Uusikaupunki - Turku henkilöjunaliikenne, selvitys

Osaisiko joku arvioida, ajaisiko pendolino aikataulun mukaisessa liikenteessä Turun ja Porin välin alle 60 minuutissa? Välipysähdys ainakin Raumalla.

Turku - Rauma on kasitien linjausta noudattaen noin 92 km (vertaa Tikkurila - Lahti 88 km / 32 min) ja Rauma - Pori on niinikään kasitien linjausta noudattaen noin 51 km (vertaa Karjaa - Salo 51 km / 22 min). Parin minuutin pysähdyksellä Raumalla koko 143 km:n Turku - Rauma - Pori -väli voisi siten taittua nopeimmillaan hieman vajaassa tunnissa.

Turusta Raumalle Ukin kautta matkaa tulisi noin 65 km + 45 km = 110 km. Jos koko matkan Turusta Ukin ja Rauman kautta Poriin voisi posottaa Pendolla täysillä ja välipysähdykset olisivat Ukissa ja Raumalla, 161 km:n matka voisi kestää noin 70 minuuttia (Pasila - Kouvola on nyt kahdella pysähdyksellä 163 km / 77 min).

Kolmen tunnin matka-aika Pendolinolla Helsingistä Poriin olisi kilpailukykyinen nykyisen tiheän bussiliikenteen kanssa. Vuodenvaihteen aikataulu-uudistuksen jälkeen matka-aika Helsingistä Poriin bussilla on 3 h 45 min - 4 h 5 min (yövuoroilla hieman pidempikin). Hki - Uki/Rauma suora Pendo olisi huomattavasti nykyisiä bussiyhteyksiä nopeampi. Ukiin mennessä matka-aika tippuisi nykyisestä noin 3½ - 4 tunnista jopa 2 tuntiin ja varttiin. Raumalle Pendolla pääsisi Ukin kautta reilussa 2½ tunnissa, suoraa reittiä selvästi alle 2½ tuntiin (bussilla noin 4 tuntia). Bonuksena juna toki kuljettaisi nopeasti myös Espoosta, Karjaalta ja Salosta Vakka-Suomeen ja Satakuntaan.
 
Viimeksi muokattu:
Taitaisi olla hyvä historian tutkimuksen paikka Suomessakin tämä paikallisjunaliikenteen ”muuttuminen kannattamattomaksi”.

Olisihan sellainen tutkimus mielenkiintoista luettevaa. Mielestäni samalla olisi syytä pohtia sitä, miksei kunnollista, säännöllistä paikallisliikennettä syntynyt kuin Helsingin ympäristöön. Isojen kaupunkien lähiseuduilla kulkivat lättien rinnalla bussit jatkuvasti, juna vain muutaman kerran päivässä. Ei ole mikään ihme, että paikallismatkat alettiin tehdä bussilla ja junan osaksi jäi kaukojunien syöttäminen.

Toisaalta tärkeimmillä rataosilla, joilla liikennettä on vieläkin, seisakkeiden lopettaminen nopeutti liikennettä rutkasti. Vaikkapa Porin ja Tampereen välisistä junista suurin osa oli hitaita seisakejunia, nopealla pikajunalla matka taittui huomattavasti nopeammin. Ilmeisesti kokonaismatkustajamäärät tuontyyppisillä rataosilla saattoivat jopa kasvaa liikenteen nopeutuessa.

Tullessaan lättähattu oli nopea verrattuna seisakkeilla pysähdelleisiin veturijuniin ja sorateitä kierrelleisiin linja-autoihin. 30 vuodessa lättämatka muuttui varsin verkkaiseksi muihin vaihtoehtoihin verrattuna.

Tarkoitan tällä sitä, ettei seisakkeitten ja paikallisjunaliikenteen reittien lakkauttamista voida tuomita suoraan ja yksiselitteisesti. Paikallisliikenteen kehittämättä jättämistä Turun, Tampereen ja ehkä muuutamilla muillakin seuduilla sen sijaan voi pikemminkin arvostella.
 
Vaikkapa Porin ja Tampereen välisistä junista suurin osa oli hitaita seisakejunia, nopealla pikajunalla matka taittui huomattavasti nopeammin. Ilmeisesti kokonaismatkustajamäärät tuontyyppisillä rataosilla saattoivat jopa kasvaa liikenteen nopeutuessa. .

