Pisararata

P-juna Hiekkaharjuun on elänyt ja kuollut. Nykymaailma ei tunne enää P-junaa. Ei, vaikka nykyisten I-junien pääteasemaksi laitettaisiin Hiekkaharju, niin tunnut pysyisi I:nä. P-junaa ei ole olemassa. P ei ole enää yhtäkuin Hiekkaharju. P-tunnusta voidaan käyttää vaikkapa jossain aivan uudessa junayhteydessä, jos niin halutaan, P-kirjain ei ole millään tavalla enää sidoksissa Hiekkaharjuun. Anteeksi nihilismi, mutta näin on...

Jos pitäisi pistää junalinjat uuteen uskoon vaikkapa tilanteessa jolloin Kehärata, Espoon kaupunkirata, länsimetro ja raide-Jokeri on valmis niin käyttäisin näitä tunnuksia yhteisessä nopean raideliikenteen linjakartassa

Rantarata: tunnusväri vihreä
E: Hki-Espoo tai Kauklahti, pys kaikilla asemilla
Y: Hki-Karjaa, pys vain Pasila, Leppävaara, Espoo, Masala, Kirkkonummi, Siuntio, Inkoo
U: Hki-kirkkonummi, pys samat kuin Y, lisäksi kaikki asemat välillä Kauklahti-Kirkkonummi. Vanha S poistuu

Kehärata: tunnusväri liila
A1: Lenkkiä myötäpäivään kiertävä. A tulee "Airportista"
A2: Lenkkiä vastapäivään kiertävä.

Päärata: tunnusväri sininen
K: Helsinki-Kerava (-mahdollisesti Saunakallio), pysähty samoilla kuin nykyisin K j aKeravan jälkeen kaikilla
R: Helsinki-Riihimäki, pysähtyy samoilla kuin H nyt, eli vanhat H:t ja R:t yhdistetään
P: Helsinki-Kerava, pysähty samoilla kuin N nyt
Lisäksi tunnuksettomia taajamajunia Riihimäelle, Tampereelle jna jotka pysähtyvät harvemimn kuin R

Oikorata: tunnusväri harmaa
L: Helsinki-Lahti, sama kuin Z nyt

Metro: tunnusväri oranssi
M1: Vuosaari-Matinkylä
M2: Mellunmäki (tai Östersundom)-Tapiola

Jokeri: tunnusväri ruskea
JOK: Itäkeskus-Westend

Lisäksi eri kartalla näytetään seuraavat vain yöaikaan ajettavat linjat:
EN: Hki-kirkkonummi, sama kuin vanha L
AN: Sama kuin A1 mutta ajetaan yön läpi 1 tunnin välein, hyppien mahdollisesti joidenkin asemien yli
PN: Hki-Riihimäki, sama kuin vanha T
MN: Yömetro Itäkeskus-Matinkylä. Ei pysähdy kaikilla asemilla. Jotkut vuorot mahdolisesti bussilla
JOKN: Yöbussi jokerin reittiä pitkin

t. Rainer
 
A1/2 on poikkeus, koska linjat ovat yksisuuntaisia. Muut linjat ajavat molempiin suuntiin. Poikkeuksen voi poistaa ns. Kolmos-järjestelyllä eli päättämällä linjat molemmista suunnista samalle asemalle (=Lentoasema?), jossa yleensä vain tunnus vaihtuu. Grafiikka voi melko yksiselitteisesti näyttää, miten molemmat linjat päättyvät yhdelle ja samalle asemalle.

Poikkeukset järjestelmässä aiheuttavat enemmän tietoa, joka on sanottava ääneen. Hienostunut järjestelmä on mahdollisimman yksinkertaisesti esitettävä, mutta ei yksinkertaisempi. Kun poikkeuksia on vain yksi, sen aiheuttama epäselvyys on kyseenalaisesti perusteltua; varsinkin kun poikkeus ei ole mitenkään pakon sanelema.

