VR:n omistajaohjaus

VR:n menestyminen on kaikkien etu...

VR:n menestyminen avoimessa kilpailussa on suomalaisten etu, mutta sen kermankuorinta monopoliasemasta ei ainakaan ole pk-seudulla asuvien etu ja väittäisin myös, että ainakin Tampereen, Turun ja Lahden seudulla asuvat nykytilanteesta kärsivät. Ts. ollaan tilanteessa, että VR:n kermankuorinta monopoliasemasta on aika harvan suomalaisen etu.
 
Täytyi ihan laskea kilometrihintoja eri yhteysväleille Helsingistä lähtien. Hinnat ovat IC-hintoja ilman tarjouksia yms.

Helsinki - Tampere, etäisyys 187 km, matkan hinta 29,10 € ja hinta kilometrilta 0,156 €

Helsinki - Seinäjoki, etäisyys 346 km, matkan hinta 47,70 € ja hinta kilometriltä 0,138 €

Helsinki - Kokkola, etäisyys 479 km, matkan hinta 58,90 € ja hinta kilometriltä 0,123 €

Helsinki - Oulu, etäisyys 680 km, matkan hinta 71,50 € ja hinta kilometriltä 0,105 €

Helsinki - Rovaniemi, etäisyys 900 km, matkan hinta 82,20 € ja hinta kilometriltä 0,091 €

Helsinki - Jyväskylä, etäisyys 342 km, matkan hinta 47,70 € ja hinta kilometriltä 0,139 €

Helsinki - Kouvola, etäisyys 166 km, matkan hinta 30,00 € ja hinta kilometriltä 0,181 €

Helsinki - Lappeenranta, etäisyys 252 km, matkan hinta 40,60 € ja hinta kilometriltä 0,161 €

Helsinki - Joensuu, etäisyys 482 km, matkan hinta 61,20 € ja hinta kilometriltä 0,123 €

Helsinki - Iisalmi, etäisyys 524 km, matkan hinta 63,60 € ja hinta kilometriltä 0,121 €

Helsinki - Kajaani, etäisyys 607 km, matkan hinta 69,90 € ja hinta kilometriltä 0,115 €

Helsinki - Turku, etäisyys 194 km, matkan hinta 29,10 € ja hinta kilometrilta 0,150 €

Kuopio - Pieksamäki, etäisyys 89 km, matkan hinta 17,50 € ja hinta kilometriltä 0,197 €

Kuopio - Jyväskylä, etäisyys 169 km, matkan hinta 26,70 € ja hinta kilometriltä 0,158 €

Kajaani - Iisalmi, etäisyys 83 km, matkan hinta 17,50 € ja hinta kilometriltä 0,211 €
 
Suomi on Euroopan harvaanasutuimpia maita

Ystävämme erityisolosuhdehan se siinä... Ruotsissa on rautateitä noin tuplasti, populaatiota noin kaksi kolmasosaa enemmän ja pinta-alaa noin kolmannes enemmän Suomeen verrattuna. Ovatko Ruotsin ratojen varret oleellisest tiheämpään asuttuja kuin Suomen?
 
On kaksi eri asiaa, mikä on organisaation muodollinen järjestäytymistapa ja mikä todellinen toimintakulttuuri. VR:llä se tuskin on muuttunut virkamieskoneistosta vieläkään kovinkaan asiakaslähtöiseksi ja markkinahenkiseksi. Ei ainakaan päälle päin näkyvässä toiminnassa moni asia siihen viittaa.

Virasto-VR:n aikaan junalippujen hinnat olivat edullisempia kuin bussiliput vastaavilla yhteysväleillä ja VR tarjosi esim. matkatavarapalveluita tai yöjunayhteyksiä monellakin eri reitillä. Joten en ymmärrä yhtään, millä perusteella virkamieskoneisto tarkoittaisi automaattisesti huonoa palvelua.
 
Täytyi ihan laskea kilometrihintoja eri yhteysväleille Helsingistä lähtien. Hinnat ovat IC-hintoja ilman tarjouksia yms.

Helsinki - Tampere, etäisyys 187 km, matkan hinta 29,10 € ja hinta kilometrilta 0,156 €

Helsinki - Turku, etäisyys 194 km, matkan hinta 29,10 € ja hinta kilometrilta 0,150 €

Kuopio - Jyväskylä, etäisyys 169 km, matkan hinta 26,70 € ja hinta kilometriltä 0,158 €

Noissa kolmessa yhteydessä näkyy oleellinen. Kaikella kunnioituksella Jyväskylää ja Kuopiota kohtaan, mutta noiden kahden käpykylän välillä ei voi olla yhtä kannattavaa liikennöidä kuin Helsingistä Turkuun tai Tampereelle. Silti hinta on sama.
 
