Matkustajaliikenne Sääksjärvellä

Liittynyt
15 Maaliskuu 2006
Viestit
44
Sääksjärven asema

Ihan mielenkiinnosta, milloin juna (lattähattu?) on viimeksi pysähtänyt Sääksjärvellä tai Kuljussa (asemakylä?) Sääksjärvellä on vanha asemarakennus+sen vieressä taitaa olla myös vanhoja opastimia, joista oli kuviakin jollakin foorumilla. Itsellä on myös kuvia :D

Ratalinjaus näyttää siltä, ettei juna ihan hetkeen ole pysähtynyt kummassakaan paikassa.
 
Minun on vastattava, kun kukaan asiantuntija ei ole vastannut.

Lättähattu on viimeksi pysähtynyt Lempäälässä varmaankin ennen sähköistystä. Kuljussa ja Sääksjärvellä pysähtyviä junia ajettiin sen jälkeen Sm1- ja Sm2-junilla. Pysähdykset loppuivat 1980-luvun lopulla tai 1990-luvun alussa. Vielä 1980-luvun alussa Lempäälän ja Tampereen välillä pysähdyspaikkoja oli useita, mm. Vanattara ja Hakkari.

Kotisivuillani on edelleen tämä aikataulu, jossa on esimerkki junien pysähdyksistä vuodelta 1981.
 
Kuljua ei ole enää kesäturistissa 1990.
Sääksjärveä ei ole enää kesäturistissa 1988.

Jälleen kirjallisen aikataulujulkaisun ehdoton etu! Voi helposti tarkistaa mitä vain. Toista se on www-sivuihin lumoutuneiden kanssa, menneet asiat pyyhkiytyvät päivitysten yhteydessä. TURISTI
 
Compact sanoi:
Kuljua ei ole enää kesäturistissa 1990.
Sääksjärveä ei ole enää kesäturistissa 1988.

Jälleen kirjallisen aikataulujulkaisun ehdoton etu! Voi helposti tarkistaa mitä vain. Toista se on www-sivuihin lumoutuneiden kanssa, menneet asiat pyyhkiytyvät päivitysten yhteydessä. TURISTI
Kiitos tiedoista, ompas lättähattu pysähtynyt tiuhaan ennen, mutta ilmeisesti liikenne oli 80-luvulla kannattamatonta. Pysäkkejä on tiuhemmin kuin 5km:n välein. Mielenkiintoisia nuo vanhat aikataulut, paperiversiot tosiaan säilyvät paremmin :)

Kummallisen kiehtovaa seurata joskus junaradan liikennettä, liikennettä kun on melkoisesti pääradalla. Sääksjärvellä on odotuspaikka, toinen juna odottaa, keltainen valo kun vaihtuu vihreäksi, tietää että kohta tulee juna. Valo vaihtuu jälleen keltaiseksi, sitten ilmeisesti automaattinen kuluvalvonta hoitaa kaiken. Toiselle junalle tulee Kuljun suunnassa vihreä, vähän ennen kiskot siirtyvät ja odottava juna jatkaa. Olisiko junaliikenteen kehityksestä suositeltavaa kirjaa, että miten ennen kulunvalvonta on hoidettu? Sääksjärven aseman vieressä on vanhoja opastimia.

Kuva 1, Kuva 2
 
Kevätturistissa '81 on ainakin Toijala-Tampere-välillä neljä Dm-vuoroa ja neljä Sm-vuoroa. Aamun ensimmäisellä lätällä oli pakollinen pysähdys melkein joka seisakkeella ja muilla aika lailla vähemmän. Huomattavaa on, että sähkömoottorijunilla ajettavat henkilöjunat pysähtyivät nykyisten pysähdysten lisäksi Kuljussa, mutta Sääksjärvi jätettiin tyystin väliin.

