimeisessä vaunussa on vain yksi ovi, ja se on vaunun ohjaamopäässä. Kaikki jotka ovat menneet istumaan vaunun toiseen päähän joutuu kävelemään lähes vaunu mitan verran päästääkseen junasta ulos.

t. Rainer

Elmo Allen · 26 Syyskuu 2012

Vs: M 300 -hankinta

R.Silfverberg sanoi:
Yksi suunnittelun kukkanen on kanssa Sm5 eli Flirt-lähiliikenejuna jonka ensimmäisessä ja viimeisessä vaunussa on vain yksi ovi --

Ei se ole Flirtin ominaisuus vaan Sm5:n. Flirtejä saa myös kahdella ohjausvaunuun sijoitetulla ovella. Minustakin ovia saisi olla kaksi enemmän. Minä varmaan laittaisin myös 2+2-penkityksen matalalattiaiselle osuudelle, jotta käytävällä liikkuminen helpottuisi. En sitten tiedä, onko tähän istumapaikkojen korostamiseen syyllinen VR vai YTV. Kummallista, että hankitaan kalustoa metroliikenteeseen mutta varustetaan se silti pitkän matkan liikenteeseen. Olisivat saaneet käydä S-Bahneilla oppimismatkalla.

R.Silfverberg · 26 Syyskuu 2012

Vs: M 300 -hankinta

Tuon tiedän kyllä että Sveitsissä ja Saksassa käytetyissä Flirteissä on 2 ovea joka vaunussa. Tilaaja organisaatio on varmaan syyllinen, tai sitten Stadler tarjosi Junakalustoyhtiölle vain samaa korimallia jota on myyty muihin leveäraidemaihin eikä osattu vaatia muuta.

t. Rainer

Elmo Allen · 26 Syyskuu 2012

Vs: M 300 -hankinta

R.Silfverberg sanoi:
Tuon tiedän kyllä että Sveitsissä ja Saksassa käytetyissä Flirteissä on 2 ovea joka vaunussa. Tilaaja organisaatio on varmaan syyllinen, tai sitten Stadler tarjosi Junakalustoyhtiölle vain samaa korimallia jota on myyty muihin leveäraidemaihin eikä osattu vaatia muuta.

Siihen että Stadler olisi vain tarjonnut, on vaikea uskoa. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on varmasti määritelty, missä suhteessa preferoidaan istumapaikkoja ja käytävää.

Syyllinen luonnollisesti on tilaajaorganisaatio, mutta kun siellä on istunut sekä YTV:n että VR:n ihmisiä. Onko vika ollut siinä, ettei YTV osaa tilata kalustoa metroliikenteeseen vai se, että VR ei ole ollut kiinnostunut ostamaan metrojunia?

R.Silfverberg · 26 Syyskuu 2012

Vs: M 300 -hankinta

Elmo Allen sanoi:
Siihen että Stadler olisi vain tarjonnut, on vaikea uskoa. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on varmasti määritelty, missä suhteessa preferoidaan istumapaikkoja ja käytävää.

Syyllinen luonnollisesti on tilaajaorganisaatio, mutta kun siellä on istunut sekä YTV:n että VR:n ihmisiä. Onko vika ollut siinä, ettei YTV osaa tilata kalustoa metroliikenteeseen vai se, että VR ei ole ollut kiinnostunut ostamaan metrojunia?

Enemmän minua ihmetyttää nuo ovet, sekä se että Sm5:ssä pitää olla wc. Kuvittelisin että YTV:ssä ja VR:llä ollaan totuttu siihen että lähijunan pitää olla sellaine ja tällainen kuten se aina on olllut, ja YTV on ollut pikkasen altavastaajana tässä.