Ovatko Ruotsin ratojen varret oleellisest tiheämpään asuttuja kuin Suomen?

Selviäisi varmasti vaikka wikin avulla, mutta perstuntumalta sanoisin, että ovat. Ruotsissa kun hyvin harvaan asuttu Norrlanti alkaa melkeinpä Uppsalan pohjoispuolelta, eikä siellä rannikkoa lukuunottamatta tosiaan ole juuri muuta kuin erämaata. Eli henkilöliikenneratojen rajaamalla alueella taitaa tosiaan olla asutusta paljon tiheämmässä kuin meillä Suomessa.
 
Selviäisi varmasti vaikka wikin avulla, mutta perstuntumalta sanoisin, että ovat. Ruotsissa kun hyvin harvaan asuttu Norrlanti alkaa melkeinpä Uppsalan pohjoispuolelta, eikä siellä rannikkoa lukuunottamatta tosiaan ole juuri muuta kuin erämaata. Eli henkilöliikenneratojen rajaamalla alueella taitaa tosiaan olla asutusta paljon tiheämmässä kuin meillä Suomessa.

Toisaalta eivät Suomenkaan radat Itä-Lapissa risteile ja esim. suurimman ja toiseksi suurimman kaupunkiseudun välillä on aika paljon vähemmän etäisyyttä kuin Ruotsissa. Oli miten oli, niin en ihan purematta niele sitä, että Suomi olisi jotenkin niin erityinen, että ruotsalaismallinen kilpailun avaaminen ei voisi toimia.
 
Virasto-VR:n aikaan junalippujen hinnat olivat edullisempia kuin bussiliput vastaavilla yhteysväleillä ja VR tarjosi esim. matkatavarapalveluita tai yöjunayhteyksiä monellakin eri reitillä. Joten en ymmärrä yhtään, millä perusteella virkamieskoneisto tarkoittaisi automaattisesti huonoa palvelua.

Eihän se tarkoitakaan, jossain vaiheessa kauppakamarinulikat keksivät, että VR:n täytyy olla yhtiö. Ahon hallitus päätti asiasta aikanaan.

Samaa pelleilyä edustaa jäänmurron "kilpailuttaminen". On yhtiö, joka omistaa laivat. Yhtiön omistaa valtio. Koska valtio ei ole tyytyväinen firmaan, firma pitäisi myydä "kannattamattomana". Ennen tätä hölmöilyä jäänmurto oli merenkulkuhallituksen alainen palvelu ja sillä selvä. Nyt jäänmurto "tuottaa", kun valtio tilaa itseltään jäänmurtoa. Liikennevirasto siis tilaa Arctia Shippingiltä jäänmurtoa. Saanen nauraa.
 
Kaikella kunnioituksella Jyväskylää ja Kuopiota kohtaan, mutta noiden kahden käpykylän välillä ei voi olla yhtä kannattavaa liikennöidä kuin Helsingistä Turkuun tai Tampereelle.

Se että Jyväskylän ja Kuopion välillä on kyydille vähemmän kysyntää kuin Helsingin ja Tampereen välillä, voidaan ottaa huomioon junavuorojen pienemmän määrän muodossa. Hieman kärjistäen ja yksinkertaistaen yksi täysi juna on kannattavampi kuin 10 puolillaan olevaa.

---------- Viesti lisätty kello 19:49 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 19:41 ----------

Virasto-VR:n aikaan junalippujen hinnat olivat edullisempia kuin bussiliput vastaavilla yhteysväleillä

Ihmettelen näkemyksiä, että junaliput olisivat nykyään kalliimpia kuin bussiliput. Tässä esimerkki (aikuisen menolippu):

Oulu-Kontiomäki:
taajamajuna 20,3e
pikajuna 23,9e
Oulu-Rytivaara (vt5/22 risteys, kun ei aja taajaman kautta):
Pohjolan Matkan pikavuoro (ei ole muita)
vuorosta riippuen 29,7e tai 30,0e (MH:n haun mukaan)

Junakyyti on halvempaa ja kävelymatkaakin jää vähemmän. Myös vuoroja on enemmän.
 
