Nyt jokainen voi olla suunnittelujohtaja

vristo

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
28 Kesäkuu 2005
Viestit
4,087
Olet HKL:n (tai mieluummin jopa koko YTV-alueen) uusi suunnittelujohtaja. Saat vapaat kädet parantaa joukkoliikennettä ja sen laatua seudulla. Mitä listaat tärkeimmiksi tavoitteiksesi?

Minä aloitan:

  1. Raskaan kaupunkiraideliikenteen edelleenkehittäminen; mm. metron laajentaminen ja YTV-raideliikenteen tuominen saman M-brändin alle. Uusien raidelinjojen sijainnin tarkka suunnittelu. Ei päällekkäisyyksiä vaan yhteensovittamista.
  2. Raitioliikenteen imagon nostaminen tasokkaaksi Helsingin Light Railiksi ja linjojen suunnittelu tukemaan raskasta raideliikennettä, ei kilpailemaan sen kanssa. Alueille, joille ei ole mielekästä/kannattavaa järjestää raskasta raideliikenneyhteyttä, on "Helsingin Light Railin" liikenteen oltava samaa korkeaa tasoa.
  3. Bussiliikenteen vähentäminen ja sen siirtyminen lähinnä raideliikenteen syöttöliikennekäyttöön.
  4. Joukkoliikenne-etuisuuksien, niiden väylien kehittäminen ja parantaminen koko saralla.
  5. Tariffiuudistus. Sisäinen ja seutulippu-systeemi joutaa jo historiaan. Koko YTV-seudulla siirryttävä matkaan, ei kuntarajoihin, perustuvaan tariffiin.
  6. YTV-alueen laajentaminen.
  7. Kaiken liikkuvan kaluston laadun, tarkoituksenmukaisuuden, kunnon sekä siisteyden parantaminen.
  8. Joukkoliikenteen parissa työskentelevän henkilökunnan motivaation, koulutuksen ja ammattitaidon parantaminen sekä niiden ylläpito. He ovat koko alalla avainasemassa.
  9. Tiedotuksen oleellinen parantaminen. Vertaa äskettäinen raitioliikenteen vaihderikko Helsingin keskustassa, jolloin lukemattomat matkustajat seisoivat Aleksasterinkadulla vailla mitään infoa, kun ratikat painelivat poikkeusreittejä. RV-liikenteen johto tyytyi vain selittelemään ja jopa aliarvioimaan/syyttelemään asiakkaitaan ("Eivät matkustajat kuitenkaan mitään tiedoituslappuja näe" sanottiin).
  10. Ympäristöasiat.
Siinä noita ja lisääkin varmasti löytyisi (mm. kustannusasiat). Joku muu voi olla eri mieltä, mutta olkoon.

Laittakaahan omat teesinne.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vriston lista on niin hyvä, ettei siihen ole enää oikein mitään lisättävää! Olisitpa Sinä vristo ihan oikeasti taho, jolla olisi valtaa vaikuttaa asianomaiseen päätöksentekoon... :D
 
Tekisin erilaisia teemapaketteja:

1. Teemapaketti "juna"
  • junaliikenteen kustannustasoa alennetaan rajusti kilpailuttamalla
  • saadut säästöt käytetään täysimääräisesti junaliikenteen lisäämiseen, tavoitteena 10 min vuoroväli kaikilla kaupunkiradoilla ma - la 6 - 22 ja su 10 - 22
  • junaliikenteen kanssa päällekkäistä bussiliikennettä muutetaan liityntäliikenteeksi
  • juna-asemille tehdään uusia liityntäterminaaleja ja/tai vanhoja laajennetaan, jotta lisääntynyt liityntäliikenne mahtuu terminaaleihin

2. Teemapaketti "ratikka"
  • ratikkaliikenteen kustannustasoa alennetaan rajusti kilpailuttamalla ja nopeuttamalla liikennettä ja kasvattamalla yksikkökokoa
  • ratikkaliikenteen matka-ajoista tehdään minuutin tarkkuudella ennustettavia
  • busseilla liikennöitäviä keskustalinjoja ja kantakaupungin lähistölle meneviä lähiöbussilinjoja muutetaan ratikkalinjoiksi

3. Teemapaketti "bussi"
  • bussiliikenteessä selvitetään linjojen yhdistämistä tiheästi kulkeviksi runkolinjoiksi, joille voidaan järjestää liikenne-etuuksia
  • pyritään muodostamaan linjoja, jotka voidaan myöhemmin muuttaa ratikkalinjoiksi

