Viestiketju: Veolian junat Ruotsissa

Svenska Tågkompaniet AB ajoi Norrlandstågetia Narvikista Ruotsin puolelle vuosina 2000-2003. Yhtiö hankki Sveitsistä vuonna 1999 viisi näköalavaunua, joita käytettiin pohjoisimmalla rataosuudella Boden (?) - Narvik. Connex (myöh. Veolia Transport) jatkoi Norrlandstågetin liikennöimistä vuonna 2003, jolloin näköalavaunut katosivat Ruotsin kiskoilta joksikin aikaa. Veolia on sittemmin tuonut uudestaan noita vaunuja Ruotsin kiskoille. En nyt tähän hätään tsekannut, että kyseessä olisi Tågkompanietin entiset vaunut.

Googlen kuvahaku löytää kuvia kyseisistä vaunuista, kun hakukenttään syöttää sanat Tågkompaniet panoramavagn.

Alunperin kirjoittanut tlajunen

Tämän kuvan yhteydessä lisää tietoa ja kuvalinkkejä vaunutyypin historiaan.

Jeps. Mielenkiintoisen jutun löysin linkkaamastasi Jarkon kuvasta: Jarkkoa lähimpänä olevan vaunun kyljessä komeilee teksti "NetRail". Lueskelin heidän nettisivuja ja miltei purskahdin itkuun: miksi tämä on mahdollista Ruotsissa, mutta ei Suomessa?

Alunperin kirjoittanut JSL

Eikö VR OY:n 20kpl Ed-vaunun omistaja ole OP-Rahoitus?

OP-Rahoituksella ja kalustoyhtiöllä ei tosin ole mitään tekemistä keskenään; jos olisi, niin mikä tahansa operaattori voisi vuokrata mainittuja Ed-vaunuja OP:lta, mutta niin ei tunnetusti ole.

Alunperin kirjoittanut JSL

Se mulla oli ajatuksena, kun liisauskontrahti loppuu, ovat kulkuneuvot vapaata riistaa eniten tarjoavalle.
Mihinkään Savonlinnan juniin niistä ei siis ole nyt apua.

Tähän en usko, sillä VR on aivan varmasti määrittänyt OP-Rahoitukselle jonkinlaisen lausekkeen, jossa heillä on kaluston loppulunastusoikeus. Ei varmastikaan ole mahdollista suomalaisissa erityisolosuhteissa (™), että joku monopolinen yhtiö vuokraisi tai myisi edes olkihattua mahdollisille tuleville kilpailijoille.

2000/Inkognito jo ansiokkaasti linkkasikin jarnvag.net:in vaunukuvaston, jonka avulla voi hyvin perehtyä eri kalustotyyppeihin ja niiden historiaan.

Esimerkiksi vaunusarja BC2 on hyvä esimerkki siitä kuinka rautatiekalusto on erittäin pitkäikäistä, kun sitä kunnossapidetään ja saneerataan tietyin väliajoin.

Esim Veolialla olevat BC2 vaunut on 1940-luvulla rakennettuja ja saneerattu ajanmukaisiksi 1970-luvulla ja 2000-luvulla. Ja toki SJ:lläkin on iso kasa 1940-luvun kalustoa, puhumattakaan 1950-1970 -lukujen kaluston määrästä.

Samaan aikaan Suomessa kilpailunpelossa paalataan hätä(...)t huosussa täysin käyttökelpoista 1980-luvun (!) kalustoa. 1960-1970 -lukujen kalusto onkin jo pääosin "ansiokkaasti" kiireenvilkkaa saatu hävitettyä.

Ohessa valehdellaan aina mielen mukaan milloin mikäkin on käyttökelpoista ja milloin ei. Lisäksi monopolifirma tomerana selittää, ettei ylimääräistä kalustoa ole, jota vuokrata. Tämän jälkeen pannaankin taas jälleen romuksi erä ylimääräistä kalustoa, jota virallisen totuuden mukaan ei ollut.