Mielessäni on käynyt ajatus, että jos Pori-Helsinki-yhteydet järjestettäisiin uutta rataa pitkin Turun kautta IC- ja Pendolino-junilla, niin voisiko Pori-Tampere-välillä kulkea aitoja taajamajunia, jotka pysähtyisivät taajamissa eli Ulvila, Nakkila, Harjavalta, Peipohja, Kokemäki, Äetsä, Kiikka, Vammala, Karkku, Siuro ja Nokia. Oletan, että Nokian ja Tampereen välillä ei tarvitse pysähtyä, jos kulussa on Nokia-Lempäälä-lähijunia. Pori-Tampere-junat kulkisivat noin kahden tunnin välein ja lähtöajat olisivat molemmista päistä 6.00, 8.05, 10.05, 12.15, ... , 18.15 ja sen jälkeen vielä Porista 20.15 ja Tampereelta 22.05. Olen yritellyt arvioida matka-aikoja ja kysyisin laskutaitoisilta, kuinka mahdollinen olisi sadan minuutin matka-aika linjan päästä päähän, jos kalustona voisi olla Sm4 tai vastaava?

Mainittujen lähtöaikojen minuuttilukuja perustelisin seuraavasti: aamupäivän lähdöt aikaisin, jotta matkustajat olisivat ajoissa perillä. 8.00 ja 10.00 sijasta 8.05 ja 10.05 Tampereelle saapuvien jatkoyhteysten takia ja koska 8.00 Pendolino Seinäjoen suuntaan ja Porin juna sen perään. Iltapäivällä lähdöt 15 yli, jotta matkustajat ehtisivät täyden tunnin jälkeen kyytiin. Yhtä aikaa kummastakin päästä, jolloin kohtaaminen Äetsässä, Porista tuleva juna saapuisi ensin ja väistäisi - tässä voi olla muutaman minuutin tarkistuksen tarve. Iltapäivällä saapuminen Tampereelle minuutilla 55 - oletan, että junat Seinäjoen suunnasta saapuisivat minuutilla 00. Tämän luulisi olevan mahdollista, koska nykyisinkin lähdöt Seinäjoen suuntaan ovat minuutilla 00. Vai ovatko junat eteläänpäin hitaampia kuin pohjoiseen? Ehkä asiaan vaikuttaa, missä on kohtaamisia Parkanon radalla.
 
Viimeksi muokattu:
Olen yritellyt arvioida matka-aikoja ja kysyisin laskutaitoisilta, kuinka mahdollinen olisi sadan minuutin matka-aika linjan päästä päähän, jos kalustona voisi olla Sm4 tai vastaava?
Nykyistä reittiä Hki–Pori on 322 km. Ja nykyisillä kaukojunilla on tuolle välille 14 liikennepaikkaa. Jos Sm4:llä ajettaisiin kaikilla väleillä huippuna 160 km/h ja seisottaisiin 30 sekuntia, ajoajaksi tulee 147 minuuttia.

Vastaavasti teoriassa pääsisi Pendolla vähän nopeammin, ehkä 133 minuutissa. Mutta rata ei vaan salli ajaa 220 km/h.

Jos vähennetään pysähdyksiä vain yhteen eli Tampereella, niin Sm4:llä pääsisi 124 minuutissa. Mutta ei silläkään voi koko väliä ajaa 160 km/h.

Edellä laskettiin, että Turku–Rauma–Pori olisi 143 km. Hki–Tku on nyt 194 km eli sitä kautta olisi kokonaismatka 337 km. Kun matka on vähän pidempi kuin Tampereen kautta, niin ei onnistu 100 minuuttia tälläkään tiellä.

Jaa että miten onnistuisi? No Turun pysähdys ainoastaan ja koko matka muuten nopeudella 215 km/h. Silloin on ajoaika Hki–Tku–Pori tasan 100 minuuttia.

Antero
 
Kyse taisikin olla Tampere - Pori -taajamajunasta. :)

No näinhän se. Tampereelta on Poriin 135 km, kohtaamispaikasta Äetsästä Poriin 64 ja Tampereelle 71, julkaistun aikataulun mukaan.:smile:

Onko 11 pysähdystä liian monta, jos Tampereen ja Porin väli ei saisi kestää enempää kuin sata minuuttia?
 
