Rautatietekniikka-lehti 4/2012 ilmestynyt

Tämmönen tuli pukinkonttiin. Tilaajille tämä kai maksaa, mutta meille muille ei.

Näyttää kyllä olevan pääkirjoituksessa aika paksua propagandaa. On totta että EU-tuomioistuin (muistaakseni suomalaisen tuomarin johdolla...) on päättänyt että radanpitäjä ja junaoperaattori voivat toimia samassa yhtiössä. Totta on myös että eräissä maissa kuten Saksassa ja ilmeisesti Itävallassa erottelua ei ole koskaan toteutettu kuten mm. Suomessa RHK/LiVi vs. VR. Sen sijaan toteamus siitä, että Ranskassa olisi tehty päätös jaon poistamisesta lienee palturia ainakin muualta (esim. Ville, Rail et Transports -lehdestä) lukemieni tietojen valossa. Käsittääkseni SNCF:n ja RFF:n yhdistäminen ei ole oikeasti agendalla. Jotkut tahot sitä kyllä Ranskassa toivovat ja esittävät, mutta tuo on kaukana siitä, että se olisi konsensusmielipide tai että siihen suuntaan edettäisiin.

Lisäksi tuomioistuin vain tulkitsee lainsäädäntöä. Jos tuomioistuin lausuu näin, se varmasti otetaan huomioon 4. rautatiepaketin linjauksissa. Minun on vaikea nähdä, miten EU lähtisi yhtäkkiä ottamaan takapakkia rautatieliikenteen vapauttamisessa, kun tähänastinen suunta on ollut tasan päinvastainen.

Veikkaan että kyseessä on vain eräiden tahojen toiveikas yksityisajattelu -- ellei sitten tietoinen yritys johtaa lukijoita harhaan?

EDIT: Näyttää samassa lehdessä olevan myöhemmin pikku-uutinen päätöksestä 30.10. yhdistää SNCF ja RFF. Lähdetieto olisi mielenkiintoinen. Mietin onko tämän kokoluokan uutinen voinut mitenkään lipsahtaa ohi silmien...

EDIT 2: No niin, RFF:n nettisivulla näyttää olevan lehdistötiedote aikeesta muodostaa yhteinen infraentiteetti SNCF:n ja RFF:n infratoiminnoista. Ko. entiteetyi tulisi SNCF:n alaisuuteen, mutta järjestelyn euroyhteensopivuuden varmistaminen on vielä auki. Hieman hämmentävää, mutta en pitäisi vielä läpihuutojuttuna. Ja toisaalta infratoiminnothan täytyy joka tapauksessa pitää erillään operoinnista sitten konsernin sisällä. Eli kyse ei voi olla paluusta vertikaalisesti integroituun monopoliin. Ihmettelen vain mitä hyötyä yhdistämisestä on tällaisilla reunaehdoilla.
 
Viimeksi muokattu:
Minun on vaikea nähdä, miten EU lähtisi yhtäkkiä ottamaan takapakkia rautatieliikenteen vapauttamisessa, kun tähänastinen suunta on ollut tasan päinvastainen.

Varsinkin, kun suuntana tulisi olla kansallisten rataverkkojen yhdistäminen EU:n yhteiseksi verkoksi, jollakin tapaa. Matkustajaliikenteessä ei taida olla suurempia ongelmia, mutta sen sijaan tavaraliikenteelle nykytilanne on täysi katastrofi ja rautateiden osuus tavarakuljetusten kokonaissuoritteesta (tonnikilometreinä) EU-alueella on selvästi alle puolet Yhdysvaltain luvusta. Syynä on, että tällä hetkellä rautatiekuljetukset ovat vahvimmillaan sellaisissa 1000 - 2000 km kuljetuksissa ja rataverkon jakautuminen kansallisiksi verkoiksi on aika tehokkaasti pelannut rautatiet ulos tasan juuri näistä kuljetuksista.
 
rautateiden osuus tavarakuljetusten kokonaissuoritteesta (tonnikilometreinä) EU-alueella on selvästi alle puolet Yhdysvaltain luvusta. Syynä on, että tällä hetkellä rautatiekuljetukset ovat vahvimmillaan sellaisissa 1000 - 2000 km kuljetuksissa ja rataverkon jakautuminen kansallisiksi verkoiksi on aika tehokkaasti pelannut rautatiet ulos tasan juuri näistä kuljetuksista.

Tietääkseni isona syynä on sekin, että Yhdysvalloissa junilla kulkee paljon sellaista tavaraa, joka Euroopassa kuljetetaan laivoilla. Aikoinaan Eurostat myös käytti vääriä vertailulukuja. Nämä on toivottavasti sittemmin korjattu.
 
EDIT: Näyttää samassa lehdessä olevan myöhemmin pikku-uutinen päätöksestä 30.10. yhdistää SNCF ja RFF. Lähdetieto olisi mielenkiintoinen. Mietin onko tämän kokoluokan uutinen voinut mitenkään lipsahtaa ohi silmien...

