Maglev

vristo sanoi:
Siinä teille kuvatuksia ja juttua ainoasta kaupallisessa käytössä olevasta maglevista Shanghaissa. Itse olen sillä mennyt ja onhan se huima kokemus.
Onhan tuo melkoinen ympäristöhirviö. Samassa luokassa kuin moottoritie, mutta ilmeisestikin vielä loivemmin kaarresätein. Päästöjä ei välittömästi ole kuin ääni. Vaikea arvioida, kumpi on kamalampi, lentokone vai tuo. Motari jäänee kyllä varmasti suuremmaksi ympäristöhaitaksi kuin magelv.

Kuvista saattoi havaita, että vaikka maglev kulkee pylväiden päällä (=maisemahaitta), se näyttää silti vaativan oman uransa myös maassa. Radan myötä näkyy menevän kaiken aikaa myös ajoneuvoin ajettava tie, ilmeisestikin evakuointi- ja huoltotarkoituksessa. Eli magelv ei säästä maata samalla tavalla kuin tavallinen ilmarata.

Vaikea kuvitella, että Euroopan lentoyhteydet korvattaisiin noilla. Lentokoneet menevät sujuvasti alppien ja muiden vuoristojen ja asumattomien seutujen yli. Tiheän asutuksen alueella puolestaan tulee melkoiset ongelmat sovitta kilometrien kaarresäteellä (myös pystysuunnassa) olevaa rataa ympäristöön.

Kun katselee linkin kaupunkikuvia Shanhaista, ymmärtää hyvin, että sinne on haluttu maailman ainoa maglev. Vaan ei kovin Euroopalta näytä.

Antero
 
Vaan entäs ne lentokoneiden haitat. Kyllä vaihtoehtoisiin matkailumuotoihin pitäisi mannerten sisällä panostaa. Tutkijoiden mukaan lentokoneet tulevat olemaan muita suurempi uhka ilmastolle lähitulevaisuudessa. Lentokorkeuden (10-13 km) takia lentokoneet lisäävät moni verroin enemmän kasvihuoneilmiötä kuin maanpäällisen liikenteen päästöt. Yhdellä lennolla (keskiarvo 3000-4000 km) jokaista matkustajaa kohti syntyy tonnin verran hiilidioksidia. Alkaa tulla hätä... Ja koska matkaaminen tapahtuu astetta ylemmällä tasolla, kasvaa haitta stratosfäärissä vielä noin kolminkertaiseksi.

Tästä syystä on siis ihan turha pelätä öljyn loppumista maan päältä. Ilmasto on jo ennen sitä pilalla. Toivoa sopii, että tähän puututaan piakkoin juuri nopeiden junien avulla. Kunhan joku vain ensin näyttäisi vähän suuntaa. Sikäli Euroopan sisäinen maglev-hanke voisi olla korkeista hinnoistaan huolimatta realistinen.
 
Vesa Nurminen sanoi:
Vaan entäs ne lentokoneiden haitat. Kyllä vaihtoehtoisiin matkailumuotoihin pitäisi mannerten sisällä panostaa. Tutkijoiden mukaan lentokoneet tulevat olemaan muita suurempi uhka ilmastolle lähitulevaisuudessa.
En millään muodoin vähättele lentoliikenteen haittoja. Yritän vain arvailla, missä suhteessa lentoliikenne ja maglev ovat ympäristöhaittojen suhteen. Ongelmalliseksi vertailun tekee se, etteivät vaikutukset ole yhteismitallisia. Kyse on vähän samanlainen, kuin jos olisi päätettävä, luopuako mieluummin jalasta vai kädestä.

Aina on syytä muistaa, että liikenteen ympäristöhaitat vähenevät kaikkein parhaiten vähentämällä liikennettä. Nykyään hyvä keino olisi korvata fyysistä liikennettä tietoliikenteellä, mutta näyttää siltä, että sekään ei tepsi. Päin vastoin, joukko suomalaisia matkustaa mielellään Bahamalle pitämään palaveria, jonka voisi pitää videoneuvotteluna ilman, että kukaan matkustaa pidemmälle kuin kodista työpaikalleen.

Pienemmässä mittakaavassa samaa tapahtuu arkielämässä. Liikenne lisääntyy nimenomaan sellaisten matkojen vuoksi, jotka eivät ole välttämättömiä. Eli asiointi- ja vapaa-ajan matkojen muodossa.

Antero
 
Antero Alku sanoi:
Nykyään hyvä keino olisi korvata fyysistä liikennettä tietoliikenteellä, mutta näyttää siltä, että sekään ei tepsi. Päin vastoin, joukko suomalaisia matkustaa mielellään Bahamalle pitämään palaveria, jonka voisi pitää videoneuvotteluna ilman, että kukaan matkustaa pidemmälle kuin kodista työpaikalleen.
Hieman OT: Fyysinen kontakti on paljon mukavampaa :D kuin virtuaalinen. Kaakkois-Aasian maissa se on erityisen tärkeääkin, eikä liikesuhteita tms. voi syntyä ilman vastapuolen fyysistä tapaamista.
 
vristo sanoi:
Hieman OT: Fyysinen kontakti on paljon mukavampaa :D kuin virtuaalinen. Kaakkois-Aasian maissa se on erityisen tärkeääkin, eikä liikesuhteita tms. voi syntyä ilman vastapuolen fyysistä tapaamista.
Olen aivan samaa mieltä. Mutta mitäs meillä usein tehdään? Monet matkustavat päivittäin töihin istumaan kuvaruudun ääreen koko päiväksi. Epäsosiaaliseen suomalaiseen tapaan ihmiskontakteja vältellen. Työmatkakin tehdään mieluiten omalla autolla, puolisot vielä erikseen. Ettei vaan tarvitse olla tekemisissä muiden ihmisten kanssa.