Viimeksi muokattu:
Onko 11 pysähdystä liian monta, jos Tampereen ja Porin väli ei saisi kestää enempää kuin sata minuuttia?
Jos tarkoitat, että Tampereelta lähdön jälkeen on 11 pysähdystä, joista viimeinen on Pori, niin 140 km/h maksiminopeudella 11 asemavälin matka ja 30 sekuntia per seisahdus kestää 75 minuuttia.

Jos ajetaan Sm1-2 -kalustolla, jolla Sn=120 km/h, matkaan kuluu 10 min enemmän aikaa.

Mutta nämä siis ovat teoreettisia aikoja, joissa ei ole otettu huomioon pistekohtaisia nopeusrajoituksia tai muita tekijöitä, jotka estävät vakionopeuden pysähdysten välillä.

Antero
 
Mielessäni on käynyt ajatus, että jos Pori-Helsinki-yhteydet järjestettäisiin uutta rataa pitkin Turun kautta IC- ja Pendolino-junilla, niin voisiko Pori-Tampere-välillä kulkea aitoja taajamajunia, jotka pysähtyisivät taajamissa eli Ulvila, Nakkila, Harjavalta, Peipohja, Kokemäki, Äetsä, Kiikka, Vammala, Karkku, Siuro ja Nokia.

Jaetaan vastaus kahteen osaan:

Pori-Helsinki junayhteydet:

Nähdäkseni Pori ja Helsingin välistä kaukoliikennettä ei ole syytä edes harkita Turun kautta ennen ELSA-radan valmistumista. Perusteluna puhtaasti matka-aika ja se että Turun kautta mentäessä matka-ajat ja -mukavuus paranisivat vain Turkuun ja Pääkaupunkiseudun länsiosiin. Vastaavasti heikennyksiä tulisi yhteyksistä Tampereelta itään Jyväskylän kautta mentäessä ja etelään mentäessä. +/- pistettä ajallisesti lähimpänä Pääradalla olisi Tikkurilan asema.

Tässä matka-aika arvioita eri linjauksilla suorilla junilla Porista Helsinkiin:
Koodi:
Nykytilanne                 3h 7min
Rantarata-URPO sn200        3h
ELSA-URPO sn200             2h 30min
Päärata-sn160 Porin radalla 2h 45min
Päärata-sn200 Porin radalla 2h 35min

URPO-rata olisi järkevä rakentaa raskaille akselipainoille ja linjauksen puolesta niin että se palvelisi mahdollisimman hyvin paikallisliikennettä.

Paikallisjunat Pori-Tampere

Mitä paikallisjuniin tulee, Tampereen suunnan verkosto tulisi venyttää Siuroon asti. Porin päässä voidaan aloittaa hyvinkin pienillä investoinneillä lähiliikenne Kokemäki-Pori tunnin välein. Näiden kahden järjestelmän välillä olevia paikkoja eli Äetsää/Kiikkaa, Vammalaa ja Karkkua voitaisiin palvella esimerkiksi kahden tunnin välein ajattavilla Pori-Tampere/Helsinki junilla. Jos Pori-Tampere välillä käytettäisiin sn160 junia olisi ajo-aika välillä noin 1h 20min 8 pysähdyksellä. Pysähdykset olisivat Pori, Harjavalta, Kokemäki, Äetsä/Kiikka, Vammala, Karkku, Nokia ja Tampere. Ehdottamasti liikennöinti pitäisi hoitaa moottorivaunuilla olkoon junat sitten Sm4 yksiköitä tai Pendolinoja. Tulevaisuudessa jos Pietarin liikenteeseen tilattavat Pendolino yksiköt osoittautuvat nykyisiä paremmiksi on syytä harkita sellaisten hankkimista kotimaan liikenteeseenkin, jolloin nykyisiä yksiköitä vapautuu alemmalle verkostolle.
 
Nähdäkseni Pori ja Helsingin välistä kaukoliikennettä ei ole syytä edes harkita Turun kautta ennen ELSA-radan valmistumista.

