Kemijärven vaunut Kolarin junaan

Toki lattiapinta hyttiä kohden varmasti onkin suurempi CEmt-vaunussa mutta Edm-vaunussa onkin hytissä vain kaksi vuodetta. CEmt-vaununkin hytti on todella ahdas, jos sinne majoittuu kolme ihmistä matkatavaroineen.

Tarkoitin sekä pinta-alaa että tilavuutta. 2-kerrosvaunujen hytit ovat tosi matalia ja siksi ei ole mitään hyllyä minne saisi tavaroita. Sukset ja nyssykät on yritettävä saada mahtumaan sängyn alle eli käytännössä ovat levällään myös lattialla. 2 uudessa vastaa täysin tilannetta kuin jos 3 on vanhassa. Jos on vain 2 vanhassa, on ruhtinaallisesti tilaa verrattuna jos on 2 uudessa. Jos matkustaa yksin mies/naispaikalla ei yksityisyydenkään kanssa ole kovin suurta eroa onko hytissä 1 vai 2 muuta kaveria itsensä lisäksi, olettaen että kaikki kuorsaavat maltillisesti ja osaavat muutenkin käyttäytyä ihmisiksi. Vanhassa vaunussa kiskojen kolkekin peittää kuorsaukset tehokkaammin.

t. Rainer
 
Tavallinen kuluttaja ei taida näitä pahemmin ostella toisin kuin yöjunan makuupaikkoja. Toki esim. SQL:n esiversion taisi IBM kehittää 70-luvun alussa eli kyllähän nykyjärjestelmienkin juuret ovat kaukana historiassa, jos saivarrella halutaan. Samaan tapaan Edm-vaunun kehitystyön voitanee katsoa alkaneen siinä vaiheessa, kun pyörä keksittiin.

Tavallinen kuluttaja voi tietämättään käyttää netissä käyttöliittymää jonka taustalla pyörii 70-luvulla IBM:n suurkoneympäristön päälle rakennettu järjestelmä.

Tässä vertailussa netti vastaa rautateitä ylipäänsä, eri laiteympäristöt ja käyttöjärjestelmät erilaisia kalustoteknisiä ratkaisuja, ja erilaiset nettikäyttöliittymät eri palveluja joista itse matkustuspaketti kootaan. Näistä viimeksimainittua voidaan (tai pitäisi voida) vaihtaa helposti kuluttajan preferenssien mukaan, mutta mitä syvemmälle mennään alaspäin sen enemmän täytyy perustella teknisillä muutostarpeilla, ja jos oikein syvälle mennään niin myös poliittisilla tms kaikkiin sidosryhmiin vaikuttavilla argumenteilla, jos halutaan korvata jokin ratkaisu jollakin toisella.

t. Rainer
 
Tässä vertailussa netti vastaa rautateitä ylipäänsä, eri laiteympäristöt ja käyttöjärjestelmät erilaisia kalustoteknisiä ratkaisuja, ja erilaiset nettikäyttöliittymät eri palveluja joista itse matkustuspaketti kootaan...
Joten mikähän asia Edm-vaunussa on vallankumouksellisen erinomaista verrattuna CEmt-vaunuun? Mitään sellaista dramaattista eroa kuin teräspalkkialuskehyksen päälle rakennettu puukori verrattuna itsekantavaan tersäkoriin ei ole CEmt:n ja Edm:n välillä. 2-kerroksisuus ei ole matkustajan kannalta etu vaan haitta, ja se on vaunujen rakenteen ainoa merkittävä ja peruskorjauksen yhteydessä tehtäväksi mahdoton ero.

Olen Rainerin kanssa täysin samaa mieltä siitä, ettei ole mitään perustetta sille, että alakerran hytti Edm:ssä maksaa niin paljon enemmän kuin se nyt maksaa. Ilmastointi, äänieristyksen parantaminen ja jopa suihkun lisääminen ovat varsin yksinkertaisia toimenpiteitä ja täysin mahdollisia CEmt:n 1970-luvulla rakennettuun runkoon.