Tätä varten pitää rakentaa motareita, että pääsee asumaan keskelle metsää. Sellaiseen paikkaan, ettei varmasti näe tai kuule naapureita.

Antero

(Kuka sattui lukemaan HS:n juttua työmatkoista? Oli ennen pääsiäistä. Onni oli yksinäinen talo Askolassa keskellä metsää. Sitä varten kannattaa ajaa omalla autolla yli 100 km päivässä työmatkoja.)
 
Antero Alku sanoi:
Onhan tuo melkoinen ympäristöhirviö.

Vaikea kuvitella, että Euroopan lentoyhteydet korvattaisiin noilla.
Varmaan maglev:iä vastaan löytyy argumentteja, mutta se että maglev on halutessan mahdollista rakentaa pylväitten päälle ei varmaan ole yksi niistä. Siis maglev radan voi myös halutessaan rakentaa maata myötäileväksi.
Koskien kaarresädettä, maglev radalla on paljon pienempi kaarresäde (myös pystysuunnassa) verrattuna esim. TGV rataan. Ja sitä junaahan ei ole pakko ajaa täysillä jos olosuhteet niin vaativat, eli jos hiljentää vauhtia niin kaarresäteen ei ole pakko olla niin iso.

Jos löytyy iTunes ohjelma niin podcast osastosta löytyy videoita aiheesta UK Ultraspeed nimen alta.

Ainakin mannerten sisäiset lennot maglev tulee korvaamaan. Ihan jo siksi että maglev käyttää 80% vähemmän energiaa kuin lentokoneet. Jos ajatellaan että infrastruktuuri investoinnit olisivat maksetut ja lipun hinta koostuisi vain operointi ja huolto kustannuksista, 5-6 tunnin matka Helsingistä Pariisiin voisi potentiaalisesti maksaa noin 20€... ish
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Perjantain Maglev-onnettomuus on paha takaisku koko teknologialle. Onnettomuus sinänsä ei johdu mitenkään Maglev-tekniikasta, mutta seuraukset kyllä. Maglev muistuttaa lentokonetta. Passiivista turvallisuutta ei ole, vain aktiivinen. Ja jos jotain sattuu, tuho on suuri.

Mutta koerata junineen on kallis investointi. Kauppa käy heikosti ja koko periaate on osin kyseenalainen ympäristösyistä. Mahtaako Siemensiltä & co. enää löytyä intoa eli rahaa demoradan ylläpitoon?

Antero
 
Antero Alku sanoi:
Mutta koerata junineen on kallis investointi. Kauppa käy heikosti ja koko periaate on osin kyseenalainen ympäristösyistä.
Siitäpä tuli mieleeni että München päättää tänä syksynä jos he haluavat rakentaa Transrapid lentoasemalleen, vaikkakin se näyttää varsin synkältä koska se maksaa niin hirveästi ja monet luulevat että se vie kaikki rahat muulta joukkoliikenteeltä, varsinkin S-Bahnilta.
Ja sitä paitsi lentokentälle pääsee jo kahdella eri S-Bahnilla (olikohan S1 ja S8).
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Siitäpä tuli mieleeni että München päättää tänä syksynä jos he haluavat rakentaa Transrapid lentoasemalleen, vaikkakin se näyttää varsin synkältä koska se maksaa niin hirveästi ja monet luulevat että se vie kaikki rahat muulta joukkoliikenteeltä, varsinkin S-Bahnilta.
Ja sitä paitsi lentokentälle pääsee jo kahdella eri S-Bahnilla (olikohan S1 ja S8).
Näköjään haluavat tuon liitimen ja sopimus on tehty:
BBC sanoi:
The 1.85bn-euro ($2.6bn; £1.3bn) project had faced financing problems.

However, the Bavarian state government said it had signed an agreement with rail operator Deutsche Bahn and industrial consortium Transrapid that includes the developers of the train - Siemens and ThyssenKrupp.
http://news.bbc.co.uk/2/hi/business/7011932.stm
 
Näköjään haluavat tuon liitimen ja sopimus on tehty:

Suomeksi tässä:
http://www.hs.fi/digilehti/talous/artikkeli/München+saa+supernopean+lentokenttäjunansa/1135230578418

Kieltämättä aika jännä päätös, kun kiinalaiset hylkäsivät teknologian, niin saksalaiset sitten vihdoin aikovat rakentaa tällaisen. Voisi spekuloida, että kiinalaiset hylkäsivät suuremman hankkeen Saksa-vetoisena, mutta halusivat rakentaa lyhyen pätkän rataa nähdäkseen kuinka teknologia toimii. Kiinalaisethan ovat kuuluisia kopioinnistaan alalla kuin alalla. Vähän kuin se Neuvostoliiton kopio-Concorde vuosikymmeniä sitten, vakoilemallahan sekin rakennettiin ja esiteltiin neuvostoteknologian taidonnäytteenä. Tiedä sitten, eiköhän tuo selviä sitten, jos maglevia Kiinaan ilmestyy sopimuksen purkamisesta huolimatta, sittenhän juttu on kai aika selvä.
 
Vähän kuin se Neuvostoliiton kopio-Concorde vuosikymmeniä sitten, vakoilemallahan sekin rakennettiin ja esiteltiin neuvostoteknologian taidonnäytteenä.
OT: Sekä aito Concorde että neukku-Tupolev TU-144 ovat molemmat nähtävissä
Auto&Technik Museum Sinsheimissa:
http://www.museum-sinsheim.de/
Museo sijaitsee Badem-Württembergin osavaltiossa lounais-Saksassa. Siellä voi helposti vertailla ranskalaista ja neuvostoliittolaista yliäänikonetta toisiinsa.
 
Takaisin
Ylös