Veolian junat Ruotsissa

Liittynyt
12 Joulukuu 2010
Viestit
610
Tämä on hieman hankala homma, kun en voi kommentoida tai kirjoitella vorgissa, joten joudun nyt tekemään näin ja kysyn asiaa täällä: Korhosjarkko on laittanut mainion kuvasarjan vorgiin (http://vaunut.org/sarja/2386) Veolian Stockholm-Malmö-junista. Kaikesta päätellen vaunut eivät ole vuosimallia 2013, eivätkä ne vaikuta ruotsalaisvalmisteisilta, joten kysymykseni kuuluu: mistä vaunut ovat Ruotsiin päätyneet ja milloin esimerkiksi tuo (http://vaunut.org/kuva/81081) näköalavaunu on rakennettu?
 
Jaahas, Märkliinin luetteloista tuttuhan tuo, näköala-baarivaunu. Ompa itsellänikin sellainen, Rheingoldin siniraitaisella värityksellä 24cm pituisena peltikorisena.
Hyvä ja laadukas tuote verrattuna tämän hetken kiinalaiseen muovituotantoon. Juna aloitti liikennöinnin n1962 ja taisi jossain vaiheessa kulkea 200, viisaammat korjatkoot, oliko toi vaunu koskaan sillä nopeudella. Sähkö- ja höyrykeskuslämmitys sekä jäähdytysilmastointikin löytynee.
 
Svenska Tågkompaniet AB ajoi Norrlandstågetia Narvikista Ruotsin puolelle vuosina 2000-2003. Yhtiö hankki Sveitsistä vuonna 1999 viisi näköalavaunua, joita käytettiin pohjoisimmalla rataosuudella Boden (?) - Narvik. Connex (myöh. Veolia Transport) jatkoi Norrlandstågetin liikennöimistä vuonna 2003, jolloin näköalavaunut katosivat Ruotsin kiskoilta joksikin aikaa. Veolia on sittemmin tuonut uudestaan noita vaunuja Ruotsin kiskoille. En nyt tähän hätään tsekannut, että kyseessä olisi Tågkompanietin entiset vaunut.

Googlen kuvahaku löytää kuvia kyseisistä vaunuista, kun hakukenttään syöttää sanat Tågkompaniet panoramavagn.
 
Viimeksi muokattu:
Veolia käyttää tosiaan junissaan monenmoisia vaunuja. Pääosa vaunuista on ihan ruotsalaista alkuperää, entisiä SJ:n 1960-luvulla valmistuneita vaunuja. Näistä osan Veolia omistaa itse ja osan se vuokraa NetRaililta. Veolian junista löytyy ainakin vaunutyyppejä AB3K, B1(K), B5 ja BC2K (viimeksimainittu lepovaunu, jotka valmistettu jo 1942-1951!).

Mutta joukkoon mahtuu muutama erikoisuuskin: ravintolavaunuina junissa käytetään yhtä P1 ja yhtä R7 tyypin vaunua. P1 on ylläkin jo keskusteltu entinen DB:n "panoramavaunu" Rheingold-junista, valmistunut vuonna 1962. Ruotsiin vaunut toi tosiaankin Tågkompaniet Malmiradan liikenteeseen ja sieltä tämä vaunu on muutaman välikäden kautta päätynyt Veolialle. Muut 4 vaunua ovat palautuneet Saksaan vuonna 2005. Myös R7:llä on mielenkiintoinen historia: se on entinen 60-lukulainen NSB:n B3-istumavaunu. Connex hankki aikanaan vaunuja aloittaessaan Pohjois-Ruotsin liikenteessä ja ne muutettiin ravintolavaunuiksi ja BS7 "seurusteluvaunuiksi". Viimeksimainitut ovat sittemmin palanneet Norjaan ja palautettu takaisin B3-vaunuiksi NSB:n liikenteeseen.

Jo mainittujen lisäksi Veolialla on myös Bc-t tyypin lepovaunuja. Ne ovat alkujaan kulkeneet Tanskassa, ja valmistuivatkin 1980-luvun alussa B-päivävaunuiksi. Nämä vaunut kulkevat ilmeisesti kuitenkin lähinnä Veolian Malmö-Berliini -junassa.

Näistä ja muistakin ruotsalaisista vaunuista löytyy kätevästi lisätietoja täältä: http://www.jarnvag.net/index.php/vagnguide/personvagnar-i-trafik.
 
Tämän kuvan yhteydessä lisää tietoa ja kuvalinkkejä vaunutyypin historiaan.

Jeps. Mielenkiintoisen jutun löysin linkkaamastasi Jarkon kuvasta: Jarkkoa lähimpänä olevan vaunun kyljessä komeilee teksti "NetRail". Lueskelin heidän nettisivuja ja miltei purskahdin itkuun: miksi tämä on mahdollista Ruotsissa, mutta ei Suomessa?
 