Hallintoneuvostoja ja poliitikkoja sahataan silmään niin, että savuaa. Mutta siinähän ei ole mitään uutta. Asioista päättävillä henkilöillä ei ole mitään kokonaiskäsitystä tilanteesta. Lisäksi kaikessa raideliikenteen kilpailuun tai poistettavaan kalustoon liittyvissä kysymyksissä päättäjät aloittavat vastauksensa lähes poikkeuksetta: "VR:ltä saamamme tiedon mukaan sitä ja tätä". Se onkin aina todella objektiivista tietoa varsinkin edellämainituissa asioissa. Samassa kategoriassa olisi esim. jos oikeudessa tuomari kysyisi, että "minälainen tuomio syytetylle sopisi".

Samalla vuosikymmeniä jaksetaan länkyttää "kun Englannissa sitä ja tätä", ymmrtämättä tilanteesta mitään. Saati ymmärtää mitä eroa on kilpailulla ja yksityistämisellä. Vastaavasti Ruotsin ja Saksan vapaan kilpailun luoman asiakkaita paremmin ja monipuolisemmin palvelevasta kokonaisuudesta ei hiiskahdetakaan. Eikä tarvitsekaan, koska niistä asioista ei varmasti olekaan mitään havaintoa.

Pelkästään vuonna 2009 (eli jo neljä vuotta sitten) Ruotsissa valtion rataverkolla liikennöi seuraavien kaupallisten operaattoriden kalustoa:

• A-Train AB (Arlanda Express)
• Bombardier Transportation Sweden AB
• Banvärket
• CQC i Sverige AB
• Green Cargo AB
• Hector Rail AB
• Inlandsbanan AB
• Jönköpings Länstrafik AB
• Karlskoga Kommun
• Malmtrafik i Kiruna AB
• NetRail AB
• Qvist Entreprenad, Ljungaverk
• Railcare Tåg AB/TT Three T
• SJ AB
• Skånetrafiken
• Skövde-Karlsborgs Järnväg
• Stockholms Lokaltrafik
• Affärsverket Statens Järnväg
• Svenskt Tågkraft AB
• Stena Gotthard AB
• Svensk Tågteknik AB
• Tågfrakt AB
• TGOJ Trafik AB
• Tåg i Bergslagen
• Tåg i Mälardalen
• Svenska Tågkompaniet AB
• AB Transitio
• Tågåkeriet i Bergslagen AB
• Upplands Lokaltrafik
• Veolia Transport Sverige AB
• Vida Wood AB
• Västmanlands Lokaltrafik
• Värmlandstrafik AB
• Västtrafik AB
• X-Trafik
• Öresundstrafiken (DSB First)
• AB Ösgötatrafiken

Lisäksi radoilla operoi luonnollisesti naapurivaltioiden yhtiöitä, kuten: Railion Scandinavia, NSB AS ja CargoNet.

Kun miettii Suomen vastaavaa "listaa", niin hiljaiseksi vetää. Pääradoillakin on nykyisin verrattain vähän liikennettä ja tavaraliikenteen rippeetkin häviävät hiljalleen kiskoita. Samalla rataverkon välityskykyä on heikennetty liikennepaikkoja poistamalla ja peruskorjatutkin rataosat ovat vailla säännöllistä liikennettä (Huutokoski-Savonlinna).

Raideliikenteen rajoittaminen sekä näköalaton liikennepolitiikka kaikkine ilmentymineen on haitannut niin aluekehitystä, matkustajien liikkumista kuin teollisuusyrityksiäkin. Kokonaisuudessaan tällainen kansallisomaisuuden hukka- ja väärinköyttö on vaikuttanut ja vaikuttaa edelleen koko Suomen kilpailukykyyn.

Alunperin kirjoittanut joht. Nyman

Lueskelin heidän nettisivuja ja miltei purskahdin itkuun: miksi tämä on mahdollista Ruotsissa, mutta ei Suomessa?

Sanos muuta. Kehitysmaissa eletään virallisen totuuden mukaan ja tyydytään siihen, mitä "asiantuntijat" ovat päättäneet.

Normaaleissa markkinataloutta harjoittavissa valtioissa tilanne on toisin.