Pisararata

Ihan aikuisten oikeasti, Helsingin ratapihan tukkeutuminen on täyttä hölynpölyä.

Aikaskaala saattaa hieman heikentää kysymyksen relevanttiutta, mutta kysynpä nyt kuitenkin. Mitenkäs tilanne muuttuu ELSAn, pääradan lentokenttäoikaisun ja Porvoon lähiliikenneradan aiheuttaman lisääntyvän paikallisjunaliikenteen seurauksena? Vieläkö selvitään parkkijärjestelyillä?
 
Ihan aikuisten oikeasti, Helsingin ratapihan tukkeutuminen on täyttä hölynpölyä. Paikallisjunien pysäköinti Helsingissä voidaan lopettaa, vaikka Pisaraa ei tehtäisikään.

Montako raidetta paikallisjunien pysäköinti varaa Helsingin ratapihalta ruuhka-aikaan?
 
Montako raidetta paikallisjunien pysäköinti varaa Helsingin ratapihalta ruuhka-aikaan?

Tuntuu se varaavan aika monta. Ja matkustajille ärsyttävintä on se, että se juna jolla on tarkoitus mennä on pysäköity monen rungon taakse, niin että kävelymatkasta junalle tulisi mahdollisimman pitkä!

Eli kannatan sitä että junarunkojen pysäköinnistä Helsingissä päästäisiin eroon, jos se vain olisi mahdollista, mutta minne laitat ne koska Helsingin pääarautatiesema on kaikkien junien pääteasema? Siihen ai auta muu kuin Pisara, joka pitäisi huolen että osa junista kiertäisi ympyrää ja loput olisivat aitoja pendelijunia joiden pääteasemat olisivat esim Kerava ja Kirkkonummi, jonne niitä voisi pysäköidä luppovuoroillaan.

t. Rainer
 
Tuntuu se varaavan aika monta. Ja matkustajille ärsyttävintä on se, että se juna jolla on tarkoitus mennä on pysäköity monen rungon taakse, niin että kävelymatkasta junalle tulisi mahdollisimman pitkä!

Kerropas Rainer, montako raidetta se varaa ratapihalta, että raiteen eteläpäähän on pysäköity runko ja sen pohjoispuolta käytetään normaalisti liikenteeseen?
 
Kerropas Rainer, montako raidetta se varaa ratapihalta, että raiteen eteläpäähän on pysäköity runko ja sen pohjoispuolta käytetään normaalisti liikenteeseen?

Ehkä meillä on eri käsitys mikä se varsinainen ongelma on. Jos varsinaisella laiturittomalla ratapiha-osuudella jota vissiin tarkoitit, olisi tilaa kaikille rungoille niin ei runkoja pysäköitäisi itse laitureille.

t. Rainer
 
Aikaskaala saattaa hieman heikentää kysymyksen relevanttiutta, mutta kysynpä nyt kuitenkin. Mitenkäs tilanne muuttuu ELSAn, pääradan lentokenttäoikaisun ja Porvoon lähiliikenneradan aiheuttaman lisääntyvän paikallisjunaliikenteen seurauksena? Vieläkö selvitään parkkijärjestelyillä?
Jos Helsinkiin saapuvien linjaraiteiden määrää lisätään (tosin en tiedä, miten se on mahdollista muuten kuin eritasossa), periaatteessa tarvitaa lisää kapasiteettia junille, jotka seisovat saavuttuaan tai ennen lähtöään. Mutta todennäköistä lienee, että nämä mahdolliset uudet haarat yhtyvät Helsinkiin tuleviin raiteisiin jossain ennen Helsinkiä, joten ratkaisevaa on vain se, montako junaa Helsinkiin saapuu ja lähtee Linnunlaulun kautta.

Nykyinen selityshän on, ettei enää voi lisää junia tulla. Ja siksi tarvitaan Pisara tai junien päättäminen Pasilaan. Näistä Pasila on minusta myöskin varsinainen logiikan riemuvoitto. Ikään kuin olisi jotenkin ratkaisevaa se, miten pitkälle Pasilaan tulevat raiteet jatkuvat. Se muka ratkaisee mahdollisen vuoromäärän.