Eikö VR OY:n 20kpl Ed-vaunun omistaja ole OP-Rahoitus? Ne, jotka Vanhanen pakotti ostamaan.

Mutta kertokaa kokemuksista tosta Malmöön junasta, jotka ovat sillä matkanneet!
 
Eikö VR OY:n 20kpl Ed-vaunun omistaja ole OP-Rahoitus?

OP-Rahoituksella ja kalustoyhtiöllä ei tosin ole mitään tekemistä keskenään; jos olisi, niin mikä tahansa operaattori voisi vuokrata mainittuja Ed-vaunuja OP:lta, mutta niin ei tunnetusti ole.
 
Ja Handelsbanken omistaisi/rahoittaisi joitain muita junayksikköjä?
Mielenkiintoista. Pitääpä olla tarkkana jos jostain löytyy lisätietoa.

Se mulla oli ajatuksena, kun liisauskontrahti loppuu, ovat kulkuneuvot vapaata riistaa eniten tarjoavalle.
Mihinkään Savonlinnan juniin niistä ei siis ole nyt apua.
 
Se mulla oli ajatuksena, kun liisauskontrahti loppuu, ovat kulkuneuvot vapaata riistaa eniten tarjoavalle.
Mihinkään Savonlinnan juniin niistä ei siis ole nyt apua.

Tähän en usko, sillä VR on aivan varmasti määrittänyt OP-Rahoitukselle jonkinlaisen lausekkeen, jossa heillä on kaluston loppulunastusoikeus. Ei varmastikaan ole mahdollista suomalaisissa erityisolosuhteissa (™), että joku monopolinen yhtiö vuokraisi tai myisi edes olkihattua mahdollisille tuleville kilpailijoille.
 
2000/Inkognito jo ansiokkaasti linkkasikin jarnvag.net:in vaunukuvaston, jonka avulla voi hyvin perehtyä eri kalustotyyppeihin ja niiden historiaan.

Esimerkiksi vaunusarja BC2 on hyvä esimerkki siitä kuinka rautatiekalusto on erittäin pitkäikäistä, kun sitä kunnossapidetään ja saneerataan tietyin väliajoin.

Esim Veolialla olevat BC2 vaunut on 1940-luvulla rakennettuja ja saneerattu ajanmukaisiksi 1970-luvulla ja 2000-luvulla. Ja toki SJ:lläkin on iso kasa 1940-luvun kalustoa, puhumattakaan 1950-1970 -lukujen kaluston määrästä.

Samaan aikaan Suomessa kilpailunpelossa paalataan hätä(...)t huosussa täysin käyttökelpoista 1980-luvun (!) kalustoa. 1960-1970 -lukujen kalusto onkin jo pääosin "ansiokkaasti" kiireenvilkkaa saatu hävitettyä.

Ohessa valehdellaan aina mielen mukaan milloin mikäkin on käyttökelpoista ja milloin ei. Lisäksi monopolifirma tomerana selittää, ettei ylimääräistä kalustoa ole, jota vuokrata. Tämän jälkeen pannaankin taas jälleen romuksi erä ylimääräistä kalustoa, jota virallisen totuuden mukaan ei ollut.

Hallintoneuvostoja ja poliitikkoja sahataan silmään niin, että savuaa. Mutta siinähän ei ole mitään uutta. Asioista päättävillä henkilöillä ei ole mitään kokonaiskäsitystä tilanteesta. Lisäksi kaikessa raideliikenteen kilpailuun tai poistettavaan kalustoon liittyvissä kysymyksissä päättäjät aloittavat vastauksensa lähes poikkeuksetta: "VR:ltä saamamme tiedon mukaan sitä ja tätä". Se onkin aina todella objektiivista tietoa varsinkin edellämainituissa asioissa. Samassa kategoriassa olisi esim. jos oikeudessa tuomari kysyisi, että "minälainen tuomio syytetylle sopisi".

Samalla vuosikymmeniä jaksetaan länkyttää "kun Englannissa sitä ja tätä", ymmrtämättä tilanteesta mitään. Saati ymmärtää mitä eroa on kilpailulla ja yksityistämisellä. Vastaavasti Ruotsin ja Saksan vapaan kilpailun luoman asiakkaita paremmin ja monipuolisemmin palvelevasta kokonaisuudesta ei hiiskahdetakaan. Eikä tarvitsekaan, koska niistä asioista ei varmasti olekaan mitään havaintoa.