4. Teemapaketti "bussiliikenteen kilpailutusehtojen kehittäminen"
  • bussiliikenteen kilpailuttamisehdot suunnitellaan uudestaan hyödyntäen kilpailutuksesta saatuja kokemuksia
  • uudet ehdot määrittelevät halutun palvelun tarkemmin ja pyrkivät vähentämään rajusti laatupoikkeamia
  • mahdollisuuksia laskea kustannustasoa / hidastaa kustannustason nousua paremmin soveltuvilla kilpailutusehdoilla selvitetään

5. Teemapaketti "poikittaisliikenne"
  • poikittaisliikenteeseen suunnitellaan tiheästi ajavia runkolinjoja, joilta on hyvät vaihtoyhteydet säteittäislinjoille
  • suunniteltuja linjoja toteutetaan rahatilanteen mukaan

6. Teemapaketti "telematiikka"
  • kaikille linjoille tulee vaunuihin pysäkkinäytöt ja tärkeimmille pysäkeille reaaliaikaiset odotusaikanäytöt
  • järjestelmä mahdollistaa myös liikennevaloetuuksien antamisen

7. Teemapaketti "informaatio"
  • reittiopasta kehitetään edelleen luotettavamman informaation tarjoamiseksi
  • kannettaviin päätelaitteisiin tulevaa reaaliaikainformaatiota kehitetään

8. Teemapaketti "vaihtopysäkit"
  • rakennetaan vaihtopysäkkejä paikkoihin, joista niitä puuttuu
  • vaihtopysäkkejä järjestellään uudestaan kävelymatkojen lyhentämiseksi
  • bussien vaihtopysäkeille tehdään tilaa odottaa silloin, kun bussi on edellä pysäkkiaikataulun ajasta. Vaihtopysäkeille lisätään välipisteaikoja

9. Teemapaketti "hiljaisen ajan liikenne"
  • hiljaisen ajan linjastoa rationalisoidaan yhdistämällä reittejä
  • syntyvät säästöt käytetään liikennöintiajan laajentamiseen, tavoitteena ympärivuorokautinen liikenne runkoverkolla
  • hiljaisen ajan vaihtoyhteydet muutetaan järjestetyiksi
 
Tässä hiukan länsipainotteisia tavoitteitani:

1. YTV –alueen kannattavimman raideliikennehankeen toteuttaminen. Tämä on maanalainen rautatieyhteys Helsingin rautatieasemalta Töölön ali Otaniemeen ja tästä edelleen Leppävaaraan. Yhteys toteuttaa siis Otaniemen ja Töölön metron sekä Pisara –lenkin hyödyt.

2. Länsiväylän erinomaisesti toimivien bussiyhteyksien alasajo ei ole itsetarkoitus, vaan ne vähenevät sitä mukaa, kuin asukkaille tarjotaan parempi yhteys asteittain rakennettavan raideliikenneverkoston avulla.

3. Nyt käytössä oleva seutulippu on erinomainen ja sitä kannattaa kehittää edelleen. Tavoitteena on, että seutulipun tarjoamat hyödyt ovat niin suuret, että jokaisen kannattaa hankkia ja pitää mukanaan lippua. Henkilökohtaiseen lippuun lisätään mm. luotto-ominaisuus ja lippua kehitetään niin, että se kannustaa satunnaiskäyttäjiä lisäämään joukkoliikenteen käyttöä. Myös pyöräilijät saavat oman korttinsa, joka kannustaa käyttämään joukkoliikennettä oman auton sijaan huonojen pyöräilykelien aikaan.

4 VR:n hinnoittelumonopoli murretaan niin, että joukkoliikennettä päästään kehittämään kokonaistaloudellisesti.

vriston tavoitteista poimisin omalle listalle vielä kohdat 6 ja 8. Muutkin kohdat ovat OK paitsi kohta 3 tai ainakaan en asiaa muotoilisi noin. Syöttöliikenne ei ole tavoitteeni. Syöttöliikenne on välttämätön paha, ja tällöinkin bussien reitit ovat mieluummin heilurilinjoja raideliikenteen asemien ympärillä.
 
kuukanko sanoi:
Tekisin erilaisia teemapaketteja:

1. Teemapaketti "juna"
2. Teemapaketti "ratikka"
3. Teemapaketti "bussi"
4. Teemapaketti "bussiliikenteen kilpailutusehtojen kehittäminen"
5. Teemapaketti "poikittaisliikenne"
6. Teemapaketti "telematiikka"
7. Teemapaketti "informaatio"
8. Teemapaketti "vaihtopysäkit"
9. Teemapaketti "hiljaisen ajan liikenne"

Erittäin hyvä, kuukanko.

