Uusikaupunki - Turku henkilöjunaliikenne, selvitys

Pistänpä minäkin lusikkani keitokseen. Anteron vertaus oli kyllä sinänsä kuvaava VR:n toimintatavoista – törmäähän tuollaiseen nyt virastossa missä hyvänsä. Mutta en itse ainakaan vetäisi siitä vielä yleisiä johtopäätöksiä.

On totta, että kaikki on aina mahdollista, jos halutaan. Mutta aina kaikki ei ole järkevää, ja mielestäni täällä ei ole vielä ilmennyt konsensusta siitä, miten liikennettä olisi voitu järkevällä tavalla jatkaa.

Meillä ei myöskään ole oikeaa tietoa siitä, miten VR on punninnut rataosan liikenteen kannattavuuksia ja jatkomahdollisuuksia. Toki juuri suosituimman vuoron lopettaminen kielii jonkin verran.

On varmasti totta, ettei liikenteen jatkamisen mahdollisuuksia selvitetty tarpeeksi. Mutta PNu:n tapaan (jos häntä oikein tulkitsen) uskon, että se olisi vaatinut sen ajan käytäntöihinkin muutoksia, eikä liikennepaikkaa olisi oikeasti voitu järkevästi hoitaa esimerkiksi konduktöörityövoimalla ja ilman liikennepaikkaa, vaikka olisi haluttukin. Järkevää olisi ollut investoida uusiin liikennepaikkoihin. Ilmeisesti Uudenkaupungin liikenne tulkittiin suorasukaisesti auringonlaskun alaksi, ja uuteen liikennepaikkaan ei haluttu investoida.

En ilman oikeita todisteita lähtisi väittämään, että VR tarkoitushakuisesti halusi ajaa alas liikenteen, vaan johtopäätökset olivat vain hätiköityjä ja kehitystä ajateltiin korkeintaan nopeutettavan. Liiketaloudellisesta mielestä se on tietysti jopa oikea kehityskulku: lopetetaan huonosti kannattavat asiat ja vapautetaan niistä resursseja kannattavamman puolen parantamiseen, jotta edes se menestyisi jatkossakin.

Yhteiskunnan näkökulmasta kehitys on tietysti ollut huono, ja oikea kehityskulku olisi ollut vapauttaa kaikki VR:n jälkeensä jättämä liikenne kilpailulle tai seutujen suunnittelulle ja tilaukselle. Toivotaan, että tähän vielä päädytään.
 
Ilmeisesti Uudenkaupungin liikenne tulkittiin suorasukaisesti auringonlaskun alaksi, ja uuteen liikennepaikkaan ei haluttu investoida.

Eiköhän Uudenkaupungin radan henkilöliikenteen lopettamisessa ja aikataulurakenteen muutoksissa ollut kysymys paljolti siitä, mitä kerrotaan tässä viestissä.

Itse tartuin tähän kapasiteettikysymykseen siksi, että muutamista edellä olevista kirjoituksista voi saada käsityksen, että lisäkapasiteettia olisi saatu aivan ilmaiseksi jättämällä vain muutama vanha sivuraide purkamatta. Oikeastihan asia ei ollut lainkaan näin yksinkertainen.

Liiketaloudellisesta mielestä se on tietysti jopa oikea kehityskulku: lopetetaan huonosti kannattavat asiat ja vapautetaan niistä resursseja kannattavamman puolen parantamiseen, jotta edes se menestyisi jatkossakin.

Yhteiskunnan näkökulmasta kehitys on tietysti ollut huono

En tiedä onko kehitys aina ollut edes yhteiskunnan näkökulmasta huono. Tietyissä tapauksissa paikallisliikenteen lopettaminen ei ole tarkoittanut koko junaliikenteen lopettamista vaan ainoastaan pysähdyspaikkojen määrää on vähennetty pyrittäessä nopeuttamaan aikatauluja. Tämä taas on tehnyt junat paljon houkuttelevammiksi kaukoliikenteen matkustajille. Tuskin vaikkapa sellaisilla rataosilla kuin Jyväskylä-Seinäjoki tai Pieksämäki-Joensuu olisi ollut enää aikoihin matkustajaliikennettä, jos etanan vauhtia kulkevia Lättäjunia ei olisi muutettu pikajunan kaltaisiksi. Toki Uudenkaupungin tapauksessa kehitys on voinut olla yhteiskunnan näkökulmasta negatiivinen, koska matkustajaliikenne loppui kokonaan.
 
Heräsi vielä kysymys tuosta aikatauluongelma-tekosyystä, että mikä rahti se oli, joka tappoi aamuvuoron? Jos joku sattuis muistamaan ajoaikoja kanssa.
 
En tiedä onko kehitys aina ollut edes yhteiskunnan näkökulmasta huono. (---) Tuskin vaikkapa sellaisilla rataosilla kuin Jyväskylä-Seinäjoki tai Pieksämäki-Joensuu olisi ollut enää aikoihin matkustajaliikennettä, jos etanan vauhtia kulkevia Lättäjunia ei olisi muutettu pikajunan kaltaisiksi. Toki Uudenkaupungin tapauksessa kehitys on voinut olla yhteiskunnan näkökulmasta negatiivinen, koska matkustajaliikenne loppui kokonaan.

