Dm12-liikenne Tampere-Haapamäki-Seinäjoki radalla

Kani sanoi:
Tuskin mikään kalusto tarvitsee vuosikausien sisäänajoa.
Kyllä vaan tuntuu tarvitsevan. Esimerkkejä on ainakin kaksi; Sm3 ja Sm4. Pendoja on ollut jo yli kymmenen vuotta, eikä niitä vieläkään ole saatu toimimaan toivotulla tavalla. Sm4:ia 7 vuotta ja sama tilanne. Toki parannusta on tapahtunut molempien kohdalla, mutta edelleenkään ei olla tyydyttävässä tilanteessa.
 
Asiat ovat siis menneet 50 vuodessa huonoon suuntaan. Omistan lättähattujen ensimmäisiä aikatauluja 50-luvulta ja niissä painetaan ihan täydellä teholla heti alusta alkaen. Nyt kun on 2000-luku, asiat ovat "paremmin" ja uutta kalustoa ei uskalla ottaa tehokkaaseen käyttöön edes vuosien kokeilujen jälkeen. Tietävätkö palstan kansainväliset asiantuntijat, onko tämä tällaista muuallakin maailmassa...

(Tosin tämä tekninen keskustelu ei sitä muuta miksikään, että VR ei ole tehnyt mitään sellaista elettä, josta voisi päätellä, että pysähdyspaikkoja koskaan aiottaisiinkaan lisätä.)
 
Tällaista on todellakin muuallakin maailmassa. Tai siis ainakin muuallakin Euroopassa. Ihan kuin se nyt muka jotakuta lohduttaisi.
 
Antaa VR:n olla

Asiakkaan kannalta ei onneksi ole mitään hätää. Autokaupasta saa toimivan kulkuneuvon vaikka heti ja bussitkin pysähtyvät ilman vuosikausien sisäänajoja kaikilla pysäkeillä.
 
ultrix sanoi:
Ihmettelen vain, kuinka on sitten saatu tuon aamuvuoron 504 matka-ajaksi vain tunti., vaikka sillä on 12 pakollista välipysähdystä plus kolme x-pysähdystä. Jos lättä olisi käyttänyt keskimäärin yhtä pysähdystä varten vain kolmekin minuuttia, olisi pysähdysten takia tuhrautunut jo 36 minuuttia plus ajoaika päälle, joka ei niillä nopeuksilla ollut varmasti järin nopeata.
Ensinnäkin Lättäjunilla perusnopeus oli nykymittapuun mukaan hyvin alhainen. Yleisimmin käytetty lukema lienee 70 km/h. Tällöin yksi pysähdys ei aiheuta laskennallisesti yhtä suurta ajanhukkaa, koska juna luonnollisesti saavuttaa nopeuden 70 km/h nopeammin kuin esimerkissäni käyttämän 80 km/h tai Haapamäen radan nykyaikataulujen mukaisen 90 km/h.

Toinen syy on pysähdyspaikkojen lyhyessä välimatkassa, joka on pääosin vain 1-3 km. Näissä tapauksissa kiihdytykseen ja jarrutukseen ei laskettu täyttä ajanhukkaa, koska juna ei millään ehtinyt saavuttaa asemien välillä perusnopeuttaan.

On myös mahdollista, että mainittua junaa ajettiin rungolla, jossa vetovaunut olivat selvänä enemmistönä liitevaunuihin nähden ja kiihtyvyys näin tavanomaista Lättäjunaa parempi. Lättähattujen loppuaikoina tätäkin on harrastettu.
 
Johtopäätös: jotta paikallisliikennettä voidaan kiskoilla harjoittaa, on tilattava Valmetilta lättähattuja, koska modernin Dm12-junan kiihtyvyys ei riitä.
 
PNu sanoi:
Ensinnäkin Lättäjunilla perusnopeus oli nykymittapuun mukaan hyvin alhainen. Yleisimmin käytetty lukema lienee 70 km/h. Tällöin yksi pysähdys ei aiheuta laskennallisesti yhtä suurta ajanhukkaa, koska juna luonnollisesti saavuttaa nopeuden 70 km/h nopeammin kuin esimerkissäni käyttämän 80 km/h tai Haapamäen radan nykyaikataulujen mukaisen 90 km/h.

Toinen syy on pysähdyspaikkojen lyhyessä välimatkassa, joka on pääosin vain 1-3 km. Näissä tapauksissa kiihdytykseen ja jarrutukseen ei laskettu täyttä ajanhukkaa, koska juna ei millään ehtinyt saavuttaa asemien välillä perusnopeuttaan.
Mikäpäs estäisi tämän soveltamista myös nykyään, etenkin tiheillä pysähdysväleillä Tpe-Vat ja Kg-Sui? Korpilinja-ajossa voitaisiin taas hyödyntää Dm12:n maksiminopeutta 120 km/h. Kuten Kanin viestin rivien välistä saattoi lukea, herää kysymys ovatko tosiaan Dm12-kaluston kiihdytys- ja jarrutusarvot niin ala-arvoiset, että se häviää 50-luvun "vanhentuneella tekniikalla" valmistetulle lätsylle?

