VR:n omistajaohjaus

Kuulostaa siltä, että metromaisuus onkin negatiivinen asia, ainakin osittain.
Helsingin metrosta tulee mieleen hidas liityntäliikenne, karsitut mukavuudet sekä hidas maksiminopeus(verrattuna muihin raskasraiteisiin) - ja joka asemallahan pysähdytään. Lähijunat ovat näissä asioissa metroa edellä - vaikkei niissäkään vielä näy seuraavan aseman Omia lähtöjä. Juna on nopea koska sillä on monta raidetta - mutta myös koska huippunopeus on vähintään 160 km/h (jos ei lasketa sm1:siä/sm2:sia)

Minusta metro toimii vain isona verkkona ruuhkaisen korttelikaupungin alla. Sellainen Helsinki ei ole, ainakin metrosta olisi tullut nykyistäkin lyhyempi linja Eirasta Munkkivuoreen (joka olisi kyllä ollut parempi vaihtoehto, tuo matka ruuhkassa on yli puoli tuntia). Metro ei saa myöskään korvata pintalinjoja vaan toimia niitä nopeampana, mutta harvemmin pysähtyvänä vaihtoehtona.
 
Kuulostaa siltä, että metromaisuus onkin negatiivinen asia, ainakin osittain.

Lähijunaliikenne on muuttunut vuorovälien, matkustajamäärien ja asemien ilmeiden osalta metromaisiksi, mutta muilta osin sitä vaivaa vanhat rasitteet kuten:

- Kalusto uusiutuu liian hitaasti. Junat 90%sesti 30-40 vuotta vanhoja ja vikaherkkiä talviolosuhteissa. Junat täydempiä kuin ennen ja käytävillä huonosti seisomatilaa koska käytävä on istuinjärjestelyn vuoksi kapea. Ovia on metromaiseen liikennerytmiin nähden liian vähän. Edes uuden kaluston hankinnassa ei ajateltu sitä asiaa. Uudessa kalustossa ainoa parannus on matalalattiaisuus ja parempi ilmanvaihto, joka kyllä vanhoissakin junissa saataisiin toimimaan paremmin jos henkilökunta viitsisi säätää nappuloita.

- Järjestyksen valvonta ja ilkivallan torjunta ei yhtä tehokasta kuin metrossa. Johtuen ehkä lähijunaverkoston laajuudesta jonka vuoksi resursseja vaikea kohdentaa. Konnarit eivät uskalla puuttua järjestyshäiriöihin erityisen hanakasti ja konnarit eivät kierrä koko junassa nykyisin enää. Häiriköt tietävät sen.

- Informaatiojärjestelmä joka on säädetty kaukojunaliikenteen tarpeisiin. Myöhästymisisssä kuulutetaan esim että "A-junan lähtöaika on muuttunut, uusi lähtöaika on xx.yy" ,mutta ei kerrota seuraavaksi tulossa olevan A-junan uutta lähtöaikaa vaan sen jälkeisen. Yksinkertaisempaa olisi ehkä ilmoittaa että "A-junat kulkevat kaikki 10 minuuttia myöhässä". Korjaantuu ehkä säätämällä. Yleisesti ottaen informaatiokulttuuri on kaukojunavoittoista koska sama henkilökunta toimii koko VR:llä. Henkilökunnan paikallistuntemus kehnoa jos matkustaja kysyy jatkoyhteyksiä johonkin busseilla tai raitiovaunulla. Tosin metrossa ei ole mitään henkilökuntaa jolta kysyä muutta siellä sentään visuaalinen info toimii.

t. Rainer

---------- Viesti lisätty kello 9:31 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 9:26 ----------

Helsingin metrosta tulee mieleen hidas liityntäliikenne, karsitut mukavuudet sekä hidas maksiminopeus(verrattuna muihin raskasraiteisiin) - ja joka asemallahan pysähdytään. Lähijunat ovat näissä asioissa metroa edellä - vaikkei niissäkään vielä näy seuraavan aseman Omia lähtöjä. Juna on nopea koska sillä on monta raidetta - mutta myös koska huippunopeus on vähintään 160 km/h (jos ei lasketa sm1:siä/sm2:sia)
160 km/h ajavat vain jotkut Riihimäen ja Lahden junat. Pääkaupunkiseudun sisäiset lähijunat käytännössä yhtä hitaita kuin metro.