Taidatkin olla enemmän talouspainotteinen suunnittelujohtaja kuin minä. Talousasiat ovat todella oleellisia joukkoliikenteessäkin, kuten muussakin elämässä (pätee jo ihan ruohonjuuritasolla, vaikkapa perhe-elämässäkin ;)). Eri liikennealojen kilpailutus jäi listastani kokonaan pois, koska tunnen sen nykyään olevan täysin olennainen (= ei paluuta menneeseen) osa joukkoliikennepalvelujen kehittämiseen ja niiden kustannusten tasapainottamiseen. Sen pelisääntöjä vaan pitää edelleen tarkentaa. Henkilöstö ei saa tuntea itseään alinomaa uhatuksi ja väheksytyksi (="olemme vain pakollisia kuluja"). Joukkoliikennealasta, varsinkaan sen suorittajaportaasta, ei saa tehdä mitään "halpatyöpaikkaa". Heidän motivaationsa ja kiinnostuksensa tärkeää alaansa kohtaan vaikuttaa suoraan heidän ammattitaitoonsa, sekä sitä myötä koko joukkoliikenteen toimivuuteen ja palvelutasoon. Toki joukkoliikenneala ei saa olla myöskään mikään suojatyöpaikka (kaikki eivät alalle sovellu) ja osaamista pitää kannustaa kaikin puolin. Tavoitteena on mahdollisimman motivoitunut ja ammattitaitoinen tiimityö, jossa eri joukkoliikennemuotojen ammattilaiset, kuin myös suunnittelu- ja tilaajapuoli, ymmärtävät tukevansa ja jopa tarvitsevansa toisiaan. Kaikki lähtee asiakkaan eli YTV-alueen ja sen asukkaiden tarpeista.
Kilpailutuksen myötä säästyneet kustannukset on todella käytettävä sen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen kuten sinäkin, kuukanko, totesit.

Listassasi ei ollut teemapaketti "metroa" lainkaan. Mikä on sinun kantasi siihen? Laajennetaanko, integroidaanko järjestelmiä (esim. kaupunkijuna+metro=M?), tutkitaanko esimerkiksi kombivaihtoehtoja vain onko pikaraitiotie parempi tulevaisuuden tie? Vai lakkautetaanko ja täytetään tunnelit vedellä ;) ?

Muutkin vain rohkeasti mukaan: naulatkaa teesinne pöytään.
 
Viimeksi muokattu:
vristo sanoi:
Listassasi ei ollut teemapaketti "metroa" lainkaan. Mikä on sinun kantasi siihen?
Mielestäni metro on jo nyt niin hyvä, ettei se kaipaa kehittämispakettia. Toisaalta mielestäni raskaan raideliikenteen runkoverkosta pääkaupunkiseudulla puuttuu enää Länsiväylän vartta myötäilevä yhteys, josta oletan päätöksen syntyvän joka tapauksessa. Espoon kaupunkirataa en pidä kiireellisenä pääkaupunkiseudun liikenteen kannalta. Länsimetron jälkeen rakennettavat raskaat raiteet olisivat minun mielestäni vain nykyisten ratojen jatkoja (esim. kehärata tai Klaukkalan rata) tai palvelun parantamista siirtämällä raiteet paremmin palveleville reiteille (esim. Pisara), mutta niistä taas valtaosa olisi aivan eri aikaperspektiivillä tulevia juttuja kuin teemapakettini (tosin noita junaratojen jatkoja ja lisäraiteita voitaisiin ehkä ottaa juna-teemapaketin osaksi nyt siinä olevien kohtien jälkeen).
 
Vristo sanoi:
Olet HKL:n (tai mieluummin jopa koko YTV-alueen) uusi suunnittelujohtaja. Saat vapaat kädet parantaa joukkoliikennettä ja sen laatua seudulla. Mitä listaat tärkeimmiksi tavoitteiksesi?

Olen Vriston kanssa samoilla linjoilla.

Pienenä detaljina yhdistäisin kaikki nopean raideliikenteen linjat saman "Metro" -brändin alle, eli siihen kuuluisivat myös mahdolliset pikaraitiotiet.