Ja jos Dm12 ei ole soveltuvaa kalustoa tiheäpysähdyksiseen paikallisliikenteeseen, tuotakoon Tampereen käyttöön Helsingistä lähivuosina poistuvaa Sm1/2-kalustoa, tai vielä mieluummin Sm4-kalustoa, joka on omiaan juuri tällaisessa liikenteessä. Sm4:n käyttö Helsingin seudun lähiliikennealueella tulisi olla seuraavan sukupolven lähijunakaluston tullessa vain taajamajunareiteillä Helsinki-Karjaa (Y-junat), Helsinki-Riihimäki (T, H ja R-junat) ja Helsinki-Lahti (Z-junat), lyhemmillä väleillä käytettäköön vanhoja sähkölättiä ja Sm5-kalustoa.
 
En ole kyllä havainnut Dm12-kalustossa mitään kiihtyvyysongelmaa. Taitaa se ongelma olla liikennöitsijän korvien välissä.
 
Kani, en ihan tarkoittanutkaan sinun havainneenkaan mitään sellaista, vaikka huonosti jäsennellystä tekstistäni voikin sellaisen kuvan saada. :roll:
 
ultrix sanoi:
Kuten Kanin viestin rivien välistä saattoi lukea, herää kysymys ovatko tosiaan Dm12-kaluston kiihdytys- ja jarrutusarvot niin ala-arvoiset, että se häviää 50-luvun "vanhentuneella tekniikalla" valmistetulle lätsylle?
Suomessa ei taida olla vielä yhtäkään junavuoroa, jonka aikataulu olisi suunniteltu Dm12-kalustolle vaan Dv12-vetoisen junan aikatauluja ne ovat. Jos lähtökohdaksi otetaan Dv12 + 5 matkustajavaunua ja radalla on vielä useita pitkiä 12,5 promillen nousuja, kuten Haapamäen suunnalla niin yhden pysähdyksen aiheuttama ajanhukka on aivan oikeasti 4-5 min luokkaa.

Lättä taas ei ole suorituskyvyltään edes Dv12-junan tasolla. Esim. Orivedeltä Tampereelle on Dv12-junille varattu ajoaikaa 27 min eli perusnopeus on noin 105 km/h. Käytännössä olen nähnyt Dv12-veturin ajavan tämän välin aikataulussaan vielä 7-vaunuisenkin junan kanssa eli tavanomaisilla 3-vaunuisilla junilla tuohon jää jopa hieman pelivaraa.

Lättäjunat taas taivalsivat väliä aikoinaan 55-60 min, kuten edellä esitetyistä aikatauluista nähdään. Ilman välipysähdyksiäkin Dm7+liitevaunu ei taatusti selviäisi ainakaan alle puolen tunnin. Itse veikkaisin aikaa kuluvan lähemmäs 35 min.
 
Jep. Vuonna '88 taas nopeudet olivat jo mitoitettuja Dv12+matkustajavaunu-liikenteelle, kuten aiemmin mainitsin, ja matka-aika oli 50 minuuttia. Vuorolla 502 oli neljä pakollista ja kymmenen x-pysähdystä. En tiedä kuinka monen pysähdyksen mukaan aikataulu oli laskettu, mutta yllättävän kauan se sai aikaa kulumaan.

Koska nykyään Dv12+vaunut-yhdistelmällä ei Tpe-Hpk-väliä ajeta enää ollenkaan (ainakaan tietääkseni), soisi kevyelle Dm12-vaunulle palautettavan edes jonkin verran pysähdyksiä. Dm12-junille nykyiset aikatauluthan ovat tunnetusti sangen väljät, joten muutama välipysähdys ei todennäköisesti lisäisi matka-aikaa kohtuuttomasti pohjoisesta tuleville. Kerran katselin Messukylässä kun juna rullasi n. 35 km/h Vehmaisten suunnasta Tampereelle kulkien täsmälleen aikataulussaan, oletettavasti se oli ohittanut aikataulunsa jossain vaiheessa, ja hidasteli palatakseen viivalleen. Hidastelun sijasta olisi ollut hyödyllisempää palvella matkustajia, itse matkustajan ominaisuudessa olisin pyytänyt pysäyttää kemijärviläisittäin sopivalle kohdalle (esim. juuri Messukylään).

Uusiksi pysähdyspaikoiksi Oriveden pohjoispuolella ehdotan Orivesi keskusta, (Hirsilä,) Lyly ja Kolho, ja eteläpuolella edellä esittämäni. Sen sijasta, että junat seisovat tyhjän panttina Tampereella tulisi niiden mieluummin sahata sen ajan Tampere-Orivesi-väliä.