Antero

---------- Viesti lisätty kello 11:39 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 11:08 ----------

Montako raidetta paikallisjunien pysäköinti varaa Helsingin ratapihalta ruuhka-aikaan?
Vastaus: Yhdeksän (9).

Selitys:

Helsinkiin tulee 10 raidetta ja siellä on 19 puskimeen päättyvää raidetta. Saapuvista raiteista 2 on Ilmalaan suuntautuvaa huoltoliikennettä varten, 4 kaukojunille ja 4 paikallisjunille.

Kaukojunista osa käy Ilmassa ennen seuraavaa lähtöä ja junien purku- ja kuormausajat ovat pitkähköjä, joten osoitetaan kaukojunien käyttöön 6 puskimeen päättyvää raidetta.

Paikallisjunien ei tarvitse käydä Ilmalassa saapumisen ja lähdön välillä ja niiden purku- ja lastausaika on lyhyt, joten niille riittää 4 päättyvää raidetta: 2 rantaradan junille ja 2 pääradan junille. Kaukojunien tarpeen jälkeen on kuitenkin 13 päättyvää raidetta, joten näyttää siltä, että pysäköintiä varten on oltava 9 ylimääräistä raidetta.

Täsmennän vielä, että pysäköinti tarkoittaa sitä, että juna seisoo Helsingissä pidemmän ajan kuin sen, mikä tarvitaan matkustajien jättämiseen ja uusien ottamiseen. Paikallisjunakalustolla täyden junan tyhjennys ja junan täyttäminen uudelleen täyteen kestänee 5 minuuttia (noin 75 hlö per oviaukko). Vuorovälillä 5 minuuttia ja päättyvällä raiteella per saapuva raide junaa kohden on aikaa 10 minuuttia vaihteiden asettamiseen, suunnanvaihtoon ja kuormaukseen.

Mihin sitten se raidekapasiteetti nyt kuluu? Esimerkiksi siihen, että joku juna saapuu ja seisoo pidempään kuin 5 minuuttia. Ja kun näin tapahtuu, kapasiteettivaraus alkaa kertautua. Sillä joka kerta, kun juna siirtyy raiteelta toiselle tai raiteen yli, on varattuna myös muu raide kuin se, jota juna tuli tai jolta se lähti.

Jos väitetään, että tämä on välttämätöntä ja junien on seisottava pidempään esim. kalustokierron vuoksi, silloin Pisaraa ei voi tehdä, koska siellä ei voi tällaista seisottamista tapahtua. Pisara vastaa samaa kuin se, että Helsinkiin saapuu 4 raidetta ja ne päättyvät puskimiin ja niillä on puolenvaihtovaihteet. Jos Pisaran voi tehdä, silloin on mahdollista tehdä aikataulujärjestelmä, jossa ei ole seisonta-aikoja Helsingissä, ja sitä aikataulujärjestelmää voi tietenkin alkaa noudatta myös ilman Pisaraa.

Antero
 
Jos väitetään, että tämä on välttämätöntä ja junien on seisottava pidempään esim. kalustokierron vuoksi, silloin Pisaraa ei voi tehdä, koska siellä ei voi tällaista seisottamista tapahtua.

Pisara toki muuttaa tilannetta selvästi ainakin kahdella oleellisella tavalla:
  • kalustokierrot ovat aivan erilaiset kuin nykytilanteessa, koska kaikki pää- ja rantaradan suuntien kaupunkiratojen kalustokierrot sekoittuvat keskenään
  • junien ei tarvitse vaihtaa suuntaa, jolloin siitä aiheutuvat viivytykset poistuvat
 
