VR käynnistää veturihankinnat

Toisaalta, kun liikenneministeriö kaavailee kaluston varastamista erilliseen yhtiöön, voi olla ihan skarppia olla varovaisena uusien hankintojen kanssa.
 
100 veturia 16 vuoden ajalta toki ei kuulosta kohtuuttomalta vaatimukselta, mutta ilmeisesti tuossa harasi vastaan tuo tarkkailujakson pituus. Uudemmille toimittajille 50 veturia 8 vuoden ajalta olisi ollut miellyttävämpi ehto.

Ilmeisesti CZ Loko on lähinnä modernisoinut vanhoja vetureita, uustuotanto on uudempi asia. Numeroita en äkkiseltään löytänyt mistään.
 
Outo perustelu oikeudelta. Mielestäni ihan kohtuullista vaatia, että on valmistanut viimeisen 16 vuoden aikana noin sata veturia.
Tällaisilla säännöillä luodaan vain esteitä alalle tuloon. Koska uusi valmistaja ei ole valmistanut vetureita, ei sitä hyväksytä mukaan tarjouskilpailuun. Näin uusi valmistaja ei pääse valmistamaan vetureita eikä siksi pääse mukaan seuraavaankaan tarjouskilpailuun. Tässä tapauksessa CZ Loko on onnistuneesti valmistanut 61 kappaleen sarjan vetureita, ja nyt se ei pääse osallistumaan 60 kappaleen veturisarjan tarjouskilpailuun. VR:n kilpailutushan koski oikeasti 60 veturia, ne sata muuta olivat vain optiona.

Oikeuden päätöksen mukaan myös tarjouskilpailu oli epäselvästi muotoiltu. Missään ei määritetty tarkasti, miten veturit pitää olla valmistettu. CZ Lokon tapauksessa ongelmaksi koitui se, että vetureita on valmistettu toisen yhtiön konepajassa. Tarjouskilpailun epämääräisten ehtojen mukaan ei ole täysin selvää, voidaanko tällaista yritystä ottaa kilpailuun mukaan.

Dieselvetureiden markkinoilla Euroopassa tuo sadan kappaleen määrä on suuri. Viime vuosina dieselvetureiden kauppa on käynyt huonosti eikä jokaiselle valmistajalle ole riittänyt tilauksia. Tällaisessa tapauksessa suuret valmistusmäärävaatimukset ovat helposti syrjiviä. Jos oikeasti halutaan ostaa veturit sellaiselta valmistajalta, joka valmistaa vuosittain paljon vetureita, tulee ensimmäisiksi vaihtoehdoiksi General Electric, Caterpillar ja muutamia venäläisiä, kiinalaisia ja kazakstanilaisia tehtaita. EU:n markkinoista ei näillä millään ole laajaa ja tuoretta kokemusta, mutta kaikki täyttäisivät tuon määrävaatimuksen. GE:n veturibusiness on myytävänä. Jos sen ostaa jokin start-up-firma, täyttääkö se sadan kappaleen valmistusvaatimuksen, kun yritys on vasta perustettu...

Ja mietitään nyt vielä EMD:tä vaikka en tiedä, oliko se halukas tähän kilpailuun osallistumaan. ElectroMotive Dieselin (ts. Caterpillar tai Progress Rail) vetureita lisenssillä valmistaa Euroopassa espanjalainen tehdas, jolla ei taida olla vielä kokemusta sadan veturin valmistamisesta. Omistaakohan tuon tehtaan tällä hetkellä sellainen yritys, jolla ei myöskään ole kokemusta sadan linjadieselveturin valmistuksesta? Voitaisiinko näillä perusteilla tämä tehdas jättää tarjouskilpailusta pois vaikka veturin suunnittelevalla yrityksellä on kokemusta tuhansien vetureiden valmistuksesta 2000-luvulla? (Ehkä niiden pitäisi osallistua kilpailuun sitten yhdessä.)
 
Todellisuudessa CZ Loko ei ole tainnut tehdä ainoatakaan uutta veturia. Esimerkiksi Fenniarailin Dr18-vetureissa karkeasti ottaen runko ja kaikki sen alapuolella ovat aihioveturista, jonka päälle on rakennettu uusista komponenteista yläosa.