Jos yöliikenteessä on tarvetta pelkästään Lentoasemaa palveleville vuoroille, niitä ei välttämättä ole tarvetta ajaa molempiin suuntiin, vaan esim. pelkästään Tikkurilan kautta Helsinkiin. Tämä on selkeästi esitettävissä kartalla, mikäli linjat ovat kaksisuuntaisia. Yksisuuntaisilla linjoilla vastaava vaihtoehto on ajaa koko lenkki yhteen suuntaan, joka voi olla yleishyödyllisempi järjestely.
 
Viimeksi muokattu:
A1/2 on poikkeus, koska linjat ovat yksisuuntaisia. Muut linjat ajavat molempiin suuntiin. Poikkeuksen voi poistaa ns. Kolmos-järjestelyllä eli päättämällä linjat molemmista suunnista samalle asemalle (=Lentoasema?), jossa yleensä vain tunnus vaihtuu. Grafiikka voi melko yksiselitteisesti näyttää, miten molemmat linjat päättyvät yhdelle ja samalle asemalle.
Se on myös mahdollista, että tunnus vaihtuu paikassa radan kaukaisimmassa päässä, jonne lisäksi suuri osa matkustajista on menossa.

Jos yöliikenteessä on tarvetta pelkästään Lentoasemaa palveleville vuoroille, niitä ei välttämättä ole tarvetta ajaa molempiin suuntiin, vaan esim. pelkästään Tikkurilan kautta Helsinkiin. Tämä on selkeästi esitettävissä kartalla, mikäli linjat ovat kaksisuuntaisia. Yksisuuntaisilla linjoilla vastaava vaihtoehto on ajaa koko lenkki yhteen suuntaan, joka voi olla yleishyödyllisempi järjestely.
Sitä juuri tarkoitin että yöllä ajettaisiin vain lenkki myötäpäivään. Lentokoneitahan laskeutuu mitä ihmeellisimpiin aikoihin ja moni haluaa päästä kentältä pois.

t. Rainer
 
Kiintoisaa nähdä, minkälainen YVA tästä aiotaan tehdä. Tehdäänkö siihen edes variaatioita itse Pisaraan? Ja jos aiotaan tutkia Pisaran seudullisia ympäristövaikutuksia, mihin niitä verrataan? Verrataanko Töölön metroon vai toistaiseksi vielä tekemättömään Iso-Suorat ratikat -visiosuunnitelmaan, joka varmaankin jossain on valmistumassa Iso-Liityntä -vision vertailuvaihtoehdoksi. ;)

Antero
 
YVA tehdään, kuten laki sen edellyttää, eli tutkitaan radan ympäristövaikutuksia, kuten on säädetty. Kyse ei ole siitä, että voitaisiin tehdä sellainen YVA, kuin tuntuu.
Hyvä, että hanke etenee.
 
Eiliseen Rautatientorin vesivahinkoon viitaten voisi todeta, että "pisararataa" on nyt sitten kokeiltu huonolla menestyksellä ;)

Vakavasti puhuen tämä tapaus osoitti, kuinka häiriöherkkä pisara olisi. Miten liikenne hoidetaan, jos rata tai kalusto vikaantuu tunnelissa? Junia juuttuu kaupunkiradoille teknisten ongelmien takia nytkin aina silloin tällöin, mutta ongelma kohdistuu vain tietylle radalle. Pisara yhdistäisi kaikki kaupunkiradat, jolloin liikennöintihäiriötkin heijastuisivat koko verkolle. Jos tunneliosuus olisi jostain syystä poissa käytöstä, mahtuisiko kaupunkirataliikenne enää päärautatieasemalle edes tilapäisesti?
 
Eiliseen Rautatientorin vesivahinkoon viitaten voisi todeta, että "pisararataa" on nyt sitten kokeiltu huonolla menestyksellä ;)

Vakavasti puhuen tämä tapaus osoitti, kuinka häiriöherkkä pisara olisi. Miten liikenne hoidetaan, jos rata tai kalusto vikaantuu tunnelissa? Junia juuttuu kaupunkiradoille teknisten ongelmien takia nytkin aina silloin tällöin, mutta ongelma kohdistuu vain tietylle radalle. Pisara yhdistäisi kaikki kaupunkiradat, jolloin liikennöintihäiriötkin heijastuisivat koko verkolle. Jos tunneliosuus olisi jostain syystä poissa käytöstä, mahtuisiko kaupunkirataliikenne enää päärautatieasemalle edes tilapäisesti?
Häiriötilanteessa ajetaan varmaan Rautatieasemalle.
 
