VR:n omistajaohjaus

Nykyisellä kaupunkirakenteella ei ole mitään järkeä kaivaa tunnelia Huopalahdesta Meilahteen. Se on tasan yhtä hölmöä kuin peltometrot: hulppea hinta, eikä riittävästi palveltavia ihmisiä.

Meilahden sairaala-alueelle kulkee niin paljon ihmisiä päivässä että se ansaitsisi kyllä metrotyppisen nopean raideliikenteen aseman.

Veikkaan että keski-Pasilasta ei tule koskaan sellaista hypeä kuin mitä mainostetaan. Kallion ja Tölön mummot ja viherpiipertäjät pitävät huolen siitä että yksikään sinne suuniteltu pilvenpirtäjä ei tule 16 kerrosta korkeammaksi ja siten keski-Pasila kun se valmistuu tulee muistuttamaan lähinnä nykyistä itä-Pasilaa. Lisäksi Pasilan laajentumista estää keskuspuisto länsipuolella ja Ilmalan varikot pohjoisessa.

t. Rainer
 
Alkuun pahoittelut siitä, että suollan lupauksista huolimatta vielä yhden kirjoituksen ketjuun. Pyrin edelleen kovasti malttamaan mieleni ja jään osaltani seuraamaan ketjun keskustelua taka-alalta.

En maininnut puukorisia vaunuja siksi, että käsikäyttöisine ovineen ne olisivat parempia kuin nykyjunat

Niin, piti silti päästä heittämään epäilys "niidenkin" paremmuudesta talvessa;)

Kuten nimim. Compact jo ehtikin mainita, lähiliikenteen veturipaikuissa puuvaunut korvattiin Eileillä. En tosin tiedä onko näitä peltipaikkuvaunuja enemmän vai vähemmän kuin aikoinaan oli puuvaunuja lähiliikenteessä.

Jaa. Yleensä minua haukutaan siitä, että minun asenteeni metroon on negatiivinen. Nyt tulee moitteet siitä, että esitän metrosta jotain positiivista.

Niin. Mielestäni ei kuitenkaan ole mitenkään perusteltua eikä osoita kovin hyvää arvostelukykyä verrata kahta aika erilaista toimintaympäristöä toisiinsa. Ellei tätä tee sitten tarkoitushakuisesti. Nykyiset puitteet asettavat tietyt tunnetut rajoitteet, joissa junaliikenne toimii. En enää siihen enempää palaa, mutta tästähän tässä on sitten väännetty ja tuota alkuperäistä letkautusta liikenteen toimivuudesta metro vs.junaliikenne lähdin kritisoimaan.

Minä olen vain sitä mieltä, että asiat pitää voida sanoa aina, eikä jättää sanomatta siksi, että ne ovat joskus tai usein ikäviä.

Kyllä minunkin mielestäni ideoita on hyvä esittää ja keskustelua on hyvä käydä, ja sitähän täällä foorumilla on käytykin. Puutuin tässä siihen, mihin niitä vertaa. Ei kukaan varmaan ole väittänyt, että kehitettävää ei tässä aihepiirissämme olisi.

Minusta jo yksin se, että edes ainoata lumharjaa ei huolleta ennen talvea, on osoitus asenneongelmasta. Ja on se kumma, jos sitä(kään) asiaa ei saa sanoa ääneen kaikkien viime talven sotkujen jälkeen.

Olethan sen jo ääneen sanonutkin, eikä kukaan varmaan ole kieltänyt.
En silti yrittämälläkään tiedä tuosta lumiharja-casesta mitään, sensijaan muistan satunnaisena tarkkailijana nähneeni muita toimivia harjoja.
Helposti voisi kuitenkin ajatella, että viime talvena niiden määrä ei ole vastannut tarvetta

Jokaisella meistä on oikeus mielipiteeseen, niin myös sinulla tuon asenneongelman kanssa. Tulet siinä arvioineeksi vaan aika suuren ihmismäärän asennetta, joten uskon sen realistisen arvioinnin olevan aikamoista veikkailua.