Alunperinhan viimeisissä Sm 1 sarjan ja ensimmäisissä Sm 2 sarjan junissa ei ollut vessoja ollenkaan koska ne oli tarkoitettu pääasiassa Martinlaakson radan liikenteeseen ja Helsingin ja Vantaan kaupungin terveysviranomaiset halusi ettei sillä radalla ajaisi junia joissa on vessoja, koska niistä tippuu jätettä silloilta alas ihmisten päälle, mutta joutuivat perääntymään kun VR ei pystynyt pitämään erillään niitä junarunkoja muista.

t. Rainer

Rattivaunu · 26 Syyskuu 2012

Vs: M 300 -hankinta

R.Silfverberg sanoi:
Alunperinhan viimeisissä Sm 1 sarjan ja ensimmäisissä Sm 2 sarjan junissa ei ollut vessoja ollenkaan koska ne oli tarkoitettu pääasiassa Martinlaakson radan liikenteeseen ja Helsingin ja Vantaan kaupungin terveysviranomaiset halusi ettei sillä radalla ajaisi junia joissa on vessoja, koska niistä tippuu jätettä silloilta alas ihmisten päälle, mutta joutuivat perääntymään kun VR ei pystynyt pitämään erillään niitä junarunkoja muista.

Sm-junissa 6041 - 6050 sekä 6051 - 6080 (tarkalleen ottaen kyseisien junien ohjausvaunuissa, joiden numero tietenkin alkaa 62:lla) ei ollut alkujaan käymälää. WC:t lisättiin todellakin jälkeen päin, joskin niihin tuli suljetut järjestelmät, ts. jätteitä ei valutettu radalle. Kuitenkin kyseisellä radalla liikkui vuosien ajan tätä vanhempia ja uudempia yksiköitä, josta WC-jätteet tippuivat radalle.

Minulle kerrotun mukaan VR:n kanta painoi aika lailla valittaessa Sm5-sarjaan ovijärjestystä. Täsmälleen samanlaisia Flirtejä on Valkovenäjällekin myyty JKOY:lle tehdyn tilauksen jälkeen.

Sveitsissä on normaalilla raideleveydellä ja mannereurooppalaisella kuormaulottumalla mitoitettuja Flirt-junia sangen monenlaisilla ovijärjestelyillä. Hyvin yleisiä ovat runsasoviset versiot, joissa on päätymäisissä vaunuissa tuplasti ovia meidän Sm5:siin nähden. Sveitsiläisistä moottorijunista on mielenkiintoisia kuvia mm. täällä. Erilaisia Flirtejä on etenkin alkaen sarjasta RABe 521.

Elmo Allen · 26 Syyskuu 2012

Vs: M 300 -hankinta

R.Silfverberg sanoi:
Enemmän minua ihmetyttää nuo ovet --

No niihin oviin minäkin viittasin, mutta kun lisäoven tekeminen luonnollisesti vähentää istumapaikkoja 10 kappaletta. Tarkoitin käytävällä siis yleisesti seisomatilaa.

Albert · 26 Syyskuu 2012

Vs: M 300 -hankinta

R.Silfverberg sanoi:
Enemmän minua ihmetyttää nuo ovet, sekä se että Sm5:ssä pitää olla wc.
t. Rainer

Onko M300 -metrojuniin tulossa WC

.

R.Silfverberg · 26 Syyskuu 2012

Vs: M 300 -hankinta

Albert sanoi:
Onko M300 -metrojuniin tulossa WC .

Metrossa kai on yleisö-wct joka asemalla ?

Joka tapauksessa parempi olisi ollut varustaa kaupunkiratojen rautatieasemat tai ainakin tärkeimmät sellaisilla vihreillä vessapömpeleillä kuin mitä Helsingin kaupungilla on puistoissa.

t. Rainer

jodo · 26 Syyskuu 2012

Vs: M 300 -hankinta

R.Silfverberg sanoi:
Metrossa kai on yleisö-wct joka asemalla ?

t. Rainer

Vaatii uskallusta käyttää niitä. Itse en ole edes harkinnut niitä käyttäväni. Ja joka asemalla ei taida olla.

GT8N · 26 Syyskuu 2012

Vs: M 300 -hankinta

R.Silfverberg sanoi:
Enemmän minua ihmetyttää nuo ovet, sekä se että Sm5:ssä pitää olla wc. Kuvittelisin että YTV:ssä ja VR:llä ollaan totuttu siihen että lähijunan pitää olla sellaine ja tällainen kuten se aina on olllut, ja YTV on ollut pikkasen altavastaajana tässä.