Tärkeimpiä nopean raideliikenteen laajennuskohtita olisivat mielestäni länsiraiteet perinteisen metron muodossa Matinkylään ja jatko kombina Kivenlahteen (Kirkkonummelle) sekä kombi-haara Niittymaasta Suurpellon kautta Espoon keskukseen ja toinen haara Keilaniemestä Otaniemen kautta Leppävaaraan. Otaniemen lenkki jäisi pois länsimetron päälinjasta. Itämetroa pitäisi jatkaa myös kombi-tekniikkaa hyödyntäen Mellunmäestä Hakunilaan ja Sipooseen.

Rautatiepuolella olisivat tärkeimmät kehärata pääradalta Vantaankoskelle lentokentän kautta ja Pisara-junalenkki keskustan alle. Uutena elementtinä olisi kolmioraide Käpylästä huopalahteen, joka mahdollistaisi suorat junat ranta- ja pääradan välillä. Mahdolliset Elsa- ja Heli radat pitää rakentaa sitten jos niiden aika tulee, sellaisten kohteiden kautta joissa maankäyttöpotentiaali ovat korkeat, ettei käy kuten Lahden oikoradan kanssa joka menee keskellä korpea.

Sekä metro-, pikaraitioteiden että rautatieasemille riittävästi liityntäpysäköintipaikkoja.

Pikaraitioteistä pitäisi päästä rakentamaan Pasila-Toukola-Viikki-Malmi sekä keskusta-Katajanokka-Laajasalo, sekä Ruskeasuo-Haaga-Pitäjänmäki-Konala-Uusimäki-Pähkinärinne. Kannattaisi miettiä myös vanhan satamaradan penkan hyödyntämistä Ruoholahden ja Kauppatorin välillä raitiotielle (ja miksei Pohjoisrantaa pitkin Sörnäisiin ja siltä Pasilaan). Ruoholahdesta Lauttasaareen sekä Munkkiniemestä Otaniemen kautta Tapiolaan jatkaisin perinteistä raitiotietä. Mihin se Jokeri jäi? Mielestäni nyky-Jokerilla on päällekkäisyyksiä rantaradan kanssa niin paljon että se kannattaisi ennemmin vetää kehäykköstä pitkin Leppävaarasta Malmille, ja toteutustapa joko metro tai kombi. Sensijaan voitaisiin rakentaa perinteisenä raitiotienä "pikku-Jokeri" Pikku-Huopalahdesta Haagan, Maunulan ja Oulunkylän kautta Käpylään.

Bussiliikennettä kehittäisin niin että pitkiä, tiiviisti rakennettuhjen alueiden läpi kulkevia bussilinjoja lyhennettäisiin että ne pysyisivät paremmin aikataulussa. Keskustatunnelia, jos se rakennetan, pitäisi voida hyödyntää myös bussiliikenteessä, niin että k-tunnelista pääsisi maan pinnalle Elielinaukion terminaalin kohdalla. Seutulippujen pitäisi kelvata eräissä kaukoliikenteen pikavuorobusseissa, koska niiden linjat ovat osittain päällekkäisiä nykyisten seutulinjojen kanssa. Esim läntiseltä Uudeltamaalta tulevat kaukoliikenteen bussit voisivat osittain paikata metron myötä poistuvia seutulinjoja länsiväylältä.

Seutulippualuetta pitäisi laajentaa lännessä Kirkkonummelle ja Vihtiin, ja pohjoisessa Nurmijärvelle, Tuusulaan ja Järvenpäähän sekä idässä Sipooseen. YTV:n ulkopuolella asuvilla pitäisi olla oikeus ostaa (oman kunnan subventoimana) seutulippu samaan hintaan kuin sisäpuolella asuvilla. Työsuhdelippua pitäisi kehittää, ja sille yhdenmukainen verokohtelu kuin työsuhdeautoille.

Metron mahdollinen automatisointi ei saa vaarantaa liikenteen sujuvuutta (vaativa homma toteuttaa sinänsä) ja metron ja muiden raideliikennevälineiden käytön on oltava "idioottivarmaa". Turvallisuutta pitää parantaa tehokkaammalla vartioinnilla, ja rettelöintiin puututtava välittömästi. Erilaisissa tietoiskuissa pitäisi valistaa myös vakkari- "kunnollisia" matkustajia käyttäytymään hövelisti Helsingin joukkoliikenteessä ensimmäistä kertaa matkustavia tai muuten vain vähän eksyksissä olevia kohtaan, mm olemaan tönimättä oviaukoissa ja viemättä istumapaikkoja muiden nenän edestä.