Jos väitetään, että tämä on välttämätöntä ja junien on seisottava pidempään esim. kalustokierron vuoksi, silloin Pisaraa ei voi tehdä, koska siellä ei voi tällaista seisottamista tapahtua. Pisara vastaa samaa kuin se, että Helsinkiin saapuu 4 raidetta ja ne päättyvät puskimiin ja niillä on puolenvaihtovaihteet. Jos Pisaran voi tehdä, silloin on mahdollista tehdä aikataulujärjestelmä, jossa ei ole seisonta-aikoja Helsingissä, ja sitä aikataulujärjestelmää voi tietenkin alkaa noudatta myös ilman Pisaraa.
Pisara mahdollistaa sen että junarunkoja ei tarvitse vuorojen välillä seisottaa Helsingissä ollenkaan vaan ne seisovat Kirkkonummella, Espoossa, Keravalla, Tikkurilassa, Riihimäellä tai Lahdessa, koska Pisara tekee Helsingin asemasta lähijunien läpikulkuaseman. Miksi ne nyt seisovat Helsingissä johtuu siitä että se on jokaisen junan lähtö- tai pääteasema. Ajatuksesi että jokainen junarunko lähtisi heti 5 minuutin sisällä takaisin jonnekin muualle on paperilla hyvä mutta ei taida toimia käytännösä. Vaikka kuinka tarkkaan suunnittelisi aikatauluja, niin ei voida välttyä siltä että junat eivät joutuisi seisomaan pääteasemilla. Aina on joku syy, henkilökunnan lakisääteiset tauot ja työvuorojen vaihtumiset, varakalustona ja ruuhkahuippuna käytettävien runkojen säilyttäminen, ja pelkästään se että lähijunassa suunnanvaihto tapahtuu kankeasti ja sen yhteydessä suoritetaan jotain junaturvallisuuden vaatimia rituaaleja.

t. Rainer
 
Helsinkiin tulee 10 raidetta ja siellä on 19 puskimeen päättyvää raidetta. Saapuvista raiteista 2 on Ilmalaan suuntautuvaa huoltoliikennettä varten, 4 kaukojunille ja 4 paikallisjunille.

Entäs sitten tällainen hypoteettinen tilanne:

Päärata on linjattu lentoaseman kautta ja sillä on myös paikallisliikennettä, Porvoon lähiliikennerata on rakennettu, sekä paikallisjunien määrää on lisätty "vanhalla" pääradalla. Muodostuuko pullonkaula silloin nimenomaa Pasilan ja helsingin väliin? Silloinhan nämä kaksi "vanhan" pääradan puoleista paikallisjunaraidetta ylikuormittuisivat ja aiheuttaisivat tukoksen. Eikö tässä tapauksessa juurikin Pisaralla voitaisi ratkaista kyseinen ongelma, kun helsinkiin tulevien paikallisjunaraiteiden määrä "vanhan" pääradan puolella lisääntyisi kahdella?
 
Kaukojunista osa käy Ilmassa ennen seuraavaa lähtöä ja junien purku- ja kuormausajat ovat pitkähköjä, joten osoitetaan kaukojunien käyttöön 6 puskimeen päättyvää raidetta.
Jos kaikki kaukojunat olisivat päiväsaikaan tasatahtiaikataululla kulkevia intercity- tai pendolinojunia niin silloin nuo mainitsemasi 6 raidetta riittäisivät, periaatteella 2 rantaradalle, 2 pääradalle ja 2 oikoradalle.

Mutta asian tekee monimutkaisemmaksi yöjunien ja ns kansainvälisten junien liikenne joka vaatii yhden raiteen/juna yli puolen tunnin ajaksi. Yöjunathan lähtevät Helsingistä onneksi vasta iltapäiväruuhkan jälkeen klo 19-22, mutta saapuvat Helsinkiin juuri pahimpaan aamuruuhkaan klo 07-09. Moskovan yöjuna ja Pietarin myöhempi päiväjuna taas lähtevät juuri ruuhka-aikaan. Oletetaan että kun "Allegro" - junien liikennöinti Pietariin alkaa, niin niiden ei tarvitse seistä asemalla niin kauan kuin nykyiset Pietarin-junat, koska ne ovat pendolino-tyyppisiä moottorivaunuja. Toisaalta jos Allegrojen liikenne osoittautuu menestykseksi, niin niidenkin vuoroja lisättäneen joka käytännössä edellyttää n joka kolmas tunti raidevarauksen, koska ne eivät korvaa muita oikoradan junia vaan kulkevat niiden lisäksi.