Minusta metro toimii vain isona verkkona ruuhkaisen korttelikaupungin alla. Sellainen Helsinki ei ole, ainakin metrosta olisi tullut nykyistäkin lyhyempi linja Eirasta Munkkivuoreen (joka olisi kyllä ollut parempi vaihtoehto, tuo matka ruuhkassa on yli puoli tuntia). Metro ei saa myöskään korvata pintalinjoja vaan toimia niitä nopeampana, mutta harvemmin pysähtyvänä vaihtoehtona.

Sitten kun ja jos lähinunille rakennetaan Pisara -rata voidaan pitää sitä Helsingin toisena metrolinjana ja nopean raideliikenteen peittoalue kantakaupungissa paranee. Ulkopuolelle jää valitettavasti eteläisimmät kaupunginosat mutta sinne ehkä ei edes haluta sellaista.

t. Rainer
 
- Järjestyksen valvonta ja ilkivallan torjunta ei yhtä tehokasta kuin metrossa. Johtuen ehkä lähijunaverkoston laajuudesta jonka vuoksi resursseja vaikea kohdentaa. Konnarit eivät uskalla puuttua järjestyshäiriöihin erityisen hanakasti ja konnarit eivät kierrä koko junassa nykyisin enää. Häiriköt tietävät sen.

t. Rainer

Turvapartioita lähijunissa näkee yleensä vain viikonloppuiltaisin ja öisin, useilla asemilla pitäisi nykyään olla jatkuva vartiointi kuten useimmilla metroasemilla on, ainakin Espoo, Leppävaara, Myyrmäki ja Malmi ovat tällaisia asemia joissa vartijan läsnäolo vähentäisi ilkivaltaa, sitten voisi olla metron tapaan junapartioita jotka kiertävät junien lisäksi myös ns. kylmäasemilla. Nykyistä konduktöörisysteemiä muuttaisin siten että kondareista luovuttaisiin ainakin "metromaisilla" linjoilla A,-I -ja M. Nämä konduktöörit siirtyisivät lipuntarkastajiksi sillä lipuntarkastus on paljon tehokkaampi tapa vähentää pummilla matkustamista kuin nykyinen konnarisysteemi, konnarithan eivät HSL-alueella juurikaan tarkasta lippuja, ainoastaan myyvät niitä, enkä kyllä ymmärrä miksi junassa pitää myydä lippuja kun ei metrossakaan myydä, lipun voi ostaa aseman lipunmyyntiautomaatista. Konnareitten häviäminen muutamalta lähijunalinjalta ei mitenkään vaarantaisi ammattikunnan olemassaoloa koska heitä tarvittaisiin jatkossakin pitkän matkan lähiliikenteessä ja kaukoliikenteessä.
 
Saisinko lähteen tälle väitteelle?

Aiheesta on keskusteltu tälläkin foorumilla ja vastaus on ollut VR:n henkilökunnan mukaan että vanhoissa Sm-junissa lämmitys ja tuuletuspuhallin on termostaattiohjattu, mutta se ei reagoi riittävän nopeasti siihen että matkan varrella nousee kyytiin paljon väkeä ja ilma juna sisällä käy tunkkaiseksi ja hikiseksi, vaan pyörii puoliteholla, jos ei kukaan käy erikseen vääntämässä puhallinta kovemmalle ja lämpötilaa viileämmälle. Pahiten ongelma koskee Sm1 runkoja, Sm2:ssa tiilanne on vähän parempi mutta ei täydellinen. Siksi yritän välttää Sm1:ssä matkustamista jos on mahdollista.

Vastaukseksi olen saanut konnareilta että heillä on niin paljon muuta tekemistä että eivät ehdi säätää noita nappuloita ja sitten se että heidän on saatava kulkea junassa myymässä lipuja sisävaatteet päällä kun matkustajien on hikoiltava pomppa päällä. Joskut konnarit eivät edes taida tietää miten lämpötila ja puhaltimen nopeutta säädetään. Olen kulkenut Sm-junilla lähes niin kauan kuin niitä on ylipäänsä ollut liikenteessä ja ennen 90-lukua konnarit pitivät paremin huolta siitä että ilma ei käynyt liian hikiseksi matkustamossa, mutta silloin heillä ilmeisesti oli aikaa harrastaa sitä.