Se että Jyväskylän ja Kuopion välillä on kyydille vähemmän kysyntää kuin Helsingin ja Tampereen välillä, voidaan ottaa huomioon junavuorojen pienemmän määrän muodossa. Hieman kärjistäen ja yksinkertaistaen yksi täysi juna on kannattavampi kuin 10 puolillaan olevaa.

Toki, en vain millään usko, että esimerkiksi kaluston käyttö on yhtä tehokasta tuolla periferiassa kuin se on etelän keskusten välillä.

Samanhintaiset liput per kilometri kertoo joko siitä, että VR:n kalustonkierto ynnä muu tehokkuus on äärimmilleen viritetty ympäri Suomen tai sitten siitä, että suuruuden ekonomia ei vain pelaa VR:ssä. Uskokoon kukin mitä tahtoo.
 
Eihän se tarkoitakaan, jossain vaiheessa kauppakamarinulikat keksivät, että VR:n täytyy olla yhtiö. Ahon hallitus päätti asiasta aikanaan.

En kyllä jaksaisi alkaa tästä aiheesta taas väittelemään, mutta totean vain lyhyesti, että ongelmat VR:n kanssa eivät johdu siitä, että se on yhtiö vaan siitä että se on monopoli. Ei valtion laitos lähtökohtaisesti palvele asiakkaitaan sen paremmin tai toimi tehokkaammin kuin monopoliasemassa oleva yhtiö.

Yksinkertaistaen voisi sanoa, että laitos voi kupata vapaasti asiakkaitaan puhtaasti oman laiskuutensa ja mukavuutensa maksimoimiseksi. Monopoliyhtiö taas voi vapaasti kupata asiakkaitaan (joihin luetaan tappiollisen liikenteen tilaaja eli paradoksaalisesti ko. laitoksen omistaja) omistajalleen näyttämänsä tuloksen maksimoimiseksi. Kilpailutilanteessa olisi pakko toimia tehokkaasti, koska jos toimisi tehottomasti niin sitten tehokas firma veisi markkinat nenän alta.

Nykytilanteessa VR voi vapaasti hinnoitella lippunsa kalliiksi ja näyttää hyvää tulosta niillä reiteillä, joita kutsuu kannattaviksi. Vastaavasti VR voi luokitella itse vuoroja kannattamattomiksi (onnistuu esimerkiksi siten ettei trimmata kustannuksia minimiin vaan eletään laiskasti ja mukavasti) ja vaatia niihin valtion tukea uhaten lakkauttaa ne ellei tukea tule. Omistaja siis maksaa palkolliselle, jotta palkollinen palauttaa omistajalle maksimimäärän tämän omaa rahaa.

Ei tämä mitään tervettä liiketoimintaa ole. Mutta eipä se sillä paranisi, jos VR olisi laitos eikä yhtiö. Ihan samaa tapahtuisi paitsi että VR:n ei edes odotettaisi palauttavan omistajalle rahaa.

Huomaa, ettei tässä ole mukana mitään kannanottoa siitä toimiiko joku väärin. Sen sijaan tälle kritiikille on solidi taloustieteellinen pohja: insentiivit on mallissa rakennettu niin, että kun kaikki tahot ajavat omia insentiivejään (ja tuskin voinee epäillä uskottavasti että joku toimisi nimenomaan niitä vastaan?), niin näin käy väistämättä, vaikka toimijoiden tahto olisi kuinka hyvä ja jalo. Ongelma on siis rakenteellinen ja liittyy omistajaohjauksen laatuun ja siihen kompetenssiin, jolla tämä himmeli on kyhätty kasaan. Paluu menneeseen ei mitään parantaisi vaan malli pitää korjata siten, että eri tahojen insentiivit on oikein strukturoitu.
 
Täytyi ihan laskea kilometrihintoja eri yhteysväleille Helsingistä lähtien. Hinnat ovat IC-hintoja ilman tarjouksia yms.