Mahdollisuus on myös junien päättäminen katkoksen molemmille puolille sijoittuville asemille. Puolenvaihtopaikat tulevat olemaan paikalla, kuten myös sopivasti jaotellut sähkövaiheet. Osa junista voidaan varmasti ajaa suoraan läpi jäljelle jäävää raidetta pitkin, jos pelastus- ja huoltotyöt eivät vaadi molempia raidetunneleita käyttöönsä.
 
Vakavasti puhuen tämä tapaus osoitti, kuinka häiriöherkkä pisara olisi.

Kyseessä olisi suuren häiriön pieni esiintymistodennäköisyys. Sen rinnalla täytyy aina arvottaa myös, kuinka paljon hyväksytään pienten häiriöiden suurta todennäköisyyttä. Nythän Linnunlaulun on hyvin arka myöhästymisille.

Toisaalta voisi yhtä hyvin väittää, että koko Suomen valtio on häiriöherkkä sille, että Helsingissä tapahtuu valtaisa maanjäristys. Erittäin pieni todennäköisyys, mutta osuessaan valtavat haitat. Samoin esimerkiksi ydinvoimalalla on erittäin pieni riski suureen määrään kuolonuhreja, mutta hiilivoima aiheuttaa suuren riskin pieneen määrään kuolonuhreja.

En tiedä, onko tuohon olemassa muuta oikeaa vastausta kuin tutkia kokonaisvahinkojen odotusarvoa pitkällä aikavälillä. Väittäisin, että tilastojen perusteella metro kuitenkin pääsee edelleen luotettavuudessa plussalle. Enkä näe, että Pisaran vikaantumisherkkyys olennaisesti muuttuisi siitä.

Jos tunneliosuus olisi jostain syystä poissa käytöstä, mahtuisiko kaupunkirataliikenne enää päärautatieasemalle edes tilapäisesti?

Jolleivät kaikki mahdu, voidaan osa junista päättää Pasilaan (tai Pisara-asemien kääntöraiteille). Pasilaan voidaan järjestää ylimääräinen sukkulajuna päärautatieasemalle. Se ei tarvitse kuin yhden raiteen.

Toisaalta Pisara ennemminkin parantaa keskustan metroverkon (johon Pisarakin kuuluisi) vikasietoisuutta. Sen jälkeenhän keskustan ja Hakaniemen välillä olisi jo kaksi täysin erillistä yhteyttä. Nykyinen ongelmakin olisi monta kertaluokkaa pienempi, jos ainoa vaiva olisi, että rautatieasemalle menevien pitäisi Hakaniemessä vaihtaa toiseen junaan.
 
Vakavasti puhuen tämä tapaus osoitti, kuinka häiriöherkkä pisara olisi. Miten liikenne hoidetaan, jos rata tai kalusto vikaantuu tunnelissa?

Nykyinen metrolinja on maanalaisella osuudellaan erittäin toimintavarma. Tuntiluokkaa olevia viivästyksiä tulee silloin tällöin lähinnä allejääntien yhteydessä. Sunnuntain kaltaista liikennehäiriötä metrossa ei sen 27-vuotisen olemassaolon aikana ole vielä kertaakaan ollut.

Sen sijaan lähijunat takkuavat melko usein muun muassa siksi, että ajolangat ovat kuurassa tai vaihteet jumissa lumesta. Viime aikoina on alkanut tuntua siltä, että asetin- ja turvalaiteviat myöhästyttävät junia luvattoman usein ja luvattoman paljon.

Pisarassa ei ole kuura- eikä lumiongelmia. Asetinlaitevikoja sielläkin voi olla, jos asetinlaitteet ovat yhtä vikaherkkiä kuin nykyiset, mutta silloinkin manuaalinen liikenteenohjaus on huomattavasti helpompaa Pisarassa, jossa on kaksi raidetta, yksi kumpaankin ajosuuntaan, kuin Helsingin ja Pasilan välisellä radalla, missä raiteita ja niiden risteämiskohtia on lukemattomia.