Täältä tähän
 
VR:n kokoisessa organisaatiossa työntekijät ovat väistämättä läpileikkaus Suomen kansasta ja meitähän riittää joka junaan. Joukkoon mahtuu yhtä hyvin tunnollisesti työnsä tekeviä kuin juoppojakin. Jos esimerkiksi harjan huolto saattuu kuulumaan jälkimmäisen ryhmän edustajan vastuulle niin eihän se tietenkään suju mutta tästä ei vielä voi päätellä, onko organisaatiossa joku asenneongelma.
 
Niin. Mielestäni ei kuitenkaan ole mitenkään perusteltua eikä osoita kovin hyvää arvostelukykyä verrata kahta aika erilaista toimintaympäristöä toisiinsa.
HKL:n metro ja VR-Yhtymän paikallisjunaliikenne eivät ole erilaisia toimintaympäristöjä teknisesti. Molemmissa ajetaan sähkömoottorijunia raiteilla, joilla ei ole muuta liikennettä. Virran otto ilmajohdosta tai sivukiskosta ei merkitse muuta kuin nimenomaan talviliikenteen kannalta sitä, että lumiongelmat voisivat olla hieman vaikeammat metrolle, jos virtakisko peittyy kinokseen.

Koska metro ja lähijuna (molemmat brändinimityksiä) eivät poikkea toisistaan teknisesti, sanoin, ettei junien vaihtaminen vaikuta.

Metro ja lähijuna ovat erilaisia toimintaympäristöjä vain sosiaalisesti. Eli ihmisten tapa toimia on toinen. Jos metron sosiaalinen toimintakulttuuri viedään lähijuniin, lähijunat alkavat toimia samalla tavalla kuin nyt metrojunat. Siksi sanoin, että ihmisten vaihtamisella on merkitystä.

On toinen juttu, mistä sosiaaliset erot johtuvat ja miten niitä voidaan muuttaa. Ei ole helppoa muuttaa organisaatioiden toimintatapoja. Organisaatioilla on taipumuksena vastustaa muutoksia, koska usein muutokset merkitsevät saavutettujen etujen heikkenemistä, tai ainakin niin pelätään. Ja muutosten vastustaminen ja saavutetusta asemasta kiinni pitäminen on ollut VR:n strategia ainakin 30 vuotta. Aluksi virastona, sitten liikelaitoksena ja nyt osakeyhtiönä. Ja vaikuttaa siltä, että myös nykyinen omistajaohjaus lähtee tästä.

En väitä, etteikö metrossakin pidetä kiinni saavutetuista eduista. Mutta sillä on eroa, että VR-Yhtymässä sosiaalinen kulttuuri perustuu 1800-luvun höyryveturijunien tekniikan vaatimuksiin, metro aloitti 1970-luvulta ja on yhä teknisesti täysin samassa tilanteessa kuin aloittaessaan.

Antero
 
HKL:n metro ja VR-Yhtymän paikallisjunaliikenne eivät ole erilaisia toimintaympäristöjä teknisesti. Molemmissa ajetaan sähkömoottorijunia raiteilla, joilla ei ole .

Antero

Eivät ole. VR:n lähijunaliikenne toimii erilaisessa ympäristössä siksikin, että siihen vaikuttaa tavaraliikenne ja kaukoliikenne. Samat lainalaisuudet tulevat pätemään tähän kovasti hehkutettuun kilpailuttamiseen, joka muuttaa kaiken kullaksi. Ranskalaisen yhtiön juna tulee hienosta kasvottomasta pörssiomistajastaan huolimatta juttumaan lumihankeen. Tosin sotku lienee kahta kauheampi, kun toimijoina on VR, Liikennevirasto, LVM, yksityiset operaattorit ja tietenkin vielä joku kilpailutettu kunnossapitofirma.

Pelkkä jonkun oma mielipide joistain sosiaalisista ongelmista VR:ssä ei saa minua vakuuttumaan, että kansallinen junayhtiömme olisi se, joka tässä maassa on syyllinen kaikkeen siihen pahaan, mitä tälläkin palstalla väitetään.
 
Pelkkä jonkun oma mielipide joistain sosiaalisista ongelmista VR:ssä ei saa minua vakuuttumaan, että kansallinen junayhtiömme olisi se, joka tässä maassa on syyllinen kaikkeen siihen pahaan, mitä tälläkin palstalla väitetään.