Antero
 
Tämä on hyvä näkökohta. Jos vaunuhankinta meni näin, miksi valtion omistajaohjaus sitten loppui silloin, kun oli aika maksaa tämä työllistämislasku? Vai onko valtion idea työllistää Vuolijoella ja järjestää vastaavasti työttömyyttä Kemijärvellä?

Työllisyys on työllisyyttä ja politiikka on politiikkaa. Jos xx työpaikkaa häviää Suomesta kun valtionyhtiö lopettaa vaunuostot maan ainoalta valmistajalta, joka sen seurauksena panee lapun luukulle, se on iso poliittinen härdelli, johon ei haluta ryhtyä. Jos sen sijaan sama määrä työpaikkoja lopetetaan samalla seudulla periaattella "12 sieltä, 7 täältä jne" sillä ei ole kummenpia poliittisia seurauksia.

En väitä, että valtio on tässä jupakassa puhtain paperein. Mutta eipä ole VR Oy:n selitykset linjassa tämän taustan kanssa. Jos valtio on pakottanut ostamaan uudet vaunut, se maksanee niistä aiheutuvat kustannukset myös sovinnolla. Ja VR Oy voi esittää vaatimuksensa valtiolle todellisella perusteella eikä ties millä verukkeilla.

VR ja valtio (LVM) taitavat olle keskenään niin "naimisissa", ruokkimassa samaa monopolia, että halua jakaa kustannuksia ei ole kummallakaan.
 
Tarkoitin sekä pinta-alaa että tilavuutta. 2-kerrosvaunujen hytit ovat tosi matalia ja siksi ei ole mitään hyllyä minne saisi tavaroita. Sukset ja nyssykät on yritettävä saada mahtumaan sängyn alle eli käytännössä ovat levällään myös lattialla.

Ei CEmt-vaunuissakaan ylähyllyille mahdu mitään suksipakettien kaltaisia pitkiä tavaroita. Yhtä lailla ne ovat siinäkin levällään lattialla. Lisäksi CEmt-vaunussa voi olla kolmen ihmisen tavarat, kun Edm-vaunussa on vain kahden. Kun CEmt-vaunun hytissä viritetään vielä tikkaat ylävuoteelle menevää varten niin puolet vähäisestäkin lattiapinta-alasta on menetetty.

Jos on vain 2 vanhassa, on ruhtinaallisesti tilaa verrattuna jos on 2 uudessa.

Mutta tässä tilanteessa Edm-vaunun paikka onkin vain muutaman euron kalliimpi kuin CEmt-vaunun paikka. CEmt-vaunun sesonkihinta jopa ylittää Edm-vaunu normaalihinnan.

Vanhassa vaunussa kiskojen kolkekin peittää kuorsaukset tehokkaammin.

Ja vaikeuttaa myös tehokkaasti nukkumista.

Tavallinen kuluttaja voi tietämättään käyttää netissä käyttöliittymää jonka taustalla pyörii 70-luvulla IBM:n suurkoneympäristön päälle rakennettu järjestelmä.

Tämä keskustelu polveilee jo siinä määrin, että en pysty näkemään näille vertauksille etäistäkään asiayhteyttä yöjunaliikenteen kanssa.
 
Joten mikähän asia Edm-vaunussa on vallankumouksellisen erinomaista verrattuna CEmt-vaunuun?

Hiljaisuus, tasainen kulku, suljettu WC-järjestelmä, turvallisemmat ovet, ilmastointi ja soveltuvuus liikuntarajoitteisille. Peseytymismahdollisuus ei myöskään ole päinvastaisista väitteistä huolimatta merkityksetön asia. Ajatellaan vaikkapa ihmistä, joka on menossa suoraan junalta kokoukseen.