t. Rainer
 
vristo sanoi:
  • Raitioliikenteen imagon nostaminen tasokkaaksi Helsingin Light Railiksi ja linjojen suunnittelu tukemaan raskasta raideliikennettä, ei kilpailemaan sen kanssa. Alueille, joille ei ole mielekästä/kannattavaa järjestää raskasta raideliikenneyhteyttä, on "Helsingin Light Railin" liikenteen oltava samaa korkeaa tasoa.
Kun kehittelin ajatustani eteenpäin, tulin siihen tulokseen, että esimerkiksi nykyinen raitiolinja 4 Munkkiniemen voisi olla tällainen Töölön metron tasoinen, mutta light rail-kalustolla liikennoitävä, korkeatasoinen kaupunkirata. Sitä vain pitäisi sujuvoittaa huomattavasti. Runsaasti omia väyliä ja kaistoja lisää. Tarvitaan ennakkoluulottomia ratkaisuja: suunnittelukilpailu, joka julkaistaan myos täällä Aasiassa esim. Hongkongissa, jonka monista (joukko)liikenneratkaisuista pidän (en toki kaikista). Lisäksi Paciuksenkadulta haara Huopalahdentielle päin ja aina Munkkivuoreen (näin on käsittääkseni joissain suunntelmissakin esitetty). Ratalinja Munkkivuoressa kulkisi ensin ostarille ja siitä vaikkapa Munkkivuoren läpi (esim. tunnelissa tyyliin Eliel Saarisentie), jossa olisi muutama asema keskeisillä kohdilla. Tämän haaran päätepysäkki on sitten Muusantorilla ja näin saadan bussilinja h18 korvattua kokonaan raidelinjalla (esim. linja 5). Linja 10 puolestaan voisi jatkua aina Huopalahden asemalle ja samalla korkealla standardilla. Keskustaan tullessaan ko. linjat kulisivat entisellään: tosin tuo linja 4 voisi jatkua Kruunuvuorenrannan kautta aina Laajasaloon joskus sitten tulevaisuudessa.

Noiden linjojen imago ja standardi voisi olla täysin metroa vastaava, mutta radat raitiotiemäisiä ja kevyemmällä kalustolla liikennoitynä (kuten esim. Tvärbana Tukholmassa).

Pisaran toteuttaminen sekä lähijunien intergroiminen M-brändiin ja imagoon (uudet kaupunkijunat sopivat siihen hyvin) on sitten se tavoitteeni seudun raskaassa raideliikenteessä.

Entäs se länsiraide? Minun suunnitemassani nykyinen metro jatkuu Ruoholahdesta aina Kivenlahteen saakka ja liityntä siihen hoidetaan busseilla. Lauttasaaressa ja Koivusaaressa on asemat kummassakin. Jälkimmäisestä tulee korkeatasoinen, kompakti asuinalue, jossa asuinrakennusten korkeudet voivat olla poikkeuksellisia Helsingin alueella. Varaan itselleni yhden kattohuoneiston merinäköalalla jo tassa vaiheessa :).

Edit: itseasiassa Rainerin ratkaisu länsiraiteelle, kuin myös itämetron jatkolle, on omaani parempi. En kuitenkaan editoi omaa ideaani pois. Uusi suunnittelujohtaja ei luonnollisestikaan ole mikään "diktaattori", vaan toki ottaa tällaisia hyviä ideoita vastaan ja kehitellään niitä sitten yhdessä eteenpäin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Monia tosi hyviä ajatuksia on tässä viestiketjussa tullut esille.
Lisäänpä tähän muutamia minun mielestäni tärkeitä kehittämiskohteita:

  1. Metron säilyttäminen kuljettajavetoisena sekä sen jatkaminen länteen - lopulta aina Espoonlahteen saakka

  2. Porttien asentaminen metroon + lähijuniin "lipuntarkastajat" Tukholman malliin.

  3. Bussiliikenteen kehittäminen:
    • Tasavälisemmät vuorovälit (erityisesti Helsingin sis. linjoilla), vuorojen porrastaminen ja parempi aikataulusuunnittelu
    • Asianmukaisempi kalusto (suurempikapasiteettista kalustoa joillekin linjoille, "purkit" pois liikentestä, seutuliikenteessä ja kaupunkiliikenteessä eri kalusto - kuitenkin tilanteesta riippuen)
    • Joidenkin Ruotsin kaupunkien malliin "Stomlinje-ajattelua" tännekin: esim. linjat 18, 65A, 66/66A, 71 ja yhdistetty 20/42 voisivat olla tällaisia linjoja --> numerot voisi vaihtaa (esim. --> 25-29) ja linjojen olemassaoloa voisi korostaa jollakin tavalla. Kalusto olisi pääasiassa matalia nivelbusseja.
    • Kulun nopeuttaminen monilla eri keinoilla
    • Bussien siisteyteen ja pikkuvikojen korjaamiseen tulisi ehdottomasti panostaa (tilaajan olisi myös otettava osaa).
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Minä käytän taas omissa visioissani joukkoliikenteen kehittämistä alueittain. Sanon myös sen, että en ole pohtinut suunnitelmiani kustannusten kannalta, että mikä olisi taloudelliseti kannattavaa ja mikä ei.