Kokonaisuutena on ehdottomasti niin, että Pisara parantaa lähijunaliikenteen toimintavarmuutta ja vähentää häiriöherkkyyttä.
 
Sen sijaan lähijunat takkuavat melko usein muun muassa siksi, että ajolangat ovat kuurassa...

Kuura ei aiheuta vaikeuksia lähijunaliikenteelle. Se on aamun ensimmäisten junien "ilotulitusta", kunnes lanka tulee ajettua puhtaaksi ja tietty ulkolämpötilavaihe ohitetaan. Ajolanka siinä vain räiskyy ja rätisee ja näkee tavallinenkin ihminen silloin sen sähkön värin: sininen. Se on kaunista katseltavaa asemalaiturilla odottavalle...

On kuurasta ollut jollekin liikennemuodolle todistettavasti suurta haittaakin: Helsingin johdinautoille. Piti olla erikoisia dieselbussilla ajettavia ajolangan puhdistusajoja ennen oikean johdinautoliikenteen alkua. Naftabussin katolle oli asennettu sarvet ja sillä raavittiin kuura pois langoista. Kiskoliikenteessä ei tarvi moisia filunkihommia tehdä.

Tarkoittanet siis viestissäsi kenties "lehtikeliä", sehän jäi tuosta mainitsematta. Se on etenkin Rantaradan ongelma. Johdinautoilla ei sitä puolestaan esiinny.
 
Siellä kun niitä murheita riittää muutenkin. Tuskin imu- yms. -autoilla ihan huviajeluita ajellaan ratikkakiskoilla päivät pitkät... ;)

Imu- yms. -autot ovat vain luksusta. Maailmalla on lukuisia kokonaisuudessaan meitäkin "paremmin" järjestettyjä raitiotielaitoksia, joissa noista härveleistä vain nähdään unta. Liikennettä voidaan hoitaa ilman noita kumipyörähärveleitä, mutta toki niistä on apua. Imuautokauppiaat ovat siis kyllä saaneet asiansa perille, mutta entä vaihde-, ristikko- ja kaarrekauppiaat?

Imuhommat ovat varmasti maailman huippua täällä, sitä ovat todistaneet pohjoismaiset harrastajakolleegatkin kateellisena meillä vieraillessaan. Mutta se ratainfra... Ja onhan meillä jossain ajolangatkin trimmattu Shinkansen-suurnopeusraitiotietä varten Arabialla. Sik-sak-systeemiä ja ripustettu oikein catenary-tekniikalla ja painokiristimillä. Sn kai yli 100? Mutta ne kurvit ja vaihteen syvät urat! Ja jos katu on suora, niin ei raiteeseen pidä tehdä mutkia!
 
Imu- yms. -autot ovat vain luksusta. Maailmalla on lukuisia kokonaisuudessaan meitäkin "paremmin" järjestettyjä raitiotielaitoksia, joissa noista härveleistä vain nähdään unta. Liikennettä voidaan hoitaa ilman noita kumipyörähärveleitä, mutta toki niistä on apua.
Imu- ja puhdistuslaitteiden määrään vaikutta raiteen rakenne. Vähiten tällaista kalustoa tarvitaan avoradalla ilman urakiskoja. Mutta meillä on otettu linjaksi rakentaa kaikki radat urakiskoradoiksi, jolloin roskan ja lehtien kertymisen ongelma maksimoidaan. Kiskouraanhan ei jää mitään liikennettä haittaavaa, jos kiskouraa ei ole.

Kun tätä rakennetta on perusteltu hälytysliikenteen kaistatarpeella, niin imuriautot voisikin maalata punaisiksi ja numeroida pelastuslaitoksen sarjaan. Jolloin myös kustannukset menevät pelastustoimen tililtä. Imurikaluston tarvehan tulee sieltä eikä raitioliikenteestä. :)

Antero
 
Takaisin
Ylös