Vuodepaikkoja Edm-vaunussa on 3 kpl enemmän ja hyttejä peräti 8 kpl enemmän. Jälkimmäinen on myös tärkeä luku, koska CEmt-vaunuissakin aina osa matkustajista varaa koko hytin yhden tai kahden hengen käyttöön. Niinpä esim. 10 Edm-vaunua käsittävän junan kokonaiskapasiteetti vastaa luultavasti ainakin 12 CEmt-vaunua sisältävää junaa. Näin junan pituutta saadaan vähennettyä parilla vaunulla. Tämä on hyödyllistä laituripituuksien kannalta sekä myös siksi, että maksimimittaa hipovaan yöjunaan saadaan ylipäätään liitettyä kaikki tarvittavat vaunut.

Edm-vaunujen suurin sallittu nopeus on 160 km/h, kun CEmt-vaunilla ajetaan käytännössä 120 km/h. Enempää tuskin voidaan ajatellakaan makuuvaunussa MD-teleillä, koska jo 120 km/h ajettaessa jyrinä ja tärinä vaikeuttavat nukkumista. Tästä voi jatkossa tulla Edm-vanuille tärkeä etu, jos liikenne lisääntyy Etelä-Suomessa siinä määrin, että 120 km/h kulkeva juna uhkaa jäädä nopeamman liikenteen jalkoihin.

Yleensä uuden kaluston ylläpitokulut ovat myös tuntuvasti vanhaa kalustoa pienemmät.

Kysymys on siitä, miten suuri se hintaero on.

No mikäänhän ei estä myymästä Edm-vaunua hiljaisemmilla lähdöillä CEmt-vaunun hinnalla, jos kysyntää ei muuten riitä. Sen sijaan CEmt-vaunua voi olla vaikea myydä Edm-vaunun hinnoilla. Uusi kalusto antaakin verrattomasti paremmat mahdollisuudet tuottojen maksimointiin.
 
Tämä keskustelu polveilee jo siinä määrin, että en pysty näkemään näille vertauksille etäistäkään asiayhteyttä yöjunaliikenteen kanssa.
Näin on, siirrytään varsinaiseen aiheeseen.

Mutta tässä tilanteessa Edm-vaunun paikka onkin vain muutaman euron kalliimpi kuin CEmt-vaunun paikka. CEmt-vaunun sesonkihinta jopa ylittää Edm-vaunu normaalihinnan.
Sesongin ulkopuolella paikka 3 hengen hytissä vanhassa maksaa 11 €, halvin paikka 2 hengen hytissä uudessa 25 €. Sesonkiaikaan hinnat ovat 16 ja 45 !

Hintaerot ovat yksinkertaisesti liian suuret, että kukaan viitsisi maksaa 29 € enemmän pelkästä vuoteesta siski että vaunu on uusi, kun siellä hytissä ja vuoteessa oleskellaan 6-9 tuntia.

Edm-vaunujen suurin sallittu nopeus on 160 km/h, kun CEmt-vaunilla ajetaan käytännössä 120 km/h. Enempää tuskin voidaan ajatellakaan makuuvaunussa MD-teleillä, koska jo 120 km/h ajettaessa jyrinä ja tärinä vaikeuttavat nukkumista. Tästä voi jatkossa tulla Edm-vanuille tärkeä etu, jos liikenne lisääntyy Etelä-Suomessa siinä määrin, että 120 km/h kulkeva juna uhkaa jäädä nopeamman liikenteen jalkoihin.
Mihin tieto vanhojen makuuvaunujen 120 km/h nopeusrajoitukseen perustuu? Se voidaan joka tapauksessa helposti nostaa jopa 160:een mikä se on vanhoilla siniharmailla päivävaunuilla. Saksassa ja Ranskassa ajettiin jo 70-luvulla vielä vanhemmanmallisilla makuuvaunuilla 160, ja taitaa Hki-Moskovankin Tolstoi-juna ajaa Venäjänmaalla sitä vauhtia. Vanhakaan vaunu ei tärise, ellei pyörissä ole lovi. Kiskojen jyrinä on melko monotonista muuten, ja yhdessä vaunun keinuvan liikkeen kanssa nukuttaa paremmin kuin sellainen aavemainen sihinä joka uusimmissa junanvaunuissa kuuluu. Mutta nämä ovat makuuasioita joista jokainen voi olla omaa mieltään.