Vähän huolellisuutta sentään tähän kritisointiinkin. Ei Antero puhunut mitään sosiaalisista ongelmista vaan sosiaalisesta toimintaympäristöstä, siis organisaatiokulttuurista. Ja organisaatiokulttuuria ei voi tutkia asteikoilla hyvä-paha, ongelmallinen-ongelmaton tms. vaan kyse on aina yksilöllisestä kokonaisuudesta arvoja, asenteita, toimintatapoja, ajattelumalleja jne. Jos faktoissa pysytään niin korkeintaan voidaan keskustella siitä ovatko nämä arvot, asenteet, toimintatavat, ajattelumallit ja vastaavat tarkoituksenmukaisia kulloisessakin toimintaympäristössä.

Voi olla hyvinkin perusteltua väittää, että tietynlaiset asenteet johonkin asiaan eivät ole tarkoituksenmukaisia vallitsevissa oloissa. Tuo on täysin legitiimiä kritiikkiä, ja silloin kun asia perustellaan hyvin, ei kyse ole millään muotoa jonkun organisaation leimaamisesta tai perusteettomasta haukkumisesta. Eihän asioita voi parantaa, jos ei nykytilaakaan saa analysoida siinä pelossa, että joku ottaa itseensä.

Sen sijaan hillitsisin vähän noita kärjistyksiä mm. kilpailutuksen suhteen. Ei ole kovin asiallista puolustaa vertikaalisesti integroitua monopolia maalaamalla perusteettomia kauhukuvia kilpailutetun liikenteen hirveyksistä. Perusteettomilla kauhukuvilla tarkoitan sellaisia kausaalisuhteita (tyyliin "kilpailutetut junat juuttuvat hankeen"), joiden vaikuttavia tekijöitä ja mekanismia ei esitetä edes hypoteesin tasolla, vaikka tiedetään että sama järjestely toimii käytännössä ongelmitta eräissä muissa paikoissa. Vertikaalisesti integroitua monopolia on toki mahdollista puolustaa uskottavasti fakta-argumenteinkin (siitä huolimatta että oma mielipiteeni kallistuu päinvastaiseen suuntaan), joten miksi ei sitten tekisi niin, jos haluaa kirjoittaa asiallisesti.
 
Eivät ole. VR:n lähijunaliikenne toimii erilaisessa ympäristössä siksikin, että siihen vaikuttaa tavaraliikenne ja kaukoliikenne.
Paikallisjunille varatuilla ”kaupunkiratojen” raiteilla ei ole liikkunut eikä liiku tavarajunia. Ei niillä liiku kaukojuniakaan. 10 minuutin vuorovälillä sekaliikenne ei edes ole mahdollista. Liikennöinnin kannalta ei ole mitään merkitystä sillä, että kaupunkiraiteiden ja muun rataverkon välillä on vaihteita ja siten teoreettinen yhteys, kun kerran jatkuva liikenne ei näitä yhteyksiä käytä.

HKL on selvityttänyt mahdollisuutta, että kaupunkiratojen raiteita liikennöitäisiin metrojunilla. Koko idean ainoa ”ongelma” on siinä, että silloin kaupunkiradoille pitäisi rakentaa sivukisko ja toinen kulunvalvonta, jos lähtökohdaksi otetaan, ettei metrojuniin voi rakentaa ilmajohtovirroitusta ja RHK:n kulunvalvontaa. Koko ajatus on mahdollinen vain siksi, että kaupunkiraiteet muodostavat tosiasiallisesti muusta rataverkosta irrallisen järjestelmän.

Samat lainalaisuudet tulevat pätemään tähän kovasti hehkutettuun kilpailuttamiseen, joka muuttaa kaiken kullaksi. Ranskalaisen yhtiön juna tulee hienosta kasvottomasta pörssiomistajastaan huolimatta juttumaan lumihankeen. Tosin sotku lienee kahta kauheampi, kun toimijoina on VR, Liikennevirasto, LVM, yksityiset operaattorit ja tietenkin vielä joku kilpailutettu kunnossapitofirma.
Kerrohan, millä tavalla pahemmaksi tilanne voi tulla viime vuodesta, jolloin Helsingissä kaikki oli yhden yhtiön, VR-Yhtymän hoidossa!

