Viestiketju: Riksrevisionen: Ruotsin rautateiden vapauttaminen kilpailulle maksanut valtiolle 5 milj. kruunua

Alunperin kirjoittanut tlajunen

Ruotsin valtiontalouden tarkastusviraston (Riksrevisionen) mukaan rautateiden vapauttaminen kilpailulle on maksanut Ruotsin valtiolle 5 miljardia kruunua.

En menisi sanomaan asiasta mitään noiden kahden jutun perusteella. Vaikuttavat siltä, että kummatkin perustuvat samaan tiedotteeseen, eikä toimittaja ole taustoittanut asiaa mitenkään. Vähin olisi, että toimittaja lukisi edes raportin yhteenvedon. Vaikka sekään ei auta, jos ei ymmärrä asiaa muuten. Ymmärtämättömyys näkyy näissä jutuissa jo otsikoissa. Kilpailuttaminen ja yksityistäminen kun ovat aivan eri asiat, vaikka muistelen, että suomalainen valtiovarainministeri on uutisissa todennut, ettei sillä ole mitään väliä.

Kun tulkitsen, että ketjun aloitusviestillä halutaan kertoa, että Suomessa rautatiemonopoli on hyvä asia ja sen pitäisi jatkua ikuisuuteen, voin raporttia tuntematta todeta, että Ruotsissa tilanne rautateillä on ollut toinen kuin Suomessa jo yli 20 vuotta ennen tämän raportin kirjoittamista. Länstrafiken-järjestelmä perustettiin Ruotsiin muistaakseni 1980-luvun lopulla. Se tarkoitti sitä, että kunnat saivat perustaa junaliikennettä, joka ei valtionmonopolia kiinnostanut. Järjestely on ollut pelkkää menestystä. Se on tietenkin maksanut yhteiskunnalle, mutta ei siitä kukaan ole valittanut. Sillä kaikki julkisen sektorin (=valtio ja kunnat) järjestämät palvelut maksavat. Maksavathan kuluttajatkin kaikesta, mitä ostavat. Eikä siitä kirjoiteta tarkastusviraston raportteja ja valiteta.

Antero

Onpas jotenkin hölmö uutinen.....
Esim ihmetyttää tuo tyhjien junien ajattaminen on maksanut jne, miksi yksityinen firma ajaa jatkuvasti tyhjiä junia?
Ja jos Ruotsin valtio maksaa niiden tyhjien vuorojen ajattamisesta niin vaikka valtio itse omistaisi rautatiet maksaisi se siltikin, eli mitä ihmee eroa sillä on.
En tiedä millä Ruotsissa rataverkon kunnossapito itse asiassa rahoitetaan, minusta valtion pitää se rahoittaa samalla lailla niin kuin se rahoittaa teidenkin kunossapidon.

Alunperin kirjoittanut tlajunen

Siellä näyttäisi olevan oikealla faktalaatikossa listattuna selvityksiä, mm. "Tågförseningar (RiR 2013:18)". Sen kun googlaa, löytyy tällainen: http://www.riksrevisionen.se/sv/rapp...-och-atgarder/

Hauskaa, että tuon julkaisun voi halutessaan tilata kotipostilaatikkoon ilmaiseksi. Olen itse sen verran vanhan liiton miehiä, että tilasin painetun kappaleen ja sehän tulikin muutamassa päivässä ja jostain syystä kahtena kappaleena.

Yksi pieni yksityiskohta on hiukan omassa mielessä selkeytynyt. Raportissa nostettiin esiin, että varikot ja huoltohallit ovat usein vanhanaikaisia ja nykyliikenteen kannalta väärissä paikoissa. Tämä aiheuttaa tyhjänäajoa, mutta en kyllä ole vielä ihan selvillä, miten sen voi laskea sääntelyn purkamisen piikkiin.

Esimerkiksi X40-junilla (kaksikerroksinen nopea paikallisjuna) vaikuttaisi olevan huoltohalli Västeråsin lähistöllä. Sinne vaikuttaisi menevän kalustoa huoltoon tyhjäsiirtoina ainakin Tukholmasta (matkaa n. 110 km). Mutta jos X40-junille on päätetty rakentaa huoltohalli juuri sinne ja kenties on hankittu valmistajalta junat ja huoltopalvelut tietyksi ajaksi, silloinhan hallin sijainti on tietoinen päätös. Ja se on vielä uusi. Ehkä X40-junat eivät käy tähän asiaan esimerkiksi kovin hyvin, mutta ainakin niillä ajellaan tyhjänä Tukholman ja Västeråsin välillä. Ehkä Tukholman alueella ei ole enää kovin paljon tilaa tällaisille huoltohalleille?

Alunperin kirjoittanut TEP70

Yksi pieni yksityiskohta on hiukan omassa mielessä selkeytynyt. Raportissa nostettiin esiin, että varikot ja huoltohallit ovat usein vanhanaikaisia ja nykyliikenteen kannalta väärissä paikoissa. Tämä aiheuttaa tyhjänäajoa, mutta en kyllä ole vielä ihan selvillä, miten sen voi laskea sääntelyn purkamisen piikkiin.

Jos ymmärsin raportin oikein, pointti oli siinä, että huoltotoiminnan kilpailuttaminen on epäonnistunut siinä mielessä, että Jernhusen-yhtiöllä määräävä markkina-asema ja kilpailijoiden markkinoille tulolle on esteitä. Vääristyneen kilpailun seurauksena varikkokapasiteettia ei ole riittävästi siellä missä sitä tarvittaisiin, vaan junia joudutaan ajamaan pitkiä matkoja tyhjillään sinne, missä kapasiteettia on tarjolla.

En tosin lukenut raporttia kokonaan läpi, pelkästään tiivistelmän ja osan 7-luvusta jossa asiaa käsitellään. Jokin asia on siis voinut mennä minulta ohi. Kuitenkin saan raportista sen käsityksen, että vahvasti otsikoidut "miljoonatappiot" eivät ole aiheutuneet varikkotoiminnan kilpailulle avaamisesta vaan siitä, että kilpailulle avaaminen on jäänyt puolitiehen.