Kuten aiemmin sanoin, jos Dm12 ei ole kilpailukykyinen Tampereen itäisen kaupunkiseudun joukkoliikennettä hoitamaan, tuotakoon reitille Orivedelle asti sähkömoottorijuna. Jos se pystyy hoitamaan 35 minuutissa 42 kilometrin matkan seitsemällä pysähdyksellä Keravan ja Riksun välillä, en näe mitään syytä etteikö se pystyisi samaan Tampereen ja Oriveden välillä.

Edes kokeilu pysähdyspaikkojen lisäämisestä tärkeimpiin taajamiin olisi hyödyllinen, RHK:n hiekkalaiturien rakentaminen on varsin edullista eikä maksa VR:lle tietääkseni euroakaan, ja paikkakunnan asukkaille on varsin yksinkertaista tiedottaa uudesta liikennepaikasta. Uskon, että pysähdyspaikkojen palautuksesta seuraa samanlainen ilmiö kuin Nokialla, jossa käydessäni huomasin junan olevan yllättävänkin suosittu kulkuneuvo, vaikka paikkakunnalla ei pysähdytty 1992-2002.
 
Fiksuinta olisi varmaankin juuri tuo, eli Tampereen seudun paikallisliikennettä varten otettaisiin vanha sähkömoottorijuna kulkemaan Oriveden ja Vammalan väliä. Dm12 ei kuitenkaan ole kovin hyvä paikallisjunaksi muun muassa vähäisen kapasiteettinsa takia. Kun nämä liikennemuodot eriytettäisiin, niin Seinäjoki - Haapamäki - Tampere -vuoron aikataulut voitaisiin suunnitella kokonaan omalta pohjalta välittämättä Oriveteläisten Tampereen työmatkoista, siis aamujunan lähtö Seinäjoelta voitaisiin siirtää takaisin järkevään ajankohtaan. Pysähdyksiä voisi sitten kyllä lisätä Orivedeltä eteenpäin.

Yksi hyvä tekninen ominaisuus Dm12:ssa on ohjaamot molemmissa päissä. Tätäkin voisi aktiivisesti hyödyntää: Reitille voisi lisätä pysähdyksen Mäntässä.
 
Löysin netistä ohjelmasopimuksen Pirkanmaan raideliikenteen kehittämisestä, jossa mm. Vilppulaan päätettäväksi aiottu kiskobussi meneekin Mänttään, ja että Haapamäkibaanan taajamajunissa kokeillaan yhteistä seutulippua. Minusta tuossa esitetty ohjelma on selkeä parannus nykytilanteeseen, mutta ei tyydytä silti kokonaan. Onneksi tuo ohjelma on vain ajalle 2005-10, eli siitä eteenpäin kehitetään vielä lisää.

Sopimuksessa ei mainittu mitään uusien pysähdyspaikkojen lisäämisestä, mutta VR:n edustaja sanoi sähköpostissaan minulle tahdon lisätä pysähdyspaikkoja, jos saadaan LVM:ltä tukea pidempien ajoaikojen kattamiseksi.

Itse pysäyttäisin Dm12-junat kyllä joka tapauksessa kaikilla taajama-asemilla, vaikka pikaraitiotie ja Vma-Tpe-Ov-pendelijuna otettaisiin molemmat käyttöön. Kiskobussin aikataulusuunnittelussa ei tarvitsisi ruutanalaisten ja orivesiläisten kulkemisia kuitenkaan pendelijunavaihoehdossa huomioida niin paljoa, vaan voisi panostaa Orivedeltä pohjoiseen liikkuvien tarpeeseen. Huomionarvoista on, että Oriveden asemalta pohjoiseen ei ole sähköistystä, joten Oriveden varsinaisessa keskustassa asuvien liikkumisia tulisi siltä osin hoitaa myös Dm12-junilla.
 
ultrix sanoi:
Sopimuksessa ei mainittu mitään uusien pysähdyspaikkojen lisäämisestä, mutta VR:n edustaja sanoi sähköpostissaan minulle tahdon lisätä pysähdyspaikkoja, jos saadaan LVM:ltä tukea pidempien ajoaikojen kattamiseksi.
Veronmaksajan on kyllä vaikea käsittää, mitä tukea tarvitaan siihen, että joku juna kulkee muutaman pysähdyksen takia muutaman minuutin hitaammin päästä päähän. Liikennöitsijä saanee jokaisella pysäkillä jonkun matkansa maksavan asiakkaan kyytiin, mikä kattaa kyllä kaikkien järkevien pysähdyksien kulut. Järjettömiä pysähdyksiähän tässä ei kai kukaan vaadi.

Kun vuorot kyseisellä radalla jo saavat tukea, olisi tuen antajan asia määritellä, missä juna pysähtyy. Eivät YTV-alueellakaan bussiyhtiöt ilmoita, että pysähdymme sitten vain joka viidennellä pysäkillä tai vaadi lisäkorvausta pysäkeillä käynneistä.
 
Takaisin
Ylös