Pelkkä jonkun oma mielipide joistain sosiaalisista ongelmista VR:ssä ei saa minua vakuuttumaan, että kansallinen junayhtiömme olisi se, joka tässä maassa on syyllinen kaikkeen siihen pahaan, mitä tälläkin palstalla väitetään.
Kuten Jani Hyvärinen edellä totesi, pitäydytään nyt kuitenkin keskustelussa sosiaalisesta toimintaympäristöstä. Eli esitä sinä selitys ja ratkaisu, miksi ja miten korjataan junaliikenteen ongelmat, kustannustaso ja junaliikenteen supistaminen, jossa tämä kansallinen junayhtiömme on itse aloitteellisena!

HKL:n metro on yhtä lailla monopoli kuin VR-Yhtymä. Metro on myös 100 % julkisesti omistettu. Silti se toimii tehokkaammin ja alhaisemmalla hinnalla. Eli ei ratkaisevaa ole se, kuka omistaa ja mikä on markkinaosuus, vaan toimintakulttuuri. Avoimet markkinat ja niillä vallitseva kilpailu merkitsevät yrityksille pakkoa kiinnittää humiota toimintansa tehokkuuteen ja laatuun. Mutta sama tehokkuus ja laatu voidaan tehdä ilman kilpailuakin, jos niin halutaan.

Ketjun nimi on VR:n omistajaohjaus. Sillä ja HKL:n metron omistajaohjauksella näyttää olevan selkeä ero: VR-Yhtymän pitää tuottaa voittoa, HKL:n metron pitää tuottaa henkilökuljetuspalveluita. VR-Yhtymä ei voi henkilöliikenteessä tuottaa voittoa millään muulla keinolla kuin ns. ”kermankuorinnalla”, koska vain osa yhteysväleistä on sellaisia, joilla matkalipputulot voivat kattaa kulut. Kirjanpidollista voittoa voi tietenkin tuottaa sillä, että VR-Yhtymä ottaa omistajaltaan tukirahaa jokasyksyisellä näytelmällä junavuorojen lakkauttamisuhkailusta. Tämä taskusta toiseen siirtely ei ole minusta kovin älyllistä touhua.

Antero
 
Kaupunkiradoilla kulkee harvakseltaan sivuraiteille (esim. Tikkurilan tehtaalle) jatkavia junia. Niistä aiheutuu pahimmillaan muutaman kymmenen minuutin viivästyksiä.
 
Nykyistä konduktöörisysteemiä muuttaisin siten että kondareista luovuttaisiin ainakin "metromaisilla" linjoilla A,-I -ja M.

Tuo edellyttäisi RVI:n säädösten muuttamista, joka taas ei ole VR:n käsissä. RVI määrää, että konduktöörin on annettava lähtöilmoitus kuljettajalle, jotta juna voi lähteä asemalta. Tämä ei koske vain VR:ää, vaan myös kaikkia muita mahdollisia operaattoreita, mikäli niitä olisi. Eli konnareista luopuminen ei ole vain tahdon asia.

Miksi säädös on olemassa?
-Kaarrepaikkojen takia, kun kuljettajalla ei ole röntgenkatsetta.
-Peilistä ei näe yhtä hyvin kuin matkustamon ovesta, esim huonolla säällä.
-Ovien väliin jäämisten minimoimisen takia.
-Yhdenmukaisuuden takia, vrt kaukojunat.

Mitä pitäisi parantaa, jos haluttaisiin perusteita säädöksen uusimiselle?
-Monitorit kaarreasemille, mieluiten kaikille asemille.
-Peilit joista näkee joka säällä.

Kuitenkin aina kun matkustaja onnistuu menemään sulkeutuvien ovien väliin, korvausvaade esitetään henkilökunnalle. Tämän takia säädökset on oltava tarkkoja, jotta oikeushaaste voidaan esittää oikealle henkilölle, ja vastuuasema on yksiselitteinen. Käytännössä monikin asia voitaisiin "vain tehdä jotenkin", mutta oikeusjärjestelmän yksisilmäisyyden takia, on oltava tarkat pelisäännöt, jotta syyllinen voidaan aina osoittaa, eikä syyntakeeton joudu pää vadille. Sen takia on olemassa säädökset, joita myös noudatetaan, ihan jo jokaisen itsensä oikeusturvan takia. Asioita ei kukaan tervejärkinen tee omalla vastuulla.
 