Hiljaisuus, tasainen kulku, suljettu WC-järjestelmä, turvallisemmat ovet, ilmastointi ja soveltuvuus liikuntarajoitteisille. Peseytymismahdollisuus ei myöskään ole päinvastaisista väitteistä huolimatta merkityksetön asia. Ajatellaan vaikkapa ihmistä, joka on menossa suoraan junalta kokoukseen.

Ainoa merkittävä parannus uusissa vaunuissa vanhoihin verrattuna on invahytti ja että alimpaan kerrokseen pääsee suoraan laiturin korkeudelta sisään. Suihku on lähinnä vitsi koska sitä käyttäessä koko pesuhuoneen lattia kastuu. Samanlaisia onnettomia virityksiä oli 70-luvun ruotsinlaivojen C-luokan hyteissä. Tätä samaa matkustuksen loistoa voi kokea yhä Tallinkin vanhimmilla båtskeilla jotka ovat ex Viikkareita.

Vuodepaikkoja Edm-vaunussa on 3 kpl enemmän ja hyttejä peräti 8 kpl enemmän. Jälkimmäinen on myös tärkeä luku, koska CEmt-vaunuissakin aina osa matkustajista varaa koko hytin yhden tai kahden hengen käyttöön. Niinpä esim. 10 Edm-vaunua käsittävän junan kokonaiskapasiteetti vastaa luultavasti ainakin 12 CEmt-vaunua sisältävää junaa
Ja sitten on 3-henkisiäkin perheitä ja seurueita jotka nimenomaan haluavat 3-hengen hytin. Jos vanhoja ja uusia vaunuja on samassa junassa rinnan, on mahdollisuus myydä sopiva hyttityyppi rajattomin kombinaatioin, 1-, 2-, 3,- 4- tai 5- - n:n hengen seurueille. Jos on käytössä vain joko uusia tai vain vanhoja, jää myymättömiä hukkapaikkoja aina.

No mikäänhän ei estä myymästä Edm-vaunua hiljaisemmilla lähdöillä CEmt-vaunun hinnalla, jos kysyntää ei muuten riitä. Sen sijaan CEmt-vaunua voi olla vaikea myydä Edm-vaunun hinnoilla. Uusi kalusto antaakin verrattomasti paremmat mahdollisuudet tuottojen maksimointiin.

Nimenomaan maltillinen hinnankorotus makuupaikkoihin, periaatteella että vuode normaalissa vessattomassa hytissä maksaa yhtä paljon vaunutyypistä riippumatta, ja että paikan uudessa saa "kuka ensiksi ehtii".

Pitkän matkan junamatkustaminen on nykyisin halpalentojen aikakautena valittetavasti poissa muodista, markkinointitermein "alijoustava tuote". Se tarkoittaa että hintojen tuntuva nosto jos tuote ei oleelisesti parane, kuten uusissa vaunuissa on kyse, karkotta matkustajat, mutta hinnan alentaminenkaan ei välttämättä tuo niitä lisää. Eli haastetta on kerrakseen.

t. Rainer
 
Eiköhän tämä jahkaaminen olisi hyvä lopettaa? Vr ei takuulla ikinä laita Kolarin junaan Kemijärven vaunuja, hyvä jos edes yöjunaa koskaan sinne palauttaa.. Vr on tehnyt päätöksensä, ja se siitä parane vaikka kuinka yrittäisi purnata. Se on nähny niin monessa asiassa muussakin elämässä..
 
Eihän tässä ketjussa ole enää vähään aikaan keskusteltu Kemijärven liikenteestä vaan enemmänkin makuuvaunuliikenteen tulevaisuudesta yleensä.
 