En tiedä, halusiko VR sisällyttää tällaiset modernisoidut vanhat käytetyt veturit vaihtoehdoksi, mutta ilmeisesti hankintaehdot ne sallivat. No, jos eivät halua käytettyjä vetureita, ehkä osaavat nyt tässä uudessa hankintailmoituksessa rajata ne ulos, mikä CZ Lokon valituksen jälkeen lienee todennäköistä.
 
IS kertoo uusien Sr3-veturien ongelmista https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005957244.html?utm_campaign=tf-IS&utm_term=2&utm_source=tf-other. Vetureiden automaattinen kulunvalvontajärjestelmä ei ole toiminut Suomalaisessa rataympäristössä odotetusti, vaan se tekee epäsäännöllisesti odottamattomia hätäjarrutuksia. Vika on niin vaikea, että se on estänyt vetureiden suunnitellun käytön matkustajaliikenteessä. Toistaiseksi vetureilla on voitu ajaa vain tavarajunia. Matkustajajunien koeajoja jatketaan, mutta kaiken varalta tyhjillä vaunuilla. Tavarajunien kohdalla hätäjarrutuksia on tapahtunut kymmeniä, tarkkaa lukumäärää ei ilmoiteta. Kahden kolmen kuukauden seurantajakson aikana on tapahtunut noin kymmenkunta jarrutusta. Viime kuukausina niiden määrä on saatu laskemaan noin puoleen.
 
Sr3 soveltuu huonosti nopeaan henkilöliikenteeseen (200 km/h) sen suuren akselipainon (22,5 tn) vuoksi. Sr2:lla se lienee 21 tn. Suurilla nopeuksilla radalle aiheutuva rasitus on suurempi. Siksi on aivan järkevää pyrkiä ajamaan mahdollisimman suuri osa kaukoliikenteestä Sr2.lla. Uusien vetureiden käytön rajaaminen vain tavarajuniin ei siksi ole kovin suuri ongelma. Ongelma on ainoastaan tilanteet, joissa henkilö- ja tavarajunien kiertojen yhdistäminen pienentäisi kaluston tarvetta- Tällaisia ei liene paljon (?).
Juha
 
Sr3 soveltuu huonosti nopeaan henkilöliikenteeseen (200 km/h) sen suuren akselipainon (22,5 tn) vuoksi. Sr2:lla se lienee 21 tn. Suurilla nopeuksilla radalle aiheutuva rasitus on suurempi. Siksi on aivan järkevää pyrkiä ajamaan mahdollisimman suuri osa kaukoliikenteestä Sr2.lla. Uusien vetureiden käytön rajaaminen vain tavarajuniin ei siksi ole kovin suuri ongelma. Ongelma on ainoastaan tilanteet, joissa henkilö- ja tavarajunien kiertojen yhdistäminen pienentäisi kaluston tarvetta- Tällaisia ei liene paljon (?).
Juha

En ole kuullut, että akselipainoerolla olisi merkitystä tuossa mielessä, vaikka suuremmasta akselipainosta onkin tavaraliikenteessä etua kitkapainon kannalta. Suurempi etu tulee siitä, että Sr3 voi tehdä itse vaihtotyönsä sähköistämättömillä raiteilla, minkä vuoksi ne sopivat tavaraliikenteeseen Sr2:ta (ja Sr1:tä) paremmin.

Henkilö- ja tavaraliikenteen veturikierroissa on taatusti synergiaetuja, joten eiköhän Sr3:ia nähdä matkustajajunissakin tulevaisuudessa.
 
En löytänyt tietoa, mutta ajomoottorit lienevät sähkökäyttöisiä? Vai onko asia jätetty tarkoitushakuisesti mainitsematta?
 
Somekuvan mukaan tänään on Hangosta lähtenyt Dr19-siirto matkaan. Kuvassa näkyy uusi Dr19 2831. Avoimen datan mukaan se on parhaillaan matkalla Lohjan kautta Tampereelle, vetäjänä Dv12. Myös VR:n omilla sivulla on tietoa Dr19-veturista tuoreine kuvineen.
 
Takaisin
Ylös