Tuo edellyttäisi RVI:n säädösten muuttamista, joka taas ei ole VR:n käsissä. RVI määrää, että konduktöörin on annettava lähtöilmoitus kuljettajalle, jotta juna voi lähteä asemalta. Tämä ei koske vain VR:ää, vaan myös kaikkia muita mahdollisia operaattoreita, mikäli niitä olisi. Eli konnareista luopuminen ei ole vain tahdon asia.

Osaako kukaan "tietäjä" kertoa mitä tapahtuu kun länsimetro otetaan käyttöön, eli lakkaa olemasta yhden kaupungin sisäinen rata jolla on poikkeuslupa käyttää omia liikennöintisääntöjä?

Joudutaanko metroon palkkaamaan konnareita jotka antavat lähtömerkin kun ovat ensin varmistaneet että kukaan ei ole ovien välssä? Joudutaanko metrossa noudattamaan "ovivalo" -sääntöä joka on estänyt junien liikennöimisen VR:llä talvipakkasilla kun ovien mekanismi on vähän tahmea ja "ovivalo palaa" vaika ovet olisivat kiinni?

En ole kuullut että bussin liikkuminen matkustajien kanssa olis estynyt jos "ovivalo palaa" vaan bussi jatkaa ajamistaan vaikka ovet auki siinä tapauksessa. Rautatiepuolella oletetaan jostain syystä että matkustajat ovat täydellisiä idiootteja ja että he varta vasten kokeilevat saisivatko he jonkun junan ovista auki kun juna on liikkeellä.

t. Rainer
 
VR-Yhtymän pitää tuottaa voittoa, HKL:n metron pitää tuottaa henkilökuljetuspalveluita.

Noin oli ehkä viime vuoden loppuun asti. Tämän vuoden alusta HKL:stä tuli puhdas operaattori, jonka tehtävä on vain tuottaa voittoa. Tässä ajassa HKL:stä ei tietty ole vielä saatu samanlaista "valtiota valtiossa" kuin VR, mutta asia tuntuu etenevän kovaa vauhtia.
 
Vähän huolellisuutta sentään tähän kritisointiinkin. Ei Antero puhunut mitään sosiaalisista ongelmista vaan sosiaalisesta toimintaympäristöstä, siis organisaatiokulttuurista. Ja organisaatiokulttuuria ei voi tutkia asteikoilla hyvä-paha..

Käytin eri sanaa, mutta ymmärsin mistä on kyse.
Voi olla hyvinkin perusteltua väittää, että tietynlaiset asenteet johonkin asiaan eivät ole tarkoituksenmukaisia vallitsevissa oloissa. Tuo on täysin legitiimiä kritiikkiä, ja silloin kun asia perustellaan hyvin, ei kyse ole millään muotoa jonkun organisaation leimaamisesta tai perusteettomasta haukkumisesta. Eihän asioita voi parantaa, jos ei nykytilaakaan saa analysoida siinä pelossa, että joku ottaa itseensä...



Asenteet ovat asenteita ja laki on laki. On aika hauskaa väittää, että yhtiö, jonka tavoite on tuottaa voittoa ja samanaikaisesti olla peruspalvelu on jonkin sortin asenneongelman uhri. Tärkeintä argumentaatiossa tuntuu olevan VR:n mustamaalaaminen eri keinoin, koska siinä on taustalla asenneongelma. "Nykytilan analysointi" on jo liioiteltu lausunto täällä käydystä keskustelusta. "Analysointi" tarkoittaa tällä palstalla sitä, että

a) VR on turha, koska se vaan on turha, koska se ei tee niitä hattutemppuja, joita tietty ryhmä haluaisi, koska tietty ryhmä ei ymmärrä, että kaikkea mikä on kivan kuuloista ei voida tehdä