Kaukojunien lisäksi pahimpaan ruuhka-aikaan omia raiteita vaativat veturivetoiset ns tunnuksettomat lähijunat Riihimäelle, Lahteen, Hämeenlinnaan, Järvenpäähän ja minne niitä nyt oikein menee. Veturivetoisten lähijunien seisonta-aikaa voitaisiin lyhentää jos niillä olisi ohjausvaunut, ja kulkisivat edestakaisin päärataa muiden lähijunien tavoin, mutta jostain syystä näin ei tehdä. Samoin Intercity2 -junat.

Ruuhka-aikaan kun käy Helsingin pääasemalla, niin onhan siellä vilskettä kun kaikki sisäpihan raiteet ovat kaukojunien ja Riihimäen ja Lahden suunnan lähijunien käytössä, niin että rantaradan kaukojunia joudutaan lähettämän länsisiiven päästä raiteilta 12-13.

Mahdollinen Pisara-rata ei siis poistaisi käytöstä juuri muita raiteita kuin Kaisaniemen puiston viereiset raiteet 1-3 ja länsisiiven 14-19, koska kaukojunia ja veturivetoisia lähijunia tuskin ajettaisi Pisaran kautta. Raiteista 1-3 olisi muutenkin syytä päästä eroon koska kävelymatka niille on jo yli monen matkustajan sietorajan. Raiteet 12-19 tulevat sensijaan "lähemmäs keskustaa" kun Töölönlahdelle aletaan tosissaan rakentaa jotain, kuten keskustakirjasto ja toimistoja, ja purina turhauttavista kävelymatkoista junille sitä myötä vähenee.

Jos haluttasiiin mennä aidan yli mistä se on matalin, niin Pisara voitaisiin toteuttaa ihan hyvin 1-haaraisena, esim Pasilasta Erottajalle 2-raiteisena tunneliratana, jolla kulkisivat vain lentokentän junat, jotka kiertäisivät Vantaan kehärataa. Lähtöjä olisi siis 5 minuutin välein, joka toinen myötä- ja joka toinen- vastapäivään. Radalla olisi oma kalustokierto ja juna ei sais jäädä pääteasemalle kuppaamaan pidemmäksi ajaksi kuin 5 minuuttia. Lentokentän junat olisivat kaupallisesti integroitu metron kanssa ja näkyisivät linjakartalla linjana M2 (itä-länsimetron ollesssa M1)

Päärautatieaseman maanpäällisistä raiteista lopetettaisiin vain Kaisaniemen puiston raiteet 1-3, ja Keravan lähijunat lähtisivät sisäpihalta raiteelta 4 ja 5. Rantaradan lähijunat käyttäisivät Töölönlahden raiteita 15-19 ja osa kaukojunista (lyhyet IC-junat ja pendot) siirrettäisiin lähtemään myös länsisiiven päähän, raiteille 12-14. Sisäpihalle jäisivät yöjunat, kansainväliset junat, ja pitkät IC-junat ja Riihimän /Lahden paikallisjunat.

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Täsmennän vielä, että pysäköinti tarkoittaa sitä, että juna seisoo Helsingissä pidemmän ajan kuin sen, mikä tarvitaan matkustajien jättämiseen ja uusien ottamiseen. Paikallisjunakalustolla täyden junan tyhjennys ja junan täyttäminen uudelleen täyteen kestänee 5 minuuttia (noin 75 hlö per oviaukko). Vuorovälillä 5 minuuttia ja päättyvällä raiteella per saapuva raide junaa kohden on aikaa 10 minuuttia vaihteiden asettamiseen, suunnanvaihtoon ja kuormaukseen.