Joka tapauksessa metrossa, jossa ei ole konnareita ollenkaan, on sisäilma monta kertaluokkaa parempi, samoin busseissa joissa kuljettaja voi säätää ohjaamolämpötilan mieleisekseen ja matkustamon pitää matkustajille sopivampana.

t. Rainer
 


160 km/h ajavat vain jotkut Riihimäen ja Lahden junat. Pääkaupunkiseudun sisäiset lähijunat käytännössä yhtä hitaita kuin metro.
Tarkoitin kaluston maksiminopeutta, mutta ei pääkaupunkiseudun sisäiset lähijunat keskimäärin ole sentään yhtä hitaita kuin metro, sillä lähijunilla matkustaessa voit valita junan sen mukaan, millä asemilla sen on pysähdyttävä. 160 km/h nopeuteen ei päästä kaikilla linjoilla, vain linjoilla G, H, R, Y ja Z. 120 km/h päästään kaikilla jotka jättävät edes yhden aseman pysähtymättä.
Sitten kun ja jos lähinunille rakennetaan Pisara -rata voidaan pitää sitä Helsingin toisena metrolinjana ja nopean raideliikenteen peittoalue kantakaupungissa paranee. Ulkopuolelle jää valitettavasti eteläisimmät kaupunginosat mutta sinne ehkä ei edes haluta sellaista.
Pisaran myötä saamme periaatteessa vain yhden uuden aseman, Töölön. Tarvittaisiin uusi lähijunarata Leppävaarasta Pisaraan. Jotain tälläistä muistaakseni ehdotettiinkin, mutta Huopalahdesta (vai oliko kyseessä 10:n jatke?). Minusta Leppävaarasta olisi järkevämpää, kun raskasraiteesta puhutaan.
 
Tuolla ovikoneisto-vertauksella viittasin myös "hieman" muuttuneisiin edellytyksiin ja vaatimuksiin nykykaluston rakenteessa sitten puuvaunujen.
En maininnut puukorisia vaunuja siksi, että käsikäyttöisine ovineen ne olisivat parempia kuin nykyjunat vaan siksi, että Sm4-kalusto ei tarkoittanut paikallisjunakaluston lisääntymistä vaan uudistumista, kun puuvaunut poistuivat käytöstä.

Tämä toteamus siksi, että viime talven lumiongemien yhdeksi syyksi on esitetty liikenteen kasvu. Jos ja kun käytössä on kaiken aikaa kuitenkin ollut sama kalustomäärä, kysyn sitä, mitä liikenteen kasvu tarkoittaa? Onko pitkät junat vain pätkitty lyhyiksi vai ajetaanko kalustolla enemmän kuin ennen? Ja jos ajetaan enemmän, mikä on muuttunut, joutilaana seisovan kaluston määrä vai kiertonopeus?

Mun ymmärtääkseni lähiliikenteen matkustajaluvut ovat suurin piirtein kaksinkertaistuneet siihen verrattuna mitä ne olivat 1980-luvun alussa.
Junaliikenteen ruuhkaisuudella tai matkamäärän nousulla ei välttämättä ole mitään tekemistä niiden asioiden kanssa, mitkä vaikuttavat liikenteen talvisietoon. Junaliikenteen määrä = junien määrä, ei niissä kulkevien matkustajien määrä.

Ei pahalla, mutta minusta myös tästä kommentista näkyy aika nätisti läpi puhdas asenteellisuus. Ihan periaatteesta on kommentoitava tietystä itseä miellyttämättömästä aiheesta negatiivisesti oli kysymys mistä tahansa asiaan liittyvästä? Keskustelusta tulee helposti todella mustavalkoista.
Jaa. Yleensä minua haukutaan siitä, että minun asenteeni metroon on negatiivinen. Nyt tulee moitteet siitä, että esitän metrosta jotain positiivista.

Minä olen vain sitä mieltä, että asiat pitää voida sanoa aina, eikä jättää sanomatta siksi, että ne ovat joskus tai usein ikäviä. Minusta jo yksin se, että edes ainoata lumharjaa ei huolleta ennen talvea, on osoitus asenneongelmasta. Ja on se kumma, jos sitä(kään) asiaa ei saa sanoa ääneen kaikkien viime talven sotkujen jälkeen.

Ongelmien korjaaminen lähtee tosiasioiden tunnustamisesta. Silloinkin, kun tosiasiat ovat ikäviä.

Antero
 
En maininnut puukorisia vaunuja siksi, että käsikäyttöisine ovineen ne olisivat parempia kuin nykyjunat vaan siksi, että Sm4-kalusto ei tarkoittanut paikallisjunakaluston lisääntymistä vaan uudistumista, kun puuvaunut poistuivat käytöstä.