b) Lähiliikenne pitää yksityistää, koska se pitää yksityistää, koska yksityistäminen on aina hienoa ja toimivaa. Varmasti näin ajattelee uusliberalisti. Siitähän on kokemuksia autokatsastuksesta ja ties mistä. Aiemmin viittasin jäänmurtoon, mutta jostain syystä se ei saanut jakamatonta huomiotanne osakseen. Jäänmurrossahan tilanne on se, että koska kaiken pitää kannattaa, niin peruspalvelu jäänmurron pitää kannattaa. Asia ratkaistu niin, että valtio tilaa omalta yhtiöltään jäänmurtoa ja näin ollen raha siirtyy taskusta toiseen. Koska yhtiö ei kuitenkaan kannata niin hyvin kuin halutaan, pitää jäänmurtokin kilpailuttaa. Eli aiheutetaan vahinkoa ajamalla jäänmurtotoiminta alas ja sitten kilpailutetaan se, jotta marginaalisen säästön takia saadaan aikaan "tehokkuutta". Järkiratkaisu olisi, että jo huoltovarmuussyistä jäänmurto olisi valtion ja valtion virasto murtaisi jään peruspalveluna. Mutta eihän se käy.

Sen sijaan hillitsisin vähän noita kärjistyksiä mm. kilpailutuksen suhteen. Ei ole kovin asiallista puolustaa vertikaalisesti integroitua monopolia maalaamalla perusteettomia kauhukuvia kilpailutetun liikenteen hirveyksistä. Perusteettomilla kauhukuvilla tarkoitan sellaisia kausaalisuhteita (tyyliin "kilpailutetut junat juuttuvat hankeen")......


Eikö ranskalainen juna kärsi samoista ongelmista kuin Sm?Vai muuttuuko Flirt allweather proofed-junaksi, kun operaattori on ylikansallinen yhtiö?

Vertikaalisesti integroitua monopolia on toki mahdollista puolustaa uskottavasti fakta-argumenteinkin (siitä huolimatta että oma mielipiteeni kallistuu päinvastaiseen suuntaan), joten miksi ei sitten tekisi niin, jos haluaa kirjoittaa asiallisesti.

Onpas hienoa kieltä. Ns. fakta-argumentit asiassa on esitetty moneen kertaa. Esim haltia on ansiokkaasti selittänyt, millaisia seurauksia tällä [ideologisella] yksityistämisellä on. Sen lisäksi, että säästöt ovat marginaaliset, liittyy asiaan paljon riskejä ja puhdasta utopiaa. Harvaanasutussa maassa asiaan löytyisi järkevämpiäkin ratkaisuja kuin se, että tieten tahtoen halutaan ajatella kaikki kuten insinööri: paperilla prosentteina. On sinänsä ajanhukkaa esittää asiaan mitään, koska quote-tulva ja ns. asiantuntija-argumentit teilaavat jokaisen poikkipuolisen sanan. Ihan samalla tavalla kun metrokin on osoitettu tarpeettomaksi, hyödyttömäksi ja salajuoneksi ja ties miksikä.
 
Viimeksi muokattu:
Eikö ranskalainen juna kärsi samoista ongelmista kuin Sm?Vai muuttuuko Flirt allweather proofed-junaksi, kun operaattori on ylikansallinen yhtiö?

Vanhat lähijunat eli SM1 ja SM2 ovat huonosti talveen sopivaa kalustoa, jotka jäätyvät sammahtelevat pakkasessa. SM4:t kestävät talvea paremmin. SM5:stä eli Flirtistä ei ole talvioloissa kovin paljoa kokemuksia, todennäköisesti tuotantosarjan SM5 on kuitenkin parempi kuin vanhat sähkömoottorijunat.

Vaikka kyllähän suurempi osa talviongelmista johtuu vaihdeongelmista ja RHK:n vanhentuneesta kulunvalvontasysteemistä sekä raideverkon kovasta kuormituksesta.
 
-- On sinänsä ajanhukkaa esittää asiaan mitään, koska quote-tulva ja ns. asiantuntija-argumentit teilaavat jokaisen poikkipuolisen sanan. --

-- Ymmärrän kuitenkin hyvin, että tietty saman ideologian jakava porukka haluaa dominoida palstaa ja vaientaa kaltaiseni. Taktiikka on aina sama: quote-tulva ja keskustelun vieminen meta-tasolle. --

-- Kirjoitusoikeus on aika rajattu ja quote-tulva on nopea, jos kirjoittaa sanktioituja asioita. --

Hauskaa, miten joiltakin kirjoittajilta löytyy tällaisia yhteneviä ilmaisuja. Muistelisin, että bussien kaasutuskentätkin ovat jo vilahtaneet jossain.
 
Takaisin
Ylös