HELSINKI

-Joidenkin katujen muuttaminen ainoastaan busseille sekä raitiovaunuille sallituiksi esim. Simonkatu-Ruoholahdenkatu, Fredrikinkatu, Bulevardi ym.

-Enemmän bussikaistoja. Esimerkiksi myös risteyksiin, joista käännytään

Raitiolinjaston kehittäminen

-Munkkivuori
-Maunula-Pakila
-Keskustan alue
-Pikku-JOKERI (Rainerin mainitsema on minusta ihan hyvä idea
-Keskusta/Pasila - Kumpula - Viikki - Latokartano -välin luominen ratikaksi yhdessä tiedelinjan kanssa


-Pisara voitaisiin myös toteuttaa lenttokenttämetrolla: Lentoasema - Pasila - Töölö - Kamppi - Hakaniemi - Pasila - Lentoasema.

ESPOO

Espoon asutuskeskusten nopeiden yhteyksien luominen:
- Leppävaara - Matinkylä/Espoonlahti
- Matinkylä/Olari - Espoon keskus
- Espoon keskus - Tapiola

-Metron jatkaminen Otaniemeen ja mahdollisesti Tapiolaan. Syynä tähän se, että nykyinen bussijärjestelmä on nopeampi Keskustaan kuin bussi+metro. Busseista metroon voisi vaihtaa kätevästi esim. Hanasaaressa, jossa pysäkit olisivat samassa tasossa

JOKERIN ja TIEDELINJAN muuttaminen ratikoiksi:

-JOKERIN jatkaminen Tapiolasta esim. Matinkylään tai Espoonlahteen
-TIEDELINJAN jatkaminen Otaniemestä Tapiolan kautta Suurpeltoon ja edelleen Espoon keskukseen

-JOKERI 2

Rantaradan alueen keskusten kasvaessa luonnollisesti junaliikennettä lisätään.
- esim. E-junat Kauklahteen, joka samalla myös toimisi Espoon kaupunkiratana

VANTAA

-samantyyppistä liityntäliikennettä Korsoon, Koivukylään ja Tikkurillan kuin Leppävaarassa - eli bussien synkronointi junien kanssa nykyistä paremmin ja vaihtojunan ilmoittaminen linjan aikataulussa
-kaikille bussilinjoille enemmän vuoroja
-paremmat yhteydet Lentoasemalta pääradalle sekä moottoriteille :arrow: vaihtopysäkit Hämeenlinnanväylälle ja Lahdenväylälle, josta uusilla runkolinjoilla tai Marja-radalla Vantaan keskuksiin sekä Lentoasemalle
-pitkiä runkolinjoja lännestä itään ja päinvastoin, bussikaistat, liikennevaloetuudet
-poikittaisliikenteen kehittäminen Espoon välillä:arrow: Jokeri 2

YLEISESTI

-Joukkoliikenteen tiedottaminen häiriötilanteissa - kaikki matkakortin haltijat saavat viestin kännykkään
-asianmukainen kalusto lyhyile kuin pitkillekin linjoille sekä ammattitaitosta asiakaspalvelua
-aikatauluen ja reittien asentaminen kaikille pysäkeille
-pitkille linjoille ajantasauspysäkkejä sekä liikennevaloetuuksia
 
Viimeksi muokattu:
Suunnittelujohtajan hommat

Tässä on ollut hienoja ajatuksia, mutta hieman sekaisin on mennyt, mikä on kuvitellun johtajan toimiala. HKL:n suunnittelujohtajan tontti rajautuu Helsingin sisäpuolelle, Espoon ja Vantaan puolella nämä asiat ovat YTV:n joukkoliikennesuunnittelun alaisuudessa. Tämä olisi hyvä muistaa, vaikka Helsingissä sitä ei aina muisteta, mistä aiheutuu närkästystä naapurikunnissa. Viimeksi Vantaalla, kun Helsinki suunnitteli metroa lentokentälle keskustelematta asiasta Vantaan kanssa.