Putosin kärryiltä:

Eil-kalusto valmistui vuosina 1982, 1985-1987

Viimeiset Ei-puupaikut lopetettiin 1987

Sm4-kalusto valmistui vuosina 1999, 2004-2005
 
160 km/h nopeuteen ei päästä kaikilla linjoilla, vain linjoilla G, H, R, Y ja Z.

Vain R ja Z.

H- ja G-junaa ajetaan toisinaan Sm4-kalustolla, mutta niiden aikatauluun merkitty suurin sallittu nopeus on alempi, ja taulu on tehty muutoinkin vain 120:n mukaan, koska kalusto voi olla myös vanhaa.

Y-junat ajetaan aina vanhalla kalustolla, niiden aikatauluunkin on merkitty suurimmaksi sallituksi 120 km/h.
 
Vain R ja Z.

H- ja G-junaa ajetaan toisinaan Sm4-kalustolla, mutta niiden aikatauluun merkitty suurin sallittu nopeus on alempi, ja taulu on tehty muutoinkin vain 120:n mukaan, koska kalusto voi olla myös vanhaa.

Y-junat ajetaan aina vanhalla kalustolla, niiden aikatauluunkin on merkitty suurimmaksi sallituksi 120 km/h.
Tämä korjaantunee viiden vuoden sisällä kun sm1:set ja 2:set korvataan (korvataanko eil-junatkin jotka kulkevat 140 km/h?); Kun kaikki kalusto voi ajaa 160km/h aikataulutkin voidaan tehdä sen mukaan.

Muistelin H-junalla matkanneeni yli 140 kilometrin tuntinopeutta mutta juna taisikin olla myöhässä, jolloin aikataulun kiriminen on kai laillista, kun pääradankin nopeusrajoitus on korkeampi.
 
Putosin kärryiltä:
Et sinä vaan minä, jolla on 10 vuoden virhe puupaikkujen kanssa. Eli niistä onkin jo 20 vuotta eikä 10 vuotta, niin se aika menee nopeasti. Eli näin ollen paikallisliikenteessä on tapahtunut kaluston lisäystä 1999–2005. Mutta eikös tämä lisäys ole käytetty siihen, että Sm-junien toimialuetta on laajennettu?

Antero
 
Muistelin H-junalla matkanneeni yli 140 kilometrin tuntinopeutta mutta juna taisikin olla myöhässä, jolloin aikataulun kiriminen on kai laillista, kun pääradankin nopeusrajoitus on korkeampi.

Ei ole laillista ylittää aikatauluun merkittyä rajoitusta, ilman että siihen saa erillisen luvan. Eli mahdollista on, muttei yleistä.

Jaa miksi sitten aikatauluun ei merkitä varmuuden vuoksi 160 km/h? Noh, se vaatii esim. tiukemmat kiskojarruvaatimukset. Ja lisäksi kuskille täytyisi maksaa piirun verran suurempaa kilometrilisää (nopeampi ajo katsotaan hieman vaativammaksi kuin hiljaisempi).
 
Tämä toteamus siksi, että viime talven lumiongemien yhdeksi syyksi on esitetty liikenteen kasvu. Jos ja kun käytössä on kaiken aikaa kuitenkin ollut sama kalustomäärä, kysyn sitä, mitä liikenteen kasvu tarkoittaa? Onko pitkät junat vain pätkitty lyhyiksi vai ajetaanko kalustolla enemmän kuin ennen? Ja jos ajetaan enemmän, mikä on muuttunut, joutilaana seisovan kaluston määrä vai kiertonopeus?
Kalustolla ajetaan enemmän kuin ennen, ja juniin ängetään enemmän matkustajia kuin ennen.
Myös yksittäisten junien pituutta on lyhennetty että saadaan vuoroväli lyhyemmäksi.

t. Rainer

---------- Viesti lisätty kello 9:38 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 9:27 ----------

Et sinä vaan minä, jolla on 10 vuoden virhe puupaikkujen kanssa. Eli niistä onkin jo 20 vuotta eikä 10 vuotta, niin se aika menee nopeasti. Eli näin ollen paikallisliikenteessä on tapahtunut kaluston lisäystä 1999–2005. Mutta eikös tämä lisäys ole käytetty siihen, että Sm-junien toimialuetta on laajennettu?

Lahden oikoradan osalta kyllä mutta muualla ei juuri. Jos 1980-luvun alussa kulki Seinäjoelle ja Imatralle asti Sm-junia mutta ei enään.

t. Rainer

---------- Viesti lisätty kello 9:39 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 9:38 ----------

Ja lisäksi kuskille täytyisi maksaa piirun verran suurempaa kilometrilisää (nopeampi ajo katsotaan hieman vaativammaksi kuin hiljaisempi).

