Se oli siis yksi esimerkki, ei yleisperuste. Vastakkaisena esimerkkinä voin esittää Kulosaaren, mutta en esitä, koska yksittäistapauksella ei ole merkitystä. Ja esimerkkisi kertoo vasta, että Savion asemalla on siis tiivistämispotentiaalia, joka tultaneen joskus hyödyntämään. Ja olisiko se niin hirveä asia, jos Savion asemalla ei sitten olisi WC:tä?
Eihän siellä ole nytkään. Jos junissa on jo vessat, niitä kannattaa enää rakentaa vain niin palvelurikkaille asemille, jos vaikkapa aseman palveluja tullaan käyttämään jopa junan sijasta tai jos asema toimii samalla bussiterminaalina.
Sillä ei ole mitään merkitystä, kun pohditaan sitä, onko näille matkustajille tehokkaampaa tarjota palvelut junassa vai asemalla. Silloin vertaillaan vain sitä junien ja asemien määrää.
Jos palvelut on jo junissa, ei ole taloudellisesti järkevää rakentaa asemarakennuksia vessoineen kaikille pysähdyspaikoille. Jos taas osassa tunnuksellisia junia on vessa ja osassa ei, ei satunnaismatkailija uskalla enää luottaa siihen, että junassa on vessa, koska häntä ei kiinnosta opetella ulkoa vessajunien listaa. Lisäksi vessassa käyminen junamatkan aikana säästää aikaa, joka on kaikille plussaa. Ja jos hän junassa tarvitsee roskakoria vapauttaakseen kätensä muuhun kuin roskien pitelemiseen, häntä ei välttämättä kiinnosta asemien roskikset.
Metrorataa ympäröivä kaupunkiseutu ei mitenkään eroa kaupunkiratoja ympäröivästä kaupunkiseudusta.
Eikä raitiovaunuja ympäröivästä kaupunkiseudustakaan, jos esimerkeillä ei ole väliä. Ei joukkoliikenneväline sitä muokkaa paljoakaan, osittain toki siksi, että ensin rakennetaan kuitenkin autotieverkosto, johon kaupunki pohjautuu. Joitakin eroja on kaupunkiratojen ja metron ympäristölläkin, mutta ne johtuvat pikemminkin palvelualueesta. Jos rata on arvokkaalla alueella lähellä Helsinkiä, ympäristö on korttelikaupunkimaisempaa, eikä väljää kaupungin ja maaseudun välimaastoa peltoineen, niittyineen, erilaisine talotyyppeineen, kuten Hiekkaharjun-Myyrmäen pohjoispuolella tai Leppävaaran länsipuolella.
Rajaton kasvu on aika kaukaa haettu argumentti, kun puhutaan Suomen eniten kasvavasta seudusta. Kummasti 2 km päässä kummassakin suunnassa Savion asemasta on sitä kaupunkia. Ja kummasti joka puolella seutua ykköskohteina on juuri radanvarsien kaavoituksen tiivistäminen. Jopa uusia ratoja suunnitellaan rakennettavaksi. Jos "joka maitolaituria" ei olisi tarvetta rakentaa, ei varmaan kannattaisi rakentaa uuttakaan rataa?
En ole lisäraiteita vastaan, vaan sitä, että halutaan jotkut tietyt palvelutasot joka paikkaan ja liikennevälineeseen riippumatta liikennemuodon erityispiirteistä ja palvelualueen kehityskatsauksista sekä rakenteesta. Oma mielipiteeni: jokaiselle asemalle ei tarvitse vessaa, korotettu laituri voi syrjäisimmissä paikoissa olla lyhyt pätkäkin, tasoristeyksiä voi olla harvaan liikennöidyllä radalla (esim. jos ruuhkaisimpana tuntina junia kulkee 20 kpl/h tai harvemmin), asemarakennusta ei välttämättä tarvita (sille voi toki tehdä varauksen kaavoituksessa tulevaisuutta silmällä pitäen).
Tuntuu, että kaikki asemat on tehty samasta muotista - kun katsoo vaikkapa Mäkkylän, Pitäjänmäen ja Valimon asemia, ne vaikuttavat identtisiltä. Pitäjänmäki on esim. isompikin paikka, asemalle avattiin markettikin ja sillä olisi myös potentiaalia liityntäliikenteelle, mutta se on silti rakennettu karusti: ei edes sisäodotustiloja ja vain joka asemalla pysähtyvät junat pysähtyvät siellä - vain yksi linja ruuhka-aikaankin. Pitäjänmäkeen pitäisi rakentaa laiturit myös kaukoraiteille, joilla pysähtyisi siten Espoon E-junat (ymmärtääkseni yhteen lisäpysähdykseen on vielä varaa aikataulujen puitteissa).
Myös Vantaankosken radalle mahtuisi yksi linja lisää myös Kehäradan jälkeen - Huopalahden ja Helsingin välillä kolme linjaa kulkisi keskimäärin 3 1/3 minuutin välein, joka on täysin mahdollista, kun nytkin voidaan ajaa junia jopa 2 minuutin vuorovälillä, paljon kaukoliikennettä paremmalla täsmällisyysprosentilla. Tällä hetkellä tuntuu, ettei Vantaankosken radan täyseristyksen tarjoamasta täsmällisyydestä hyödynnetä mitään 10 minuutin vuorovälillä, minusta ei tarvittaisi hiljaisimpiin ja näkyvimpiin ylityspaikkoihin edes kalliita eritasoristeyksiä, jos kerta junia kulkee noin harvoin. Japanissahan eritasoristeys rakennetaan vasta, jos junia kulkee niin tiuhaan, ettei puomeja voida avata välissä