Eiköhän varsin täyden junan tyhjennys ja täyttäminen suju alle minuutissa (vrt. Rautatientorin metroaseman pysäkkiajat). Näin ainakin vähän metromaisemmalla kalustolla, jota paikallisjuniin on SM5:n myötä tulossa. Ikävä kyllä vaan pääteasemalla lastaus ja purku eivät toimi yhtä hyvin kuin väliasemilla.
 
Ikävä kyllä vaan pääteasemalla lastaus ja purku eivät toimi yhtä hyvin kuin väliasemilla.
Pääte- ja väliasemalla ei ole lastauksen ja purun näkökulmasta muuta eroa kuin se, että pääteaseman poistuvien ja nousevien matkustajien määrä voi olla suurempi kuin millään väliasemalla. Pisaran tapauksessa Helsinkiin saapuvien matkustajien määrä jakautuisi noin kolmelle asemalle, minkä vuoksi niistä kullakin riittää lyhyempi seisonta-aika kuin nykyisellä Helsingillä.

Tarvittava seisonta-aika lasketaan eniten käytetyn oven perusteella. Helsingin aseman ongelma on, että sitä syötetään vain yhdestä eli Kaivokadun suunnasta, mikä johtaa siihen, ettei ovia kuormiteta tasaisesti. Vaikka Pasilassa on paljon poistujia ja nousijoita, on kuitenkin mahdollista, että junan eteläpää on tullessa jokseenkin täysi ja myös nousijat täyttävät sen, kun eivät viitsi tai ehdi kävellä pidemmälle. Siten tarvittavan ajan määrittää eteläisin ovi, jonka kautta siis kulkisi molempiin suuntiin 75 matkustajaa. Jos kulkuaika per hlö on 1,5 sekuntia, purku ja lastaus kumpikin kestäisivät 56 sekuntia eli tarvittava seisonta-aika olisi 2 minuuttia.

Antero

---------- Viesti lisätty kello 23:10 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 22:54 ----------

Pisara toki muuttaa tilannetta selvästi ainakin kahdella oleellisella tavalla:
  • kalustokierrot ovat aivan erilaiset kuin nykytilanteessa, koska kaikki pää- ja rantaradan suuntien kaupunkiratojen kalustokierrot sekoittuvat keskenään
  • junien ei tarvitse vaihtaa suuntaa, jolloin siitä aiheutuvat viivytykset poistuvat
Aivan. Kalustokierron voi muuttaa vastaavaksi myös ilman Pisaraa. Silloin eivät junat vaihda fyysisesti radalta toiselle, vaan ainoastaan raiteelta toiselle.

Junien suunnanvaihto ei tee eroa siksi, että siihen tarvitaan vähemmän aikaa kuin Pisaran kiertämiseen.

Pisara mahdollistaa sen että junarunkoja ei tarvitse vuorojen välillä seisottaa Helsingissä ollenkaan vaan ne seisovat Kirkkonummella, Espoossa, Keravalla, Tikkurilassa, Riihimäellä tai Lahdessa, koska Pisara tekee Helsingin asemasta lähijunien läpikulkuaseman.
Pisara ei mahdollista vaan se pakottaa tähän.
Miksi ne nyt seisovat Helsingissä johtuu siitä että se on jokaisen junan lähtö- tai pääteasema. Ajatuksesi että jokainen junarunko lähtisi heti 5 minuutin sisällä takaisin jonnekin muualle on paperilla hyvä mutta ei taida toimia käytännösä.
Jokaisella junavuorolla on kaksi pääteasemaa. On täysin valintakysymys, kummalla näistä pääteasemista junia seisotetaan tai seisotetaanko molemmilla.

VR Oy on valinnut seisottamisen Helsingissä, koska se on sille taloudellisesti edullisempaa. Aamuruuhkan jälkeen ruuhkavuorot jäävät odottamaan Helsinkiin, koska iltaruuhkan suunta on Helsingistä pois. Jos Helsinki olisi monen muun kaupungin keskusta-aseman tapainen eli ettei siellä ole ylimääräisiä pysäköintiraiteita, junat olisi pakko ajaa Helsingistä pois. Nyt VR Oy vain säästää tuon ajamisen ja sanoo, ettei kapasiteetti riitä, jos se ei riitä pysäköintiin Helsingissä.