Rantarata on niin huonossa kunnossa, että ei sitä saada korjaamallakaan hyvään kuntoon. Savimaalle rakennettu rata ei kertakaikkiaan kestä. Hyvä jos edes Turun yhteydet saadaan joten kuten hoidettua tällä huonokuntoisella yksiraiteisella kiemurtelevalla radanpätkällä ennen uutta ELSA-rataa.

Helsingin ja Porin välisen liikenteen siirtäminen Turun kautta kulkevaksi toisi mukavasti lisämatkustajia Turku-Rauma-Pori -juniin. Samalla matkustajamäärät lisääntyisivät Porin ja Tampereen välillä, kun junien pysähdyksiä lisättäisiin ja junien kulkuvälejä tihennettäisiin.
 
Helsingin ja Porin välisen liikenteen siirtäminen Turun kautta kulkevaksi toisi mukavasti lisämatkustajia Turku-Rauma-Pori -juniin. Samalla matkustajamäärät lisääntyisivät Porin ja Tampereen välillä, kun junien pysähdyksiä lisättäisiin ja junien kulkuvälejä tihennettäisiin.
Varmasti toisikin, mutta samalla pidentäisin matka-aikaa Porista kaikille asemille pääradalla Tikkurilasta pohjoiseen sekä Itä-suomeen ja samalla vaatisi merkittävästi suuremmat investoinnit Pori-Turku välille. Toki kun nykyisin jokainen uusi rata "pitää" rakentaa ilman tasoristeyksiä on uusien ns. normaalien rautateiden (sn140>) rakentaminen suhteettoman kallista. Koskahan samat turvallisuusnormit alkavat koskea maanteitä?
 
Harvan maantien suositusnopeus tulee edes lähelle 140km/h. Pienemmillä nopeuksilla teknistä turvallisuutta tarvitsee huomattavasti vähemmän.
Eivät ehkä tulekaan, mutta rautateillä on teknisesti pyritty eliminoimaan kohtaamisonnettomuudet jolloin nopeus eri kappaleiden välillä jää pienemmäksi. Maanteillä ainoastaan kaksi ajorataisilla tai keskikaiteella varustetuilla teillä kohtaamisonnettomuuksia riskiä on vähennetty. Normaalilla maantiellä nopeusero voi olla törmäystilanteessa rajoituksia noudatettaessakin 200km/h kun rautatiellä se on 140 km/h.

Kuitenkin viestini perusajatus oli kritisoida vallitsevaa ajattelua rakentaa kaikki, jopa sn100km/h radat täysin eristetysti ympäristöstä. Näin käytännössä lisätään rakennuskuluja ainakin 1 milj.eurolla kilometri.
 
Nähdäkseni Pori ja Helsingin välistä kaukoliikennettä ei ole syytä edes harkita Turun kautta ennen ELSA-radan valmistumista.

Eipä unohdeta Raumalle menijöitä. Jos nykyistä rataa pitkin ei voida järjestää matkustajajunaliikennettä Raumalle, niin olisi ehkä tarpeen rakentaa uusi rata, jota pitkin kulkisi Helsinki-Turku-Rauma-Pori -junia. Tämä perustelu siis muiden perustelujen lisäksi.

JunaBussikin Rauma-Kokemäki näyttää kulkevan vuodenvaihteesta lähtien vain P,S kaksi vuoroparia. Reittiä liikennöi Oras Liikenne, jonka erikoisuutena on ollut ranska englannin ohessa Rauma-Turku -aikataulussa sekä paperilla että netissä. Ehkä "Roomaan" on menossa paljon ranskankielisiä bussimatkailijoita. Tämä erikoisuus lienee pian loppumassa yritysfuusion seurauksena. Vielä toistaiseksi suomalaista aikataulua osittain ranskankielisin selityksin voi ihailla täällä:
http://www.orasliikenne.fi/index.php?page=kauko4

Bon voyage.
 
Oras Liikenne, jonka erikoisuutena on ollut ranska...

Läheistä Olkiluodon ydinvoimalaa rakentaa mm. ranskalainen Areva. Seudulla on paljon ranskankielistä työvoimaa ja kuten yleisesti tunnettua, ranskalaisethan eivät juuri osaa vieraita kieliä, koska se on turhaa.
 
Takaisin
Ylös