Kevään '81 aikataulut Tl-Tpe:

Koodi:
                                                              P-L      S
            483(Dm) 485(Dm) 445(Sm) 453(Sm) 543(Dm) 449(Sm) 455(Sm) 487(Dm)
0 Toijala      5:25    6:42    8:05   13:10   15:02   16:10   19:10   19:15
2 Junkkari      x       |       |       |       |       |       |       |
5 Arometsä      |       x       |       |       |       |       |       |
7 Viiala       5:35    6:49    8:11   13:16   15:10   16:16   19:16  x19:22
9 Hinkka        x       x       |       |       |       |       |       |
13 Mattila     5:41     x       |       |       x       |       |       |
16 Hulaus       x       x       |       |       |       |       |       |
19 Lempäälä    5:48    7:03    8:20   13:25   15:22   16:25   19:25  x19:33
21 Hollo       5:51     x       |       |       x       |       |       |
22 Hakkari     5:53    7:08     |       |       x       |       |       |
23 Moisio      5:56     x       |       |       x       |       |       |
25 Vanattara   5:59     x       |       |       x       |       |       |
27 Kulju       6:03    7:19    8:26   13:31  x15:36   16:31   19:31     |
30 Höytämö     6:08     x       |       |       |       |       |       |
31 Sääksjärvi  6:12   x7:25     |       |    x15:41     |       |       |
32 Multisilta   x       x       |       |       |       |       |       |
35 Rukkamäki    x       |       |       |       |       |       |       |
38 Rantaperkiö 6:21     x       |       |       |       |       |       |
40 Tampere     6:26    7:37    8:35   13:40   15:50   16:40   19:40   19:52
Kuten voi huomata, jos vertaa nykyiseen aikatauluun, Lempäälä on tuosta ajasta voittanut yhden vuoron lisää (tosin osa näistä pika- ja IC-junia), samalla kun Viiala on menettänyt kaksi ja kaikki muut pysähdykset on lopetettu tyystin. Sm-junilla Lpä-Tpe-väli on tuolloin kestänyt 15 minuuttia, vaikka juna on pysähtynyt myös Kuljussa. Nykyään väli menee 14 minuutissa. Jos VR Oy haluaa lisää tuloja, kannattaisi sen ehkä harkita ainakin Kuljun pysähdyksen, ehkä myös Sääksjärven palauttamista Tampereelle asti jatkaville R-junille... =)

Sääksjärvi on olemassa ainakin vielä kevään '88 Turistissa.
 
ultrix sanoi:
Kevätturistissa '81 on ainakin Toijala-Tampere-välillä neljä Dm-vuoroa ja neljä Sm-vuoroa.
Kesäturistista 1981 en löytänyt yhtään Dm-vuoroa Toijalan ja Tampereen välillä. Ovat ilmeisesti tässä välissä poistuneet, tai sitten olen katsonut huolimattomasti.

Mistäs ultrix on saanut Turistin? Oletko löytänyt jonkun liikkeen, joka on pullollaan Turisteja?

Compact sanoi:
Jälleen kirjallisen aikataulujulkaisun ehdoton etu! Voi helposti tarkistaa mitä vain. Toista se on www-sivuihin lumoutuneiden kanssa, menneet asiat pyyhkiytyvät päivitysten yhteydessä.
Monilla ihmisillä on valitettavasti tapana laittaa vanhat paperiaikataulut paperinkeräykseen aikataulukauden päätyttyä. Suunnatonta paperin haaskausta! VR:n WWW-sivuilta ne aikataulut voi ladata PDF-muodossa ja tallentaa omalle kovalevylle. Vielä kun muistaa tehdä varmuuskopiot, voi aikatauluja katsella myöhemminkin.
 
vompatti sanoi:
Kesäturistista 1981 en löytänyt yhtään Dm-vuoroa Toijalan ja Tampereen välillä. Ovat ilmeisesti tässä välissä poistuneet, tai sitten olen katsonut huolimattomasti.
Luultavasti muuttuneet Dv12-vetoisiksi veturijuniksi.