Edm-vaunujen suurin sallittu nopeus on 160 km/h, kun CEmt-vaunilla ajetaan käytännössä 120 km/h. Enempää tuskin voidaan ajatellakaan makuuvaunussa MD-teleillä, koska jo 120 km/h ajettaessa jyrinä ja tärinä vaikeuttavat nukkumista. Tästä voi jatkossa tulla Edm-vanuille tärkeä etu, jos liikenne lisääntyy Etelä-Suomessa siinä määrin, että 120 km/h kulkeva juna uhkaa jäädä nopeamman liikenteen jalkoihin.

En kyllä oikein jaksa uskoa, että tuolla 160km/h huippunopeudella on mitään väliä, paitsi jos yöjunaa käytetään samalla päiväjunana esim. Helsinki-Tampere-välillä. Eihän se pelkästään uusista Edm-vaunuista koostuva Rovaniemen yöjunakaan tarvi missään vaiheessa yli 120km/h nopeutta.
 
En kyllä oikein jaksa uskoa, että tuolla 160km/h huippunopeudella on mitään väliä, paitsi jos yöjunaa käytetään samalla päiväjunana esim. Helsinki-Tampere-välillä. Eihän se pelkästään uusista Edm-vaunuista koostuva Rovaniemen yöjunakaan tarvi missään vaiheessa yli 120km/h nopeutta.

Kulkuaikojen puolesta sillä ei olekaan väliä. Yöjunia joudutaan nykyäänkin jarruttelemaan, jotta ne eivät saapuisi perille liian aikaisin aamulla. Etelä-Suomessa radat ovat kuitenkin melko ruuhkaisia, joten tulevaisuutta ajatellen on hyödyllistä, jos yöjunakin kykenee ajamaan esim. Helsingistä Tampereelle lähes IC-junan aikataululla. Näin se ei hidasta muiden junien kulkua.
 
Sesongin ulkopuolella paikka 3 hengen hytissä vanhassa maksaa 11 €, halvin paikka 2 hengen hytissä uudessa 25 €. Sesonkiaikaan hinnat ovat 16 ja 45 !

Minä vastasin tuolla tähän kommenttiisi:

Jos on vain 2 vanhassa, on ruhtinaallisesti tilaa verrattuna jos on 2 uudessa.

Paikka kahden vuoteen osastossa maksaa CEmt-vaunussa normaalisti 21 €. Edm-vaunun alakerrassa se maksaa 25 € ja yläkerrassa 30 €.

Sesonkihinta on CEmt-vaunussa 31 € ja Edm-vaunun alakerrassa 45 € ja yläkerrassa 50 €.

Edm-vaunun alakerta on siis normaalihinnoin vain 4 € CEmt-vaunun kahden vuoteen osastoa kalliimpi. CEmt-vaunun sesonkihinta on euron verran enemmän, kuin Edm-vaunun yläkerran normaalihinta.

Toki tilanne muuttuu, jos matkustaa nimenomaan kolmen hengen porukalla tai ei halua omaa rauhaa. Silloin CEmt-vaunu on tosiaan huomattavasti halvempi. Toisaalta Edm-vaunuilla ei ajeta mitään reittiä, jossa ei kulkisi myös CEmt-vaunuja, joten matkustajilla on toistaiseksi täysi vapaus valita.

Hintaerot ovat yksinkertaisesti liian suuret, että kukaan viitsisi maksaa 29 ? enemmän pelkästä vuoteesta siski että vaunu on uusi, kun siellä hytissä ja vuoteessa oleskellaan 6-9 tuntia.

Kulkeeko P265/274 aina tyhjänä? Jos asia on näin niin varmaankin hintoja tarkistetaan nopeasti.

Mihin tieto vanhojen makuuvaunujen 120 km/h nopeusrajoitukseen perustuu? Se voidaan joka tapauksessa helposti nostaa jopa 160:een mikä se on vanhoilla siniharmailla päivävaunuilla.