Tavoite toki olisi, että seudulla olisi vain yksi joukkoliikennehallinto, mutta poliittisesti sellainen ajatus ei toistaiseksi ole mahdollinen.

Minusta olisi suurten linjojen sijasta syytä paneutua käytännön asioihin, jotka voidaan toteuttaa nopeasti, enintään kuukausien aikajänteellä. Kaikkien kehittämistoimien lähtökohtana pitäisin seuraavia:

1. Toimien tulee lisätä joukkoliikenteen osuutta liikenteestä
2. Toteuttamisen tärkeysjärjestys on talouden suhde joukkoliikenteen käytön edistämiseen
3. Talous arvioidaan tulojen ja kustannusten erotuksen perusteella

Koska pidän joukkoliikennehallintojen yhdistämistä vuosien tason hankkeena, jätän se nyt pois ja tyydyn vain Helsingin alueeseen Vriston alkuperäisen asettelun mukaisesti.

- Ensimmäiseksi edellytän, että liikene alkaa noudattaa aikataulujaan. Pysäkiltä lähdetään tai ajetaan ohi minuutin tarkkuudella, eikä koskaan ennakossa. Myöhässä ololle voidaan sallia esim. 3 minuuttia, joka busseille lienee kohtuullista sallia. Ja siellä, missä on suunniteltu vaihto toisten linjojen kanssa, odotetaan sen toisen linjan vaunun tulo, jos kuljettaja voi vaunun nähdä. Käytännössä tämä toteutetaan määräämällä muutaman pysäkin välein ajantarkistuspysäkit. Ja jotta se aika, johon verrataan on kaikilla sama, verrataan matkakorttilaitteen kelloon ja laitteen piippaukseen, joka jo nyt ilmoittaa lähtöajan linjalle.

- Toiseksi käynnistäisin aikataulu-uudistuksen, jolla siirrytään koko palvelussa tasatahtiaikatauluun. Eli bussit, ratikat ja metro kulkevat vakiominuuteilla. Aikatauluja olisi neljää tyyppiä: ruuhka-ajan taulu, päiväajan taulu, ilta-ajan taulu ja yöliikenteen taulu. Tämän uudistuksen yhteydessä suunnitellaan myös vaihtopaikat synkronoiduiksi siten, että vaihtoajat ovat aina 1-3 minuuttia. Tämä koskee myös metron liityntää, jossa metron erityisluonteen vuoksi ryhdytään näkyvästi ilmoittamaan, mihin liityntälinjoihin mikäkin metrovoro menee. Esimerkiksi kirjaimella, joka on sama tietyissä liityntälinjoissa. Edelleen metron kohdalla suunnitellaan aikataulut siten, että saapuvat liityntälinjat syöttävät lomittaisiin junavuoroihin, jolloin esim. Herttoniemestä saapuvat pääsevät junaan, jossa on myös istumapaikkoja.

- Kolmanneksi käynnistäisin linjastoremontin, jonka tavoite on vähentää vaihtoja. Tällöin linjat ovat ensisijaisesti heilurilinjoja. Samasta suunnasta esikaupungeista kohti keskustaa tulevat linjat tarjoavat mahdollisuuksia jatkaa eri puolille keskustaa. Heilurilinjat tulevat mahdollisiksi, kun edellisten kohtien perusteella on ryhdytty noudattamaan pysäkkiaikatauluja.

- Neljänneksi ryhtyisin vääntämään kättä kaupunkisuunnittelun kanssa siitä, että joukkoliikenteen kipupisteet korjataan sellaisiksi, ettei autojen ruuhkautuminen hidasta joukkoliikennettä. Sillä tavoin edellä esitetyt kolme parannusta voidaan saattaa voimaan kaikkialla verkossa. Käytännön toimia ovat esim. bussien oikaisut ruuhkaisten risteysten ohi. Esimerkkinä vaikka Munkkiniemenaukio.

- Viidenneksi jatkaisin kädenvääntöä kaupunkisuunnittelun kanssa. Tavoitteena on 100 %:n joukkoliikenteen valoetuus. Tämä edellyttää esim. Mannerheimintiellä tarpeettomien risteysten ja niiden liikennevalojen poistamista. Autot voivat käyttää rinnakkaisia katuja kokoojakatuina niin, että vain pääkatujen risteykset ovat "auki". Lopputuloksena joukkoliikenne pysähtyy vain pysäkeillä ja risteyksissä, joissa väistetään risteäviä joukkoliikenteen linjoja. Tällä säästetään joukkoliikenteen kustannuksia samalla kun lisätään matkustajia kiertonopeuden noustessa.