Vaikka kuinka tarkkaan suunnittelisi aikatauluja, niin ei voida välttyä siltä että junat eivät joutuisi seisomaan pääteasemilla. Aina on joku syy, henkilökunnan lakisääteiset tauot ja työvuorojen vaihtumiset, varakalustona ja ruuhkahuippuna käytettävien runkojen säilyttäminen, ja pelkästään se että lähijunassa suunnanvaihto tapahtuu kankeasti ja sen yhteydessä suoritetaan jotain junaturvallisuuden vaatimia rituaaleja.
”Rituaalit” voidaan hoitaa kummalla pääteasemalla hyvänsä. Junan suunnanvaihto kestää käytännössä sen ajan mikä kuluu kuljettajalta kävelyyn päästä toiseen. Turvalaitteen suunnanvaihdon minimiaika on muistaakseni 2,5 minuuttia, mutta on olemassa nopeamminkin vaihtavia turvalaitteita. Meillä ei vaan ole sellaisia vaadittu niin sitten niitä ei ole.

Antero
 
Mutta riittävätkö kymmenen helsinkiin tulevaa raidetta, joista ainoastaan neljä on läänitetty puhtaasti paikallisjunille, enään tulevaisuudessa paikallisjunamäärän kasvattamiseen? Nykyiseen uraan Pasilasta helsinkiin ei kuitenkaan ilmeisesti mahdu ainuttakaan lisäraidetta.
 
Kaukojunista osa käy Ilmassa ennen seuraavaa lähtöä ja junien purku- ja kuormausajat ovat pitkähköjä, joten osoitetaan kaukojunien käyttöön 6 puskimeen päättyvää raidetta.

Paikallisjunien ei tarvitse käydä Ilmalassa saapumisen ja lähdön välillä ja niiden purku- ja lastausaika on lyhyt, joten niille riittää 4 päättyvää raidetta

Teoriassa ehkä 10 raidetta riittäisi Helsingin rautatieasemalle juuri ja juuri mutta käytännössä on harvinainen poikkeustilanne, että junaliikenne sujuu täysin suunnitelmien mukaan. Normaalitilanteessa osa junista kulkee myöhässä, raiteita on poissa käytöstä jne. Siksi paperilla nipin napin toimiva järjestelmä on käytännössä täysin toteuttamiskelvoton.

”Rituaalit” voidaan hoitaa kummalla pääteasemalla hyvänsä.

Niin voidaan mutta se ei tarkoita, että ne olisi yhtä kätevää ja edullista hoitaa kummassa päässä tahansa. Pisaran kanssa on mahdollista hyväksyä ratkaisuja, jotka ovat nykyistä kalliimpia tai epäkäytännöllisempiä, koska se tuo niin paljon muita etuja.
 
Kalustokierron voi muuttaa vastaavaksi myös ilman Pisaraa. Silloin eivät junat vaihda fyysisesti radalta toiselle, vaan ainoastaan raiteelta toiselle.

Junien suunnanvaihto ei tee eroa siksi, että siihen tarvitaan vähemmän aikaa kuin Pisaran kiertämiseen.

Kalustokierron muuttaminen Pisaraa vastaavaksi nykyisillä raidejärjestelyillä olisi käytännössä mahdotonta, koska pää- ja rantaradan suuntien kaupunkiratojen junien pitäisi sitten ylittää kaikki muut Helsingin ja Pasilan väliset raiteet tasossa. Sehän vasta ratakapasiteettia veisikin.

Junien suunnanvaihto tekee eron siksi, että suunnanvaihdon ajan junan on oltava pysäköitynä. Ja vaikka junan suunnanvaihto tapahtuisi täysin viiveettä, ei Pasila - Helsinki - Pasila olisi silti nykyisiä raiteita pitkin sen nopeampaa kuin Pisaran kiertäminen.
 
Takaisin
Ylös