Hurja pikajunapa onkin Jyväskylästä Seinäjoelle kun parhaimmillaan viittäkymppiä köröttelee. Jostain kumman syystä pitäisin ratojen kunnostamisen vaikutusta nopeuteen ja sitä kautta matkustajamääriin merkittävämpänä kuin pysähdyspaikkojen karsimista.
 
Heräsi vielä kysymys tuosta aikatauluongelma-tekosyystä, että mikä rahti se oli, joka tappoi aamuvuoron? Jos joku sattuis muistamaan ajoaikoja kanssa.

Olisiko vaikka ammoniakkijuna Vainikkalasta Uuteenkaupunkiin? Tuommoinen sinne aamuisin ajetaan vieläkin.
 
Hurja pikajunapa onkin Jyväskylästä Seinäjoelle kun parhaimmillaan viittäkymppiä köröttelee. Jostain kumman syystä pitäisin ratojen kunnostamisen vaikutusta nopeuteen ja sitä kautta matkustajamääriin merkittävämpänä kuin pysähdyspaikkojen karsimista.

Esim. Jyväskylän ja Seinäjoen välisellä radalla ei ole liikennettä likimainkaan niin paljon, että rata olisi perusteltua sähköistää ja kunnostaa johonkin sn160-tasoon. Käytännössä siis vähäliikenteisillä radoilla ei yleensä ollut muuta realistista keinoa ajoaikojen olennaiseen lyhentämiseen kuin hiljaisimpien pysähdysten lakkauttaminen.
 
En ymmärrä, miksi Turun seudulla halutaan junia nimenomaan Uuteenkaupunkiin. Turku-Salo -paikallisjuna kerran tunnissa olisi hankkeena aivan toista maata. Ilmeisesti johonkin kaksoisraiteenpätkään pitäisi investoida, jotta homma oikeasti toimisi. Tuollainen liikenne lisäisi joukkoliikenteen käyttöä nopeasti ja tuntuvasti. Lisäksi matkustajavirrat olisivat paljon tasaisempia, Saloon haluttaisiin väliasemilta niin työhön kuin Helsingin kaukojunillekin. Tulos olisi jotain samansuuntaista kuin Helsinki-Lahti Z-junien kanssa kävi.

Uudenkaupungin junaan siirtyisivät lähinnä bussilla tähän asti kulkeneet ja Turusta lähteviin kaukojuniin aikovat. Työmatkaliiketeessä toki voi kohtuullinen kuorma kulkea Turkuun aamuksi ja illalla takaisin. Pikkukylien asemiin pitäisi tehdä isoja investointeja, sopivaa kalustoa hankkia. Toteuttaminen ja tarvittavan linja-autoliikenteen elättäminen junaliikenteen rinnalla voi olla yllättävän kallista. Kannattaa kyllä ensin aloittaa paikallisjunaliikenteen palauttaminen järkevimmistä väleistä ja siirtyä sitten Uuteenkaupunkiin ja Taivalkoskeen, kun niillä on onnistuttu.
 
Uudenkaupungin junaan siirtyisivät lähinnä bussilla tähän asti kulkeneet ja Turusta lähteviin kaukojuniin aikovat. Työmatkaliiketeessä toki voi kohtuullinen kuorma kulkea Turkuun aamuksi ja illalla takaisin.

Toisaalta nykyisiä bussivuoroja 15 - 30 minuuttia nopeampi junayhteys voisi houkutella kokonaan uusia matkustajia henkilöautoilijoiden joukosta. Näin käsittääkseni kävi Lahdessa ja Mäntsälässä. Lisäksi monet ihmiset eivät pidä bussikyytiä houkuttelevana, mutta junan kyytiin saattaisivat noustakin.

Vainion Liikenne järjesteli Turusta Kustaviin ja Ukiin kulkevia linjojaan hieman uusiksi viime vuonna. Kustavin vuoroista useimmat muuttuivat syöttövuoroiksi Y-tien risteyksestä, jonne kuljetaan Turusta Ukin bussilla. Paikallisjunien myötä asetelma voitaisiinkin ehkä kääntää toisin päin: Kustaviin mentäisiin suorilla vuoroilla, mutta Y-tien risteyksen ja Ukin välille aikovilla olisi vaihto. Y-tien risteys - Uki voisi ajaa koululaisruuhkan ulkopuolella yhdellä pikkubussilla kahden tunnin kierrolla, arkiaamuisin ja iltapäivisin voisi olla lisäksi muutamia suoria Turku - Vinkkilä - Uki -vuoroja vuoroja

Ehkäpä joskus tulevaisuudessa Varsinais-Suomen sisäisestä juna- ja bussiliikenteestä vastaa jokin alueellinen viranomainen. Tällöin eri liikennemuotojen reviirirajat eivät olisi ongelma, vaan reitit ja aikataulut voitaisiin suunnitella toimivaksi kokonaisuudeksi.
 