- Kuudenneksi varustaisin raitiovaunut yhteisajolaittein, ja kuormitetuimmilla linjoilla siirrytään kahden vaunun juniin. (Työllistetään Talgoa!) Tämä käy välttämättömäksi, koska edelliset uudistukset nopeuttavat joukkoliikenteen palvelua ja lisäävät matkustajamääriä, ja tarvitaan lisää kapasiteettia. Samalla helpottuu valoetuuksien hyödyntäminen, kun yhden radan keskimääräinen vuoroväli saadaan harvemmaksi. Uudistuksella säästetään myös kustannuksia, koska kuljettajia ei tarvita lisää samassa suhteessa kuin matkustajamäärä kasvaa. Edelleen vielä poistuu pitkien pysäkkien hässäköinti, kun pysäkillä pysähtyy vain yksi vuoro kerrallaan.

- Seitsemänneksi käynnistän raideliikenteen laajentamisprojektin, jonka tavoitteena on kasvattaa raideliikenteen osuutta joukkoliikenteen kokonaissuoritteesta. Tämä ei ole raitioliikenteen tai metroliikenteen laajentamishanke, vaan raideliikenteen laajentamishanke, joka ei perustu jommankumman poissulkemiseen millään suunnalla. Maankäytön ja toteutuneiden matkustajavirtojen perusteella selvitetään, missä syntyy suurimpia matkustajavirtoja, ja ne muutetaan raideliikenteeksi edellytyksellä, että muutos lisää matkustajia ja joukkoliikenteen osuutta tai parantaa joukkoliikenteen kannattavuutta.

Olisikohan tämä 7 maaginen luku, joka riittää? Nämä ovat hankkeita, jotka voidaan aloittaa muutaman kuukauden, ehkä enintään vuoden kuluessa. Ja ne alkavat vaikuttaa saman tien, ei vasta joskus vuonna 2030. Nämä eivät käytännössä edes maksa mitään, vaan kyse on olemassa olevan järjestelmän tehokkaammasta käytöstä. Ainoa selkeästi rahaa kysyvä on kohta kuusi.

Näiden lisäksi Helsingin joukkoliikenteen suunnittelujohtajan tärkeä pitkän aikavälin tehtävä on viedä eteenpäin yhtenäistä seudullista joukkoliikenneorganisaatiota. Näitä samoja asioita voi soveltaa myös seututasolla, joskin siellä yksi kärkihankkeista on seudullisen junaliikenteen erottaminen VR Oy:n monopolista ja siirtäminen seutuorganisaation hallintaan. Se on edellytys kohdan 7 toteuttamiselle seututasolla.

Suuria rakennushankkeita tai muita kiehtovia hankintakohteita tähän ei sisälly. Minusta sellaisia ei tarvita, sillä joukkoliikennettä ei pidä suunnitella niin päin, että halutaan rakentaa jotain jonnekin. Seitsemännen kohdan tuloksena selviää, mitä joukkoliikenteen kehittämiseksi tulee tarpeelliseksi investoida. Ja lisäksi, kaavoituksen eteneminen tuottaa uusia liikenneväylä- ja linjatarpeita, jotka toteutetaan alueiden rakentamisen yhteydessä.

Näillä eväillä väitän, että joukkoliikenteen käyttö nousee, lipputulot nousevat ja kustannukset laskevat. Kaikki samanaikaisesti, joten myös joukkoliikenteen tuki alenee. Näin siis toteutetaan juhlapuheiden lupauksia kestävän kehityksen mukaisesta joukkoliikennepainotteisesta liikennesuunnittelusta toisin kuin puhumalla keskustatunnelin ja pysäköintiluolien välttämättömyydestä sekä ruuhkamaksujen pahuudesta.

Antero
 
Erittäin asiallista, Antero.

Miksi et hakenut tuohon virkaan (vai oliko se edes yleisesti haettevissa)? Joka tapauksessa erinomaisia ajatuksia. Tunnustan nyt erään asian: pidin sinua, Antero, vain "pikaratikkamiehenä" aiemmin, mutta tämä lista kyllä muuttaa kaiken (nostan hattuani ;)). Kunpa edes joku noista toteutuisi ja joukkoliikenteen tuotantoporras pystyisi toimimaan niiden mukaan (esim etuajassa lähtemiset verrattain yleisiä). Asiallisia näkemyksiä sano!
 
Takaisin
Ylös