Tämäkö on sitten syy miksi oikoradan IC-junista suuri osa ajaa vain 140 km/h vaikka pystyisivät parempaan?

t. Rainer

---------- Viesti lisätty kello 9:49 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 9:39 ----------

Pisaran myötä saamme periaatteessa vain yhden uuden aseman, Töölön. Tarvittaisiin uusi lähijunarata Leppävaarasta Pisaraan. Jotain tälläistä muistaakseni ehdotettiinkin, mutta Huopalahdesta (vai oliko kyseessä 10:n jatke?). Minusta Leppävaarasta olisi järkevämpää, kun raskasraiteesta puhutaan.

Optimaalisin pisaran aloituspaikka länsisuunnassa olisi Huopalahti eikä Pasila, eli 1960-luvulla suunnitellun U-metron reittiä. Silloin uusia asemia olisi Töölön lisäksi Meilahti ja Pikku-Huopalahti/Ruskeasuo. Ei olisi pahitteeksi jos se kävisi Esplanadilla asti etelässä kanssa. Mutta Liikenneviraston mielestä halvin ja lyhyin reitti on ainoa mahdollinen eikä ajattele että kaupunki voisi osallistua sen toteutukseen kanssa aika mittavalla panostuksellakin jos sillä pystyttäisiin välttämään Töölön metron rakentamista.

t. Rainer
 
Lahden oikoradan osalta kyllä mutta muualla ei juuri. Jos 1980-luvun alussa kulki Seinäjoelle ja Imatralle asti Sm-junia mutta ei enään.

Aikaisemmin Sm-junilla ajettiin myös Savon radalla. Missään tapauksessa Sm-junien käyttö ei ole pääkaupunkiseudun ulkopuolella ainakaan laajentunut verrattuna 80- ja 90-luvun tilanteeseen.

Tämäkö on sitten syy miksi oikoradan IC-junista suuri osa ajaa vain 140 km/h vaikka pystyisivät parempaan?

Eiköhän siksi, että niitä voitaisiin ajaa myös Sr1-vetureilla. Vaikka osassa Sr1-vetureita on lukenut kyljessä 160 km/h niin 90-luvun puolivälissä (kun kaupallinen liikenne piti Rantaradalla aloittaa tuolla nopeudella) todettiin, etteivät veturin kulkuominaisuudet noin vauhdikkaaseen menoon riitä. Sittemmin teleihin tehtiin parannuksia, joiden avulla veturi ja rata saatiin kestämään 160 km/h mutta meno olisi silti kuljettajan kannalta niin epämukavaa, että Sr2-vetureiden määrän lisääntyessä sovittiin kaikki yli 140 km/h kulkevat junat ajettavaksi Sr2:lla.
 
Optimaalisin pisaran aloituspaikka länsisuunnassa olisi Huopalahti eikä Pasila, eli 1960-luvulla suunnitellun U-metron reittiä. Silloin uusia asemia olisi Töölön lisäksi Meilahti ja Pikku-Huopalahti/Ruskeasuo. Ei olisi pahitteeksi jos se kävisi Esplanadilla asti etelässä kanssa.

Nykyisellä kaupunkirakenteella ei ole mitään järkeä kaivaa tunnelia Huopalahdesta Meilahteen. Se on tasan yhtä hölmöä kuin peltometrot: hulppea hinta, eikä riittävästi palveltavia ihmisiä.

Keski-Pasilan tulevaisuus toivottavasti perustelee sen, miksi Pisara kulkee mennen tullen Pasilan kautta.

Etelästä samaa mieltä. Mielestäni Pisara voisi koukata jopa reittiä Kamppi - Punavuori - Katajanokka - Kalasatama/Sörnäinen. Kampissa ja Kalasatamassa/Sörnäisissä vaihtoyhteys metroon. Mielestäni on lähinnä surkuhupaisaa, että Pisaran kahta asemaa suunnitellaan Hakaniemeen ja Rautatieaseman huitteille. Jälkimmäiseen pääsee tarpeeksi hyvin nykyisinkin ottaen huomioon, ettei monikaan ole suoranaisesti sinne menossa ja Hakaniemessä on palveltavana neljän hehtaarin aukio... Eikö Pisaran idean pitänyt olla se, että ihmiset jaellaan paremmin kaupunkiin ja vaihtotarve pienenee ja kävelymatkat lyhenevät?
 
Takaisin
Ylös