Pelkästään vuonna 2009 (eli jo neljä vuotta sitten) Ruotsissa valtion rataverkolla liikennöi seuraavien kaupallisten operaattoriden kalustoa:

  • A-Train AB (Arlanda Express)
  • Bombardier Transportation Sweden AB
  • Banvärket
  • CQC i Sverige AB
  • Green Cargo AB
  • Hector Rail AB
  • Inlandsbanan AB
  • Jönköpings Länstrafik AB
  • Karlskoga Kommun
  • Malmtrafik i Kiruna AB
  • NetRail AB
  • Qvist Entreprenad, Ljungaverk
  • Railcare Tåg AB/TT Three T
  • SJ AB
  • Skånetrafiken
  • Skövde-Karlsborgs Järnväg
  • Stockholms Lokaltrafik
  • Affärsverket Statens Järnväg
  • Svenskt Tågkraft AB
  • Stena Gotthard AB
  • Svensk Tågteknik AB
  • Tågfrakt AB
  • TGOJ Trafik AB
  • Tåg i Bergslagen
  • Tåg i Mälardalen
  • Svenska Tågkompaniet AB
  • AB Transitio
  • Tågåkeriet i Bergslagen AB
  • Upplands Lokaltrafik
  • Veolia Transport Sverige AB
  • Vida Wood AB
  • Västmanlands Lokaltrafik
  • Värmlandstrafik AB
  • Västtrafik AB
  • X-Trafik
  • Öresundstrafiken (DSB First)
  • AB Ösgötatrafiken
Lisäksi radoilla operoi luonnollisesti naapurivaltioiden yhtiöitä, kuten: Railion Scandinavia, NSB AS ja CargoNet.

Kun miettii Suomen vastaavaa "listaa", niin hiljaiseksi vetää. Pääradoillakin on nykyisin verrattain vähän liikennettä ja tavaraliikenteen rippeetkin häviävät hiljalleen kiskoita. Samalla rataverkon välityskykyä on heikennetty liikennepaikkoja poistamalla ja peruskorjatutkin rataosat ovat vailla säännöllistä liikennettä (Huutokoski-Savonlinna).

Raideliikenteen rajoittaminen sekä näköalaton liikennepolitiikka kaikkine ilmentymineen on haitannut niin aluekehitystä, matkustajien liikkumista kuin teollisuusyrityksiäkin. Kokonaisuudessaan tällainen kansallisomaisuuden hukka- ja väärinköyttö on vaikuttanut ja vaikuttaa edelleen koko Suomen kilpailukykyyn.

Lueskelin heidän nettisivuja ja miltei purskahdin itkuun: miksi tämä on mahdollista Ruotsissa, mutta ei Suomessa?

Sanos muuta. Kehitysmaissa eletään virallisen totuuden mukaan ja tyydytään siihen, mitä "asiantuntijat" ovat päättäneet.

Normaaleissa markkinataloutta harjoittavissa valtioissa tilanne on toisin.
 
http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/talgo-sai-kaivatun-tilauksen/62664/
Tosta ei saa suoraan selvää, onko kyse osamaksusta, jossa vaunut maksetaan välitellen ja omistus siirtyy VR OY:lle lopuksi vai vaan määräaikaisesta 25 vuokrauksesta.


JK OY:tä käsittelevä kohta lopussa:
"Yhteinen yhtiö piti perustaa, koska VR halusi jakaa riskiä valtavien kalustonhankintatarpeiden edessä." Käyköhän tossakin niin, että kunnat jossain vaiheessa myyvät JK OY osakkeensa VR OY:lle pilkkahintaan - jää nähtäväksi. Huolimatta kaikista tämän hetken puheistä.
 
JK OY:tä käsittelevä kohta lopussa:
"Yhteinen yhtiö piti perustaa, koska VR halusi jakaa riskiä valtavien kalustonhankintatarpeiden edessä." Käyköhän tossakin niin, että kunnat jossain vaiheessa myyvät JK OY osakkeensa VR OY:lle pilkkahintaan - jää nähtäväksi. Huolimatta kaikista tämän hetken puheistä.

Bull. Kalustoyhtiö perustettiin YTV:n vaatimuksesta; VR vain selittää sitä tuossa omaksi edukseen. HSL-kunnat eivät ikimaailmassa luopuisi JKOY:n omistuksesta. Todennäköisempää on, että ostavat VR:nkin osuuden siitä itselleen.

---------- Viestit yhdistetty klo 21:58 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 21:53 ----------

Ja kalustoyhtiö ei ole HSL-kunnille mikään haitta omistamisessa. Niillä ei ole mitään syytä siitä luopua, vaikka VR vuonna 2018 voittaisikin kilpailutuksen itselleen. Siinäkin tapauksessa ne saisivat kalustoyhtiön etuna vapauden kilpailuttaa huollon operaattorista riippumattomasti ja läpinäkyvästi.
 
Takaisin
Ylös