CEmt-vaunujen suurin sallittu nopeus on 140 km/h mutta yöjunilla ei ajeta kuin 120 km/h ellei tämä ole aivan äskettäin muuttunut. Yli 120 km/h kulkevissa junissa ei saa olla akseleitakaan kuin 68 ja tämä määrä ylittyy yöjunissa melko usein. Tässä Edm-vaunujen suurempi kapasiteetti onkin eduksi, koska niiden avulla on helpompi pitää ruuhkapäivinäkin junan akselimäärä mainitussa lukemassa.

Teoriassa CEmt-vaunuillakin varmasti voitaisiin ajaa 160 km/h mutta siinä on sitten matkustajille enää turha hyviä unia toivottaa. Vuoteen 2004 asti ajettiin Oulun ja Rovaniemen välillä dieselillä ja silloin tiesi CEmt-vaunun äänestä ja heilumisesta aina, missä vaiheessa yötä sähköveturi vaihtui dieseliin tai päinvastoin. Dr16-vetoisena CEmt-vaunu kulki vielä varsin pehmeästi ja äänettömästi, kun nopeus pyöri jossain 100 km/h:n kieppeillä. Sen sijaan sähköveturin perässä tultiin 120 km/h ja näinkin pieni nopeusero lisää melua ja tärinää tuntuvasti.

Kyllä sininen vaunu minunkin mielestäni kulkee 160 km/h riittävän tasaisesti päiväjunan vaatimustason mukaan mutta tilanne on aivan toinen, jos junassa olisi yritettävä nukkua.

Suihku on lähinnä vitsi koska sitä käyttäessä koko pesuhuoneen lattia kastuu. Samanlaisia onnettomia virityksiä oli 70-luvun ruotsinlaivojen C-luokan hyteissä. Tätä samaa matkustuksen loistoa voi kokea yhä Tallinkin vanhimmilla båtskeilla jotka ovat ex Viikkareita.

Tarkoittanet ennemmin 80-luvun alkupuolta? Ennen 70-luvun puoliväliä suihku oli ruotsinlaivoilla luksusta. Toisaalta suihkuja tuskin olisi rakennettu, jos matkustajat eivät olisi niitä vaatineet. Edm-vaunujen kohdalla tilanne lienee sama.
 
Viimeksi muokattu:
Toki tilanne muuttuu, jos matkustaa nimenomaan kolmen hengen porukalla tai ei halua omaa rauhaa. Silloin CEmt-vaunu on tosiaan huomattavasti halvempi. Toisaalta Edm-vaunuilla ei ajeta mitään reittiä, jossa ei kulkisi myös CEmt-vaunuja, joten matkustajilla on toistaiseksi täysi vapaus valita.
Niin toistaiseksi, mutta nyt puhutaan tulevaisuudesta. VR haluaa todennäköisesti laittaa pelkästään uusia vaunuja sähköistetylle Hki-Rovaniemi reitille ja pistää kaikki vanhat vain Kolarin juniiin, ellei sekin "tuote" tapeta.

CEmt-vaunujen suurin sallittu nopeus on 140 km/h mutta yöjunilla ei ajeta kuin 120 km/h ellei tämä ole aivan äskettäin muuttunut. Yli 120 km/h kulkevissa junissa ei saa olla akseleitakaan kuin 68 ja tämä määrä ylittyy yöjunissa melko usein.
No nyt selvisi mistä tuo mystinen yöjunien nopeusrajoitus johtuu, siis akselimäärästä. Kiitän tiedosta enkä purnaa vastaan.

Dr16-vetoisena CEmt-vaunu kulki vielä varsin pehmeästi ja äänettömästi, kun nopeus pyöri jossain 100 km/h:n kieppeillä. Sen sijaan sähköveturin perässä tultiin 120 km/h ja näinkin pieni nopeusero lisää melua ja tärinää tuntuvasti.
Olen huomannut vain sellaisen oleellisen eron että kun yöjunaa vetää sähköveturi, varsikin jos vetureita on kaksi, kuten Pohjanmaan radalla usein on tapana, niin rattaat kiihtyy tosi rivakasti mikä tietysti tuntuu heilumisena ja nykimisenä. Mutta se tuntuu sitten kaikissa vaunuissa tyypistä riippumatta.