Helsinki - Tampere, etäisyys 187 km, matkan hinta 29,10 € ja hinta kilometrilta 0,156 €

Helsinki - Seinäjoki, etäisyys 346 km, matkan hinta 47,70 € ja hinta kilometriltä 0,138 €

Helsinki - Kokkola, etäisyys 479 km, matkan hinta 58,90 € ja hinta kilometriltä 0,123 €

Helsinki - Oulu, etäisyys 680 km, matkan hinta 71,50 € ja hinta kilometriltä 0,105 €

Helsinki - Rovaniemi, etäisyys 900 km, matkan hinta 82,20 € ja hinta kilometriltä 0,091 €

Helsinki - Jyväskylä, etäisyys 342 km, matkan hinta 47,70 € ja hinta kilometriltä 0,139 €

Helsinki - Kouvola, etäisyys 166 km, matkan hinta 30,00 € ja hinta kilometriltä 0,181 €

Helsinki - Lappeenranta, etäisyys 252 km, matkan hinta 40,60 € ja hinta kilometriltä 0,161 €

Helsinki - Joensuu, etäisyys 482 km, matkan hinta 61,20 € ja hinta kilometriltä 0,123 €

Helsinki - Iisalmi, etäisyys 524 km, matkan hinta 63,60 € ja hinta kilometriltä 0,121 €

Helsinki - Kajaani, etäisyys 607 km, matkan hinta 69,90 € ja hinta kilometriltä 0,115 €

Helsinki - Turku, etäisyys 194 km, matkan hinta 29,10 € ja hinta kilometrilta 0,150 €

Kuopio - Pieksamäki, etäisyys 89 km, matkan hinta 17,50 € ja hinta kilometriltä 0,197 €

Kuopio - Jyväskylä, etäisyys 169 km, matkan hinta 26,70 € ja hinta kilometriltä 0,158 €

Kajaani - Iisalmi, etäisyys 83 km, matkan hinta 17,50 € ja hinta kilometriltä 0,211 €

Mitä muuta haluat taulukolla ilmaista kuin että hinta noudattaa kohtalaisen hyvin mallia 13,15 euroa per matka plus 9,19 senttiä per kilometri?
 
Samanhintaiset liput per kilometri kertoo joko siitä, että VR:n kalustonkierto ynnä muu tehokkuus on äärimmilleen viritetty ympäri Suomen tai sitten siitä, että suuruuden ekonomia ei vain pelaa VR:ssä.

Eiköhän se kerro ihan siitä, että hinta perustuu kuljettuihin kilometreihin, niin kuin perinne on Valtionrautateillä ollut virastoaikaan.

Varmaan tuo ajan mittaan muuttuu, tosin siitä voi nousta poliittinen mellakka.
 
Myötämielisyyttä hallitukselta VR:n liikenteen tukemista kohtaan:
Pelättyjä junavuorojen harvennuksia ei tulekaan
Taajamajunille lisärahaa
Iltalypsy toimii taas. Eikö tämä näytelmä ole nähty jo ennenkin. Täydet junat ovat ”tappiollisia” ja ryhdytään puhumaan niiden lopettamisesta. Eduskuntaa pehmitetään pari kuukautta ja taas se antaa lisää rahaa vaikka oikeasti pitäisi selvittää, mikä on kun ei mikään riitä. Junaliikenne on edullisempaa kuin bussiliikenne. Silti Lahdentien bussit ajoivat ilman valtiontukea ennen kuin Lahden oikoradan junaliikenne alkoi.

Viime perjantaina muuten matkustin Pendolinolla Kajaaniin. Iisalmen ja Kajaanin välillä matkusti 25 asiakasta. Olisiko vaihdettava Sm4:t Pendolinoiksi Z-junien kalustona, niin loppuisi valtiontuki? Tukea ei makseta Pendolinoliikenteelle välillä Iisalmi – Kajaani, joten 25 matkustajaa riittää kannattavuuteen Pendolinolla (jossa on 283 paikkaa) mutta seisten 284-paikkaiselle Sm4:lle ei täysi poka riitä.

Mutta talviliikennetyöryhmä puolestaan kehottaa harkitsemaan vuorojen harventamista:
Minkähn vuoksi metro ei aio harventaa vuoroja talven vuoksi? Sähköjunilla ajetaan sielläkin, ja vielä tiheämpää liikennettä kuin paikallisjunissa. Ratoja ja vaihteita aurataan sitä mukaa kun lunta tulee (auroja ei ole tarpeettomina hävitetty). Välillä mennään hetkeksi tunneliin, mikä ei ole herkkua alustaan kertyvälle lumelle ja jäälle, jotka kostuttavat sähkölaitteita. Silti Sm1-2 -junien ikäinen kalusto pysyy ajossa ilman maavuotoja.

Antero
 
Takaisin
Ylös