En nyt näe mitään mailmanmittakaavan ongelmaa siinä, että päätyvaunuissa on vain yhdet ovet. Jos on yhtään "valoja taulussa", osaa varmaankin päätyvaunun yksikönpuoleisessa päädyssä valita, onko nopeampi poistua viereisen vaunun eteisen kautta vaiko jonottaa päätyvaunusta ulos. Ja jos ei osaa, niin varmaan tulee toimeen asian kanssa. Eikä ruuhka ovissa ole mitenkään sietämätön.

R.Silfverberg sanoi:
Alunperinhan viimeisissä Sm 1 sarjan ja ensimmäisissä Sm 2 sarjan junissa ei ollut vessoja ollenkaan koska ne oli tarkoitettu pääasiassa Martinlaakson radan liikenteeseen ja Helsingin ja Vantaan kaupungin terveysviranomaiset halusi ettei sillä radalla ajaisi junia joissa on vessoja, koska niistä tippuu jätettä silloilta alas ihmisten päälle, mutta joutuivat perääntymään kun VR ei pystynyt pitämään erillään niitä junarunkoja muista.

Rattivaunu sanoi:
Sm-junissa 6041 - 6050 sekä 6051 - 6080 (tarkalleen ottaen kyseisien junien ohjausvaunuissa, joiden numero tietenkin alkaa 62:lla) ei ollut alkujaan käymälää. WC:t lisättiin todellakin jälkeen päin, joskin niihin tuli suljetut järjestelmät, ts. jätteitä ei valutettu radalle. Kuitenkin kyseisellä radalla liikkui vuosien ajan tätä vanhempia ja uudempia yksiköitä, josta WC-jätteet tippuivat radalle.

En ole vielä tehnyt väitöskirjaa Sm-junien WC-historiasta mutta viilaan kuitenkin pilkkua.

Ajatus tosiaan oli käyttää loppupään Sm-junia pääosin vain lyhyiden matkojen lähijunissa (kuten M) ja ruuhkaliikenteessä. Kuitenkin rungot eivät kulkeneet ajatellusti, vaan sekaisin eri rataosilla ja pitkiäkin matkoja (joku varmaan muistaa Sm-liikennettä Seinäjokea ja Kuopiota myöten). Täten käymälöiden puutteessa tarpeita toimitettiin mm. eteisten ovimonttuihin, mikä ei suuresti lisää matkustusmukavuutta. Voi vain kuvitella kuinka onnistunut yhtälö on vaikka perjantai- tai lauantai-illan T-(juoppo)juna, jossa ei ole wc:tä. Wc:t tehtiin sitten kaikkiin yksiköihin pakon sanelemana. Tosin ei alkuaan säiliöllä, vaas perinteisellä suoralla putkella radalle. Vasta myöhemmin wc:t varustettiin säiliöllä. Viimeiset säiliöttömät lienivät -90 sarjan rungot jotka olivat suoralla hormilla saneeraukseen (n. 2008) asti.

Eli lienee ihan paikallaan, että Sm5-rungoissa on wc:t, kun niitä järjenmukaan voi nähdä joskus Kirkkonummella tai Karjaallakin (ja onhan niitä ajettu Z-junissakin muutama poikkeus taannoisten muutaman kuukauden nopeukskoeajojen lisäksi).

Rattivaunu · 27 Syyskuu 2012

Vs: M 300 -hankinta

GT8N sanoi:
En ole vielä tehnyt väitöskirjaa Sm-junien WC-historiasta mutta viilaan kuitenkin pilkkua.

Ajatus tosiaan oli käyttää loppupään Sm-junia pääosin vain lyhyiden matkojen lähijunissa (kuten M) ja ruuhkaliikenteessä. --- Tosin ei alkuaan säiliöllä, vaas perinteisellä suoralla putkella radalle. Vasta myöhemmin wc:t varustettiin säiliöllä. Viimeiset säiliöttömät lienivät -90 sarjan rungot jotka olivat suoralla hormilla saneeraukseen (n. 2008) asti.