vompatti sanoi:
Mistäs ultrix on saanut Turistin? Oletko löytänyt jonkun liikkeen, joka on pullollaan Turisteja?
Tampereen pääkirjasto Metson käsikirjasto on pullollaan Turisteja, vanhimmat taitavat olla 20-luvulta. Että semmoinen aarreaitta. :)
 
vompatti sanoi:
Monilla ihmisillä on valitettavasti tapana laittaa vanhat paperiaikataulut paperinkeräykseen aikataulukauden päätyttyä. Suunnatonta paperin haaskausta! VR:n WWW-sivuilta ne aikataulut voi ladata PDF-muodossa ja tallentaa omalle kovalevylle. Vielä kun muistaa tehdä varmuuskopiot, voi aikatauluja katsella myöhemminkin.
ultrix sanoi:
Tampereen pääkirjasto Metson käsikirjasto on pullollaan Turisteja, vanhimmat taitavat olla 20-luvulta. Että semmoinen aarreaitta.
Siispä haluaisin IHAN oikeasti tietää minkälaiset varmuuskopiot pitäisi tehdä, että tämän päivän aikataulutietoja voidaan katsella PDF:nä tietokoneelta Suomessa vuonna 2080. Nythän Metsossa katsellaan asioita Turistista samanverran taaksepäin.

Ajatelkaa nyt ihmiset hieman pitkäjänteisemmin kuin mitä nykyään keskivertoisesti yleensä tehdään. Kvartaalitaloutta ja päivityksiä tietokoneella tiheästi. Vanhat tiedostot, delete.

Joku esim. vuonna 2080 saattaa olla kiinnostunut vuoden 2006 aikatauluista. Oma lapsenlapsenlapsesi tai joku vielä tuntematon taho, joka päättää ryhtyä joukkoliikenneharrastajaksi. Ensiksikin mihin ne sinut haperoiset PDF:t joutuvat kun kupsahdat tai kiinnostus hiipuu? Olisi edes kirjoja, joita voisi trokata jonnekin...
 
Miten nuo seisakkeet ovat olleet, ihan vain kyltti radan varressa? Mitään asemarakennuksia ei ole muilla seisakkeilla. Todella tiuhat välit, Kuljun ja Höytämön väli kun häthätää 2 km. Sääksjärven ja Multisillan väli ei ole sitäkään :eek: onkohan tuo ollut ihan tarkoituksenmukaista edes 80-luvun alussa

Sääksjärvellä voisi riittää väestöpohja, radan vieressä on kerrostaloja, mutta itse vanha asema on vähän syrjässä. Ja miten käytännössä tuollainen sähköistetty rata, voiko sen alla täysin turvallisesti liikkua paljon ihmisiä, eli jos aikuisen oikesti aiottaisiin tehdä yhteys, vaatisi lienee muutoksia. Bussiyhteydet menevät myös tiuhasta tiellä 130, eli vanhalla 3 tiellä, joten tuskimpa tuohon ihan heti tulee yhteyttä.
 
Vekku sanoi:
Miten nuo seisakkeet ovat olleet, ihan vain kyltti radan varressa? Mitään asemarakennuksia ei ole muilla seisakkeilla. Todella tiuhat välit, Kuljun ja Höytämön väli kun häthätää 2 km. Sääksjärven ja Multisillan väli ei ole sitäkään :eek: onkohan tuo ollut ihan tarkoituksenmukaista edes 80-luvun alussa
Mitä luultavimmin seisakkeet ovat olleet aika lailla samantapaisia kuin tuossa edellisen viestini linkissä Rantaperkiö. Seisakkeiden väli on ollut tiheä, jotta kävelymatkat työmatkavuoroliikenteelle olisivat olleet mahdollisimman pienet. Huomaa, että nämä ovat olleet lähinnä lättäpysäkkejä, Sm-junilla on posotettu aika tehokkaasti ohi. :)

Vekku sanoi:
Sääksjärvellä voisi riittää väestöpohja, radan vieressä on kerrostaloja, mutta itse vanha asema on vähän syrjässä. Ja miten käytännössä tuollainen sähköistetty rata, voiko sen alla täysin turvallisesti liikkua paljon ihmisiä, eli jos aikuisen oikesti aiottaisiin tehdä yhteys, vaatisi lienee muutoksia. Bussiyhteydet menevät myös tiuhasta tiellä 130, eli vanhalla 3 tiellä, joten tuskimpa tuohon ihan heti tulee yhteyttä.
Sääksjärven asemaa/liikennepaikkaa voi luultavasti siirtää tarvittaessa parempaan paikkaan. On vain tehtävä alikulut, koska radan Sn on 160 (=ei salli tasoristeyksiä, ei edes laituripolkuja), ja keskellä on oltava ohitusraide samaan tapaan kuin Lempäälän asemalla. Jännitteisen ajojohtimen alla kulkeminen on sinänsä vaaratonta jos junaa ei tule (vaikkakin laitonta), mutta katolle kiipeäminen on kielletty. :wink:

Nykyään busseilla kestää 15-25 minuuttia Sääksjärveltä Tampereelle. Sähkömoottorijunalla luultavasti 5-7 minuuttia (lätällä kesti 9 minuuttia jos Sääksjärven ja Tampereen välillä ei ollut muita pysähdyksiä).

Valitettavasti yhteyttä ei kuitenkaan luultavasti kovin äkkiä tule, ellei VR Osakeyhtiö liity Tampereen seudun seutulippuun ja yhteistariffiin, tai mikäli pikaraitiovaunuilla aletaan liikennöidä Toijalan suuntaan.
 
En tiedä sitten olisiko liikenne siltikään kannattavaa, kuitenkin autoistuminen taisi aikanaan syödä lättähattuliikenteen, kalusto lienee ajettiin loppuun, eikä uuteen kannattanut investoida, kun ihmiset käyttävät ennemmin omaa autoa kuin julkisia, ainakin okt- rivitalovaltaisillla alueilla.

Olen ymmärtänyt, että aikanaan junat ja linja-autot olivat halvempia kulkuneuvoja suhteessakin kuin nykyään, ei voi sanoa, että junalla kulkeminen olisi mitenkään halpaa, ainakaan perheelliselle. Jos pitää tehdä lomamatkoja ja viedä lapsia hoitoon, eipä paljon helpottaisi, vaikka Sääksjärveltä pääsisikin junalla nopeasti, olisi liian monen mutkan kautta.
Mutta jos asuisi radan vieressä ja olisi juna-aseman lähellä töissä, onhan kiskobussi kätevä kulkine.

Junaliikenne oli lienee kuitenkin luotettavampaa kuin bussi vielä 50-60-luvulla, tiet olivat huonoja etc. Teiden ja kaluston parantuminen taisi sekin syödä junien matkustajamääriä, bussi on kuitenkin edullisempi.
 
Ostin eilen VR:n aikataulut vuodelta -52. Opus sisältää myös linja-autoaikataulut eli on jonkinlainen Turisti. Kannessa tosin lukee, että tarkoitettu vain VR:n virkakäyttöön.

Ensimmäinen seisake Treelta Orivedelle päin oli muuten tuolloin kilometrin päässä Tampereen asemalta (Järvensivu). Muistelen, että Viinikan liikenneympyrän kohdalla sijainneella seisakkeella pysähtyivät lättähatut vielä ainakin 80-luvun alussa.

Helsinki-Oulu nopein pikajunayhteys v. -52 oli reilut 10 tuntia.
 
Tämä menee jo hieman aiheesta ohi, mutta Järvensivulla (ja Vuohenojalla) oli pysähdys ainakin vielä keväällä 1981.
 
Ilmakuvassa näkyy Inex-partnersin varasto. Onkohan haettu jotain logistista hyötyä, kun varasto on junaradan vieressä, raiteita ei taida kuitenkaan mennä, ainakaan enää.

Veikkaisin että Höytämön pysäkki olisi ollut tuossa vieressä, sellaisen oloinen paikka.

Linkki
 
Hyvin paljon mahdollista.

Jos Sääksjärven matkustajapysähdys joskus palautetaan, lienee paras paikka sille kuvan yläosassa näkyvän sillan kohdalla joko pohjoiseen (parempi palvelu OK-alueelle ja mahdollisuus hyödyntää nykyistä ratapihaa) tai kolmannen raiteen jatkon valmistuttua Toijalaan asti myös sillalta etelään, jolloin läheinen kerrostaloalue saa paremman palvelun, ja ympäröivään metsään on yhteiskuntataloudellisesti järkevä sijoittaa lisärakentamista.
 
Takaisin
Ylös