Tarkoittanet ennemmin 80-luvun alkupuolta? Ennen 70-luvun puoliväliä suihku oli ruotsinlaivoilla luksusta. Toisaalta suihkuja tuskin olisi rakennettu, jos matkustajat eivät olisi niitä vaatineet. Edm-vaunujen kohdalla tilanne lienee sama.

Tarkoitan lähinnä 70-luvun loppupuolen, joita edustaa esim Tallinkin M/S Meloodia, jossa on vielä jäljellä alkuperäiset hytit postimerkinkokoisine vessoineen suihkuineen, ilman mitään suihkuverhoa, eli samantyyppiset kuin makuuvaunuissa. On meinaan sattunut (ei minulle tietenkään mutta parille kaverille) risteilyllä ollessaan että vipuhana joka väännetään johtamaan vettä joko suihkuun tai pesualtaaseen, on ollut väärässä asennossa, ja kaveri on saanut kunnon suihkun vaatteet yllään.

Joka tapauksessa suihkun tai ainakin oman WC:n tulo myös laivojen halvemman luokan hytteihin on peräisin ajoilta jolloin laivamatkustus muuttui varsinaisesta matkustamisesta viihdepainoitteisiin risteilyihin, ja varustamot käytännössä säästyivät siivouskustannuksilta, ja hyttikäytävien yleisilme pysyi edes hieman siistimpänä, kun merisairaat tai liian runsaista pöydän antimista nauttineet pääsivät äkkiä pöntölle eikä enää tapahtunut "vahinkoja" kun ei tarvinnut juosta pitkin käytäviä etsimässä vessaa. Laivamatka Ruotsiin asti kestää muutenkin monasti päälle 15 tuntia joten hytissä tulee todella vietettyä aikaa, joten laivoilla hyttien varustuksella on merkitystä.

t. Rainer
 
Niin toistaiseksi, mutta nyt puhutaan tulevaisuudesta. VR haluaa todennäköisesti laittaa pelkästään uusia vaunuja sähköistetylle Hki-Rovaniemi reitille ja pistää kaikki vanhat vain Kolarin juniiin, ellei sekin "tuote" tapeta.

Luulen, että VR tyytyisi omasta puolestaan tähän yhteen Edm-vaunuista muodostettuun junaan ja ajaisi muun yöjunaliikenteen alas siinä vaiheessa, kun uudemmatkin CEmt-vaunut tulevat hylkäysikään eli noin kymmenen vuoden kuluttua.

Luultavasti aluepoliittisista syistä yöjunaliikennettä tullaan kuitenkin harjoittamaan tulevaisuudessakin yhtä junaparia suuremmassa laajuudessa. Käytettävän kaluston määrä ja laatu on sitten arvailujen varassa. Kaikki riippuu siitä paljonko liikenteelle tullaan antamaan tukea.

No nyt selvisi mistä tuo mystinen yöjunien nopeusrajoitus johtuu, siis akselimäärästä. Kiitän tiedosta enkä purnaa vastaan.

Siihen voi olla muitakin syitä. CEmt-vaunuissa ei taida olla vieläkään kiskojarruja ja junissa halutaan ehkä säilyttää valmius sn120-tavaravaunujen käyttämiselle autovaunujen lisävaunuina.

Laivamatka Ruotsiin asti kestää muutenkin monasti päälle 15 tuntia joten hytissä tulee todella vietettyä aikaa, joten laivoilla hyttien varustuksella on merkitystä.

Kestää junamatkakin Helsingistä Rovaniemelle noin 12 tuntia eli kauemmin kuin esimerkiksi laivamatka Turusta Tukholmaan.
 
Takaisin
Ylös