70-luvun oikoratahanke, Jämsänkoski-Jyväskylä

Keravan oikoratahanke taitaa olla suurin, Jämsänkoski-Jyväskylä hankkeen jälkeen. Sitä ennen liikenne meni Haapamäen kautta Jyväskylään, joten matka-aika taisi lyhentyä ainakin 30 minuutilla. Hanke oli työläs, tunnelien takia. Haapamäki taisi hiljentyä radan valmistuttua aikalailla.

Oliko välillä Tre-Jkl lättähattuliikennettä ollenkaan, käsittääkseni esim. Muuramessa ja Korpilahdella ei ole asemia ollenkaan, koska rataosuus on tehty 70-luvun lopulla. Jos nyt joku viitsisi kaivaa vanhoja aikatauluja, täytyy itse käydä joskus lainaamassa Turisti kirjastosta, tai kopioida aikatauluja

Vekku sanoi:

Oliko välillä Tre-Jkl lättähattuliikennettä ollenkaan, käsittääkseni esim. Muuramessa ja Korpilahdella ei ole asemia ollenkaan, koska rataosuus on tehty 70-luvun lopulla. Jos nyt joku viitsisi kaivaa vanhoja aikatauluja, täytyy itse käydä joskus lainaamassa Turisti kirjastosta, tai kopioida aikatauluja

Klikkaa laajentaaksesi...

Sikäli kun ymmärrän, niin Keski-Suomen oikoradalla Jämsänkoski-Jyväskylä on ajettu vain kaukoliikenten matkustajajunia, ja kaupallisia pysähdyspaikkoja ei ole ollut lainkaan välillä Jämsä-Jyväskylä.

t. Rainer

Näin on. Ja Orivesi-Jämsänkoski -välin matkustajaliikennehän ehdittiin jo kertaalleen lakkauttaa ennen Jämsänkoski-Jyväskylä -radan valmistumista.

Korpilahdella on ollut ainakin jonkinlainen asema tämän perusteella. Joka tapauksessa se on ollut niin syrjässä, että matkustajapysähdyksen tarve on ollut sangen vähäinen. Muuramessa rata kulkee jonkin verran keskeisemmin, Uimolan halki. Lättähattuliikennettä ei tietääkseni ole koskaan ollut Jämsänkoski-Jyväskylä-välillä.

edit: linkki korjattu

R.Silfverberg sanoi:

kaupallisia pysähdyspaikkoja ei ole ollut lainkaan välillä Jämsä-Jyväskylä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Nykyisin Muuramen liikennepaikka (Muu 324+768) toimii henkilö- ja tavaraliikenteen aikataulujen mukaisena kohtauspaikkana.

Tuo aseman linkki ei toiminut.

Muuramen paikka on tiedossa, siinähän juna odottelee toista junaa, ja sinä on joku rakennuskin, onkohan noissa jotain henkilökunnan tiloja? joskus JKL-TRE matkannut. Korpilahti ja Muurame olivat pikkupaikkoja 70-luvun lopulla, ovat nyt kyllä kasvaneet Jyväskylän imussa, mutta sen verran hyvä on tieyhteyskin 9-tietä pitkin, että ehkei tuossa ole tarvetta kiskobussille. Muuramekin on aika hajallaan. Korpilahti on valtavan kokoinen kunta, etenkin verrattuna asukasmäärään. Olisi kuitenkin luullut, että olisi oikoradan rakentaminen aikoihin ollut pysäkki.

Välillä Orivesi-Jämsä oli lienee muutama pysäkki, Längelmäki lienee ainakin?

ultrix sanoi:

Korpilahdella on ollut ainakin jonkinlainen asema tämän perusteella. Joka tapauksessa se on ollut niin syrjässä, että matkustajapysähdyksen tarve on ollut sangen vähäinen. Muuramessa rata kulkee jonkin verran keskeisemmin, Uimolan halki. Lättähattuliikennettä ei tietääkseni ole koskaan ollut Jämsänkoski-Jyväskylä-välillä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Ei tuo kuva kyllä aukea, mutta Korpilahdellahan on Saakosken junakohtauspaikka, km 305+373. Sahinmäen tunnelin suulta on toisinaan otettu kyytiin matkustajia Särkänniemeen meneviin tilausjuniin, itsekin olin kerran tällaista tapahtumaa seuraamassa.

Kaupallista lättäliikennettä ei tosiaan ole ollut ja harvassa ovat olleet lättien siirtoajotkin tuolla radalla. Rauman vaunut vaihtuivat aina normaaleissa junissa Haapamäen kautta. Eipä ole juuri ollut edes tilausjunia lättähatuilla tuolla välillä. Vuonna 1990 siirrettiin Pieksämäeltä 4133+4134 Turkuun Ttv-varaosiksi ja 4203 meni omin konein Hämeenlinnaan ja edelleen Tervakoskelle. Säynätsalossa Keitele-Museon lätät ovat toki käyneet.