Uudellakaupungilla on sama ongelma kuin Raumalla ja Porvoolla: niihin ei pääse millään henkilöliikenteen junalla, paitsi joskus museoajelulla. Siispä ne ovat junamatkustajien maailmankartan ulkopuolella.
 
Olkoon vaan Vainion Liikenteeläisen kirjoittama, kirjoitus sinänsä on täyttä asiaa http://www.turunsanomat.fi/mielipit...9:0:0:0;4:140:0:0:0,104:9:586041,1:0:0:0:0:0: Siitä on tässäkin foorumissa jo aikaisemmin jankattu onko tässä junahankkeessa yhtään mieltä. Olin tässä jotain vuosi sitten Uudenkaupungin torilla lauantaiaamuna ja näin 8:00 sekä 9:15 lähdöt Turkuun. Jälkimmäiseen meni yksi matkustaja ja aikaisemmassa oli vielä hiljaisempaa. Tästäkö alettaisiin kehittämään ne kannattavan junaliikenteen tuhat päivittäistä kulkijaa, jotenkin ihmettelen.
 
Tuohan kirjoitus oli täysin Vainion liikenteen mielipide. On todellakin outoa väittää, että se on koko-, tai edes osatotuus. Kyseessä on vain perinteinen linja-autolliikennöitsijä vs. raideliikenne -asetelma. Mitään ei saa tehdä tai sitten kaikki liikenne loppuu ja yritys ajaautuu vararikkoon ja ihmiset eivät pääse mihinkään ja aijaijai ja voivoivoi.

Kun katsoo Turku - Uusikaupunki väliä näkee, että rata on suorempi kuin maantie. Miksi tässä ei saa kehittä raideliikennettä, kun se lopetettiin tarkoitushakuisesti. Kuten on aiemminkin sanottu, raideliikennekerroin on totta. Se joka ei halua kulkea bussilla, suostuu kuitenkin matkustamaan raiteilla. On selvää, että Uudenkaupungin liikenne yhdistettynä Turun duoratikkaverkkoon, sekä sen seudullisiin jatkeisiin Saloon, Lietoon jne. ei voi lähtökohtaisesti olla hanke, jota ei saa kehittää! Toki ei Uuteenkaupunkiin ajeta kahden minuutin välein, mutta tasatuntiliikenne on täysin perusteltua. Uudenkaupungin liikenne tulee olemaan suurinpiirtein +-0 liikennettä, mutta muu osuus tulevasta verkosta tulee tuottamaan voittoa. Varsinkin Salon suunnan liikenne tulee tuottamaan selvää rahaa.

Mitäpä jos nyt vaan kiltisti uskottaisiin, että kun tämä hanke on jo edennyt tähän vaiheeseen, ei enää tyydyttäisi valittamaan, että ei saa jatkaa, kun joku ei halua menettää tulojaan. Tämänkaltaiset hankkeet tulee toteuttaa, ja ne myös tulevat toteutumaan, ihan jo kestävän kehityksen periaatteen vuoksi.
 
Vorgin foorumiin on tuo busakuskimielipidekirjoitus myös laitettu, ja ensireaktiot ovat - ihme kyllä - suosineet linjuriliikennöitsijää. Ei ehkä haluta "ammoniakin" rinnalle mitään kiskoraitsikkaa.
 
Uudenkaupungin junayhteys olisi paljolti eri sortin yhteys kuin nykyinen bussiyhteys. Ensinnäkin se palvelisi välissä eri taajamia kuin bussit, joten busseillekin jäisi oma asiakaskuntansa. Toisekseen se kuljettaisi 1) työmatkalaisia Uudestakaupungista ja väliasemilta Turkuun ja 2) toisi Uudenkaupungin paremmin turistien tietoon. Kaupunkiin on huomattavasti pienempi kynnys tulla, jos sinne pääsee suoraan ja selkeästi junalla ilman, että täytyy erikseen ihmetellä, miten sinne pääsee bussilla. Itsekin olen löytänyt suuren osan Suomen kaupungeista matkustamalla junalla, bussikaupungit ovat poikkeuksetta perifeerisiä (esim. Raahe, Pietarsaari, Äänekoski, Valkeakoski, Forssa, Huittinen, Lohja, Porvoo, Loviisa ja Hamina).

10 tunnin päästä olen matkalla Porvooseen. Pientä salapoliisityötä vaatii löytää Tampereelta sujuvin joukkoliikenneyhteys Porvooseen, samoin Uuteenkaupunkiin. VR ei aja Keravalta Porvooseen, PMR ajaa vain heinä-elokuussa ja Matkahuolto ei suoraa aikataulua anna. Yksinkertaisinta on matkustaa Kamppiin ja sieltä eteenpäin.

Mutta Uusikaupunki? En todellakaan tiedä, kannattaisiko sinne matkustaa rautatielogiikalla ensin Turkuun vai menisinkö sittenkin Rauman tai Lauttakylän kautta. Nykyinen Turun-Uudenkaupungin bussiyhteys palvelee lähinnä ukilaisia ja kasitien varren asukkaita, jotka tietävät yhteyden olemassaolosta. Vieraille siitä on kovin vähän iloa.
 
Takaisin
Ylös