EDIT 2: No niin, RFF:n nettisivulla näyttää olevan lehdistötiedote aikeesta muodostaa yhteinen infraentiteetti SNCF:n ja RFF:n infratoiminnoista. Ko. entiteetyi tulisi SNCF:n alaisuuteen, mutta järjestelyn euroyhteensopivuuden varmistaminen on vielä auki. Hieman hämmentävää, mutta en pitäisi vielä läpihuutojuttuna. Ja toisaalta infratoiminnothan täytyy joka tapauksessa pitää erillään operoinnista sitten konsernin sisällä. Eli kyse ei voi olla paluusta vertikaalisesti integroituun monopoliin. Ihmettelen vain mitä hyötyä yhdistämisestä on tällaisilla reunaehdoilla.
Meille, jotka emme ymmärrä diplomatian ja rakkauden kieltä: http://www.europeanvoice.com/article/2012/october/french-challenge-to-rail-unbundling/75576.aspx
 
Päivitys Ranskan tilanteesta ja muutenkin (lähde tänään tullut Ville Rail et Transports -lehti, N:eek: 546, 26.12.2012, s. 21): EU-komissio suunnittelee kieltävänsä holding-yhtiöt joissa yhdistyvät radanpitäjä ja operaattori vuodesta 2019 alkaen. Eli samaan aikaan kun DB:lla on tämä järjestely ja RFF/SNCF:ää ajetaan siihen suuntaan, komissio on tasan eri mieltä. Lieneekö kovin järkevää pystyttää tällaista järjestelyä vain vuosia 2013-2019 varten? Samalla näiden eri toimintojen välille vaaditaan lehden mukaan rakennettavaksi "kiinanmuuria" intressikonfliktien välttämiseksi. Jostain toisesta jutusta kun luin, sain käsityksen että Ranskassa holding-järjestelyyn pyritään lähinnä siitä syystä, että ammattiliitot voivat säilyttää yhtenäisen "rautatieläisen" ammattistatuksen ("cheminot").
 