Vekku sanoi:

Välillä Orivesi-Jämsä oli lienee muutama pysäkki, Längelmäki lienee ainakin?

Klikkaa laajentaaksesi...

Tarkoitatko nykyään vai ennen oikorataa? Nykyisin löytyy Torkkelin, Talviaisten, Länkipohjan ja Lahdenperän junakohtauspaikat ja ennen oikorataa on ollut miehitettyinä liikennepaikkoina enimmillään Torkkeli, Talviainen, Länkipohja, Eväjärvi/Halli, Nytkyme ja Alhojärvi. Lisäksi tietysti koko joukko seisakkeita. Torkkelin, Talviaisten, Länkipohjan ja Hallin vanhat liikennepaikkarakennukset ovat edelleen pystyssä.

Olipas niitä seisakkeita melko paljon Oriveden ja Jämsänkosken välillä. Tässä liikennepaikkaluettelo, kaikki oikeudet virheisiin pidätetään. :wink:

228+276 Orivesi, asema
232+733 Lyytikkälä, seisake
234+000 Kortejärvi, seisake
236+068 Rotiala, seisake
237+958 Hoivala, seisake
240+000 Torkkeli, uusi junakohtauspaikka
240+713 Torkkeli, pysäkki
244+483 Eräslahti, seisake
245+844 Koivisto, seisake
247+245 Talviainen, junakohtauspaikka
247+345 Talviainen, laiturivaihde
250+147 Solttila, seisake
252+479 Vilkkilä, seisake (siirretty 10.12.1963 km:lle 253+440)
254+840 Peltola, seisake
255+772 Länkipohja, pysäkki
255+980 Länkipohja, uusi junakohtauspaikka
258+977 Kankijärvi, seisake
262+217 Halli, laiturivaihde (ent. Eväjärvi)
266+858 Lahdenperä, seisake
267+080 Lahdenperä, junakohtauspaikka
267+901 Pakomäki, seisake
273+234 Nytkyme, laiturivaihde
275+594 Alapartala, seisake (siirretty 1.4.1953 km:lle 276+060)
279+474 Alhojärvi, laiturivaihde
281+512 Kilpakorpi, seisake
284+115 Jämsä, asema
286+140 Pänkälä, seisake
287+910 Jämsänkoski, asema

Nytkyme avattiin laiturivaihteena 15.7.1950, mutta jo 1.11.1950 se pudotettiin seisakkeeksi. Jonkinlainen sivuraide jäi henkiin, sillä 15.4.1951 Nytkyme korotettiin taas seisakevaihteeksi. Alennus seisakkeeksi seurasi paikallisliikenteen mustana päivänä 26.5.1968 ja lopullinen lakkautus yhdessä henkilöliikenteen ja muiden seisakkeiden kanssa 1.6.1969.

Alhojärvi avattiin samoin laiturivaihteena 15.7.1950, alennettiin seisakkeeksi 1.11.1950, korotettiin seisakevaihteeksi 15.4.1951 ja takaisin laiturivaihteeksi 1.7.1951, alennettiin taas seisakevaihteeksi 1.5.1958 ja seisakkeeksi 26.5.1968 sekä lakkautettiin 1.6.1969.

Sekä Nytkymen että Alhojärven liikennepaikkarakennusten paikat ja sivuraiteiden jäänteet ovat edelleen havaittavissa junan ikkunasta, kun osaa olla hereillä oikeassa paikassa. Molemmat rakennukset olivat radan itäpuolella. Alhojärven rakennus oli aivan nykyisen tasoristeyksen vieressä ja kivijalka löytyy pusikosta.

Kerrataan nyt vielä, että näissä vanhoissa nimissä pysäkki ja seisake eivät todellakaan olleet sama asia, vaan pysäkki oli arvojärjestyksessä heti toisena aseman jälkeen. Käsittääkseni ero oli se, että asemat olivat liikenteenhoidollisesti itsenäisiä, mutta pysäkit olivat asemien alaisia.

Eli miehitetyt: asema (luokat 1-4), pysäkki, laiturivaihde ja laituri.
Miehittämättömät: seisakevaihde, vaihde ja seisake.

Miehitettyjen joukkoon kuului myös linjatoimisto, joku muu voinee kertoa, miten se sijoittui hierarkiassa. :wink: Jämsänkosken asema pudotettiin linjatoimistoksi 1.4.1957.