Loppupään junissa eli rungoissa 6081 - 6100 on ollut alun perinkin käymälät. Ensiksi suoralla putkella alas radalle, wc:itä on sittemmin päivitetty suljetuiksi järjestelmiksi. Taisi mennä vielä niin, että 6090 ja 6091 saivat ensimmäisinä tästä joukosta suljetut systeemit joitakin vuosia ennen saneerausohjelmaa.
Ilman käymälää oli toimitettu alkujaan siis yksiköt 6041 - 6050 ja 6051 - 6080. Niihin tehtiin jälkeen päin wc:t, kuten jo edellisessä viestissäni kerroin. Edelleen näkemykseni on se, että vain Valmetin lentokonetehtaalla vessansa saaneissa yksiköissä on ollut putkella jätteensä radalle laskeneet wc-istuimet. Niitä on siis 6001 - 6040 ja 6081 - 6100. Kaikkiin on sittemmin, viimeistään saneerauksissa, muutettu hygieenisempi ratkaisu.

R.Silfverberg · 27 Syyskuu 2012

Vs: M 300 -hankinta

Rattivaunu sanoi:
Ilman käymälää oli toimitettu alkujaan siis yksiköt 6041 - 6050 ja 6051 - 6080. Niihin tehtiin jälkeen päin wc:t, kuten jo edellisessä viestissäni kerroin. Edelleen näkemykseni on se, että vain Valmetin lentokonetehtaalla vessansa saaneissa yksiköissä on ollut putkella jätteensä radalle laskeneet wc-istuimet. Niitä on siis 6001 - 6040 ja 6081 - 6100. Kaikkiin on sittemmin, viimeistään saneerauksissa, muutettu hygieenisempi ratkaisu.

Mulla on taas sellaien muistikuva että ensiksi niihin asennettiin vain tavalliset vessat. Alipainevessat tulivat lähijuniin vasta 1990-luvulla.

---------- Viestit yhdistetty klo 9:11 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 9:08 ----------

GT8N sanoi:
Eli lienee ihan paikallaan, että Sm5-rungoissa on wc:t, kun niitä järjenmukaan voi nähdä joskus Kirkkonummella tai Karjaallakin (ja onhan niitä ajettu Z-junissakin muutama poikkeus taannoisten muutaman kuukauden nopeukskoeajojen lisäksi).

En usko että niitä tulisi pitkään aikaan kulkemaan Kirkkonummelle asti. Sitäpaitsi matka sinnekään ei ole nin pitkä että olisi pakko olla vessa. Ei Kirkkonummen busseissakaan ole vessaa. Lisäksi Kirkkonummella pysähtyvät myös kaukojunat.

t. Rainer

GT8N · 27 Syyskuu 2012

Vs: M 300 -hankinta

R.Silfverberg sanoi:
En usko että niitä tulisi pitkään aikaan kulkemaan Kirkkonummelle asti. Sitäpaitsi matka sinnekään ei ole nin pitkä että olisi pakko olla vessa. Ei Kirkkonummen busseissakaan ole vessaa. Lisäksi Kirkkonummella pysähtyvät myös kaukojunat.

Aika näyttää mihin kaikkeen Sm5:ia tullaan käyttämään niiden käyttöikänä. Niiden päätehtävä on toki tahkota metromaisia suht lyhyitä kaupunkiratalinjoja, mutta mielestäni wc niissä on ihan ok. Ei vie ihan älyttömästi matkustajapaikkoja ja poistaa tarpeen "luoviin" hädän helpottamistapoihin.

Compact · 27 Syyskuu 2012

Vs: M 300 -hankinta

GT8N sanoi:
Aika näyttää mihin kaikkeen Sm5:ia tullaan käyttämään niiden käyttöikänä. Niiden päätehtävä on toki tahkota metromaisia suht lyhyitä kaupunkiratalinjoja, mutta mielestäni wc niissä on ihan ok. Ei vie ihan älyttömästi matkustajapaikkoja ja poistaa tarpeen "luoviin" hädän helpottamistapoihin.

Samaa mieltä. Ja jos vaihtoehtona on se, että kaikilla "metroasemilla" on sitten oltava vessat, jos junista ne puuttuvat, niinkuin on tapana sivistyneissä "metrokaupungeissa", niin onhan ne junan vessat nyt kuitenkin sata kertaa siistimmät ja paremmin valvottavissa oikeaa tarvetta varten, kuin miehittämättömien asemien käymälät.