Lehden artikkelissa sivuilla 6 - 9 käsitellään Pasila - Riihimäki -välin kehittämistä. Keravan eteläpuolisen osan tilanne on melko selkeä. Alkamassa olevat toimet lisäävät junakapasiteettia Pasilan ja Tikkurilan kohdilla, kun kaukoliikenteelle järjestetään kumpaankin suuntaan kaksi laituriraidetta. Tikkurilassa muutos on verraten yksinkertainen ja toteutunee Kehäradan käyttöönoton yhteydessä. Pasilassa yhdistettiin yöjuna-aseman toteutuksen yhteydessä (huolto)raide 5B Päärataan pohjoispäästään. Jostakin syystä eteläpään vaihdeyhteyttä ei toteutettu vielä. Tämä mahdollistaisi neliraiteisen liikennöinnin Pasilan kohdalla mutta kaventaisi samalla paikalla huoltoraideparin yksiraiteiseksi. Myöhemmin on tarkoitus rakentaa Pasilan länsilaitaan uusi 12. raide ja siirtää väliin jäävien raiteiden yhteyttä pykälä länteen. Tällöin huoltoliikenteen käyttöön palautuu kaksi raidetta. Eteläpään vaihdeyhteyksien pikainen rakentaminen olisi järkevää, jottei Pasilasta muodostuisi pullonkaulaa lisäraidetta odotellessa. Jos huoltoliikenne ei tätä mahdollista, voidaan ongelmitta palata nykykäytäntöön eli raiteiden 3 - 5 liikennöintiin kolmiraiteisesti.
Pääradan kaupunkiliikenne kannattaisi muuttaa takaisin oikeanpuoleiseksi. Tällöin lentoaseman suunnasta tulevat junat pysähtyisivät raiteella 5 ja pohjoiseen menevät kaukojunat yleensä raiteella 4, jolloin vaihto olisi laiturin poikki. Päinvastaiseen suuntaan joudutaan kiertämään alikulun kautta.
Hiekkaharjussa on näkyvissä positiivinen piirre: tänne matkansa päättäville junille on laituri pääraiteiden välissä, jolloin junan kääntäminen onnistuu helposti. Tätä mahdollisuuttahan ei tarvita normaalin liikennöinnin puitteissa kaikkien junien jatkaessa lentoasemalle tai Keravalle.
Keravalta pohjoiseen rata on tarkoitus muuttaa myöhemmässä vaiheessa neliraiteiseksi. Toisin kuin kaupunkiradan kohdalla samaan suuntaan kulkevat raiteet tulisivat olemaan vierekkäin. Keravan ja Hyvinkään asemien ratapihojen nykyisen muodon takia lähiliikenne käyttäisi ulompia raiteita ja nopea liikenne sisempiä. Koska siirtyminen raiteiden välillä olisi helppoa, voisivat tavarajunat käyttää kumpaa raidetta tahansa aina sen mukaan, missä sattuu olemaan tilaa.
Ensimmäisessä vaiheessa (150 milj. €) on tarkoitus rakentaa Kyrölä - Purola -väli neliraiteiseksi (Kyrölä - Saunakallio on jo kolmiraiteinen. Tämän sanotaan parantavan nykyisen liikenteen toimivuutta mutta EI MAHDOLLISTAVAN LISÄLIIKENNETTÄ kuten kolmas tunnittainen lähijuna Riihimäelle. Vasta toisessa vaiheessa neliraiteista osuutta jatkettaisiin Jokelaan, minkä jälkeen lentävät ohitukset mahdollistuisivat.
Riihimäen henkilöratapiha uusittaisiin myös ensimmäisessä vaiheessa. Täällä olisi tarkoitus toteuttaa toiminnallinen muutos, jossa kaukoliikenne ja Tampereen suuntaan jatkavat lähijunat käyttäisivät raiteita 1 - 4 ja muu lähiliikenne raiteita 5, 7 ja 8. Vaihtoyhteys lähiliikenteestä pohjoisen kaukojuniin voi tapahtua raiteilla 4/5; päinvastaiseen suuntaan matkustajien täytyy käyttää alikulkua.
Kuinka toimitaan jos lähijunasta vain osa tulee Tampereelta? Riihimäeltä tuleva yksikkö tukkii ainoan etelään päin vievän laiturin 1. Tampereelta tulevat vaihtomatkustajat tarvitsevat suhteellisen pitkän siirtymisajan.
Siinä vaiheessa kun rata on saatu koko matkalta neliraiteiseksi, Riihimäeltä lähtevät lähijunat joutuvat ylittämään kolme linjaraidetta päästäkseen omalle, läntisimmälle raiteelleen. Vastaavasti pohjoisesta tulevat tavarajunat taas joutuvat aseman pohjoispäässä risteämään kaikkien raiteiden kanssa.
Hyvinkään ja Riihimäen tavararatapihan (Arolampi) välille on suunniteltu erillistä tavaraliikenneraidetta (artikkelissa ei ole tästä mainintaa). Se alittaisi pääradan puolessavälissä. Raide olisi pääasiassa Hangon liikenteen käytössä ja muiden junien vain rajoitetusti. Myöhemmin väli muuttuisi siis viisiraiteiseksi. Tämä ei ole kovin tehokasta raiteiston käyttöä. Parempi olisi rakentaa väli kolmiraiteiseksi niin, että keskimmäistä raidetta käytettäisiin tarvittaessa vuorotellen kumpaankin suuntaan. Näin sitä voisivat hyödyntää myös muut junat. Myöhemmin raide voisi olla toinen kahdesta lisäraiteesta. Viides raide olisi tarpeeton, sillä neljänkin raiteen välityskyky riittää kaikelle ajateltavissa olevalle liikenteelle. Tämä edellyttäisi kuitenkin eritasoristeyksiä Hyvinkään pohjoispuolelle ja Arolammelle.
Neliraiteistamisen myötä myös Keravan pohjoispuolinen Kytömaan liittymä tulee myös olemaan haasteellinen. Siellä on vaikea välttää joidenkin liikennevirtojen risteämistä samassa tasossa. Tällaisia ovat erityisesti tavaraliikenne Riihimäen suunnasta Vuosaareen ja Pääradan lähiliikenne pohjoiseen. Voi olla että Oikorata tarvitsee tähän toisen ratasillan ja siltikin jäisi konflikteja.
Juha
 
Pääradan kaupunkiliikenne kannattaisi muuttaa takaisin oikeanpuoleiseksi. Tällöin lentoaseman suunnasta tulevat junat pysähtyisivät raiteella 5 ja pohjoiseen menevät kaukojunat yleensä raiteella 4, jolloin vaihto olisi laiturin poikki. Päinvastaiseen suuntaan joudutaan kiertämään alikulun kautta.

Tällöin menetettäisiin se etu, että poikkeustilanteessa voidaan pääradalla sujuvahkosti siirtää pohjoiseen meneviä junia viereiselle raiteelle ongelmapaikan ohi, häiritsemättä etelään suuntautuvaa liikennettä. En osaa kuitenkaan arvioida, kummasta on enemmän hyötyä, poikkeustilannejoustavuudesta (yhteen suuntaan) vai laiturin yli vaihdosta (yhteen suuntaan).
 
En osaa kuitenkaan arvioida, kummasta on enemmän hyötyä, poikkeustilannejoustavuudesta (yhteen suuntaan) vai laiturin yli vaihdosta (yhteen suuntaan).

Asiaa kesällä hartaasti pohdittuani, mielestäni paras järjestely olisi, missä kaupunkiradat kulkisivat reunalla ja kaukoraiteet keskellä, oikeanpuoleinen liikenne. Silloin olisi asemienkin rakentaminen ollut mahdollisimman edullista. Mutta turha surra tätä enää. Ja ehkä kuitenkin pikkuasia loppujen lopuksi.
 
Takaisin
Ylös