Pisararata

Itse asiassa Kehäradan budjetti olisi parempi vertailukohta. Siinä on yhtä suuria maanalaisia asemia 2 kpl ja tunnelin pituus on samaa luokkaa kuin Pisarassa. Kokonaissummassa 605 Me on mukana maan päälliset osat, joten tarttis saada joku tarkempi erittely jostain. Sitten pitäis ehkä vielä lisätä jotain vaikeuskerrointa keskustaan rakentamisen takia. Saattaahan myös olla, että liikenneministeri haikaili isoa Pisaraa.
Joo, sitä Vehviläinen varmaan tarkoitti.
 
Itse asiassa Kehäradan budjetti olisi parempi vertailukohta. Siinä on yhtä suuria maanalaisia asemia 2 kpl ja tunnelin pituus on samaa luokkaa kuin Pisarassa. Kokonaissummassa 605 Me on mukana maan päälliset osat, joten tarttis saada joku tarkempi erittely jostain. Sitten pitäis ehkä vielä lisätä jotain vaikeuskerrointa keskustaan rakentamisen takia. Saattaahan myös olla, että liikenneministeri haikaili isoa Pisaraa.

Sen täytyy olla jokin "isompi" kuin peruspisara. Kehäratakin kulkee lentoseman alla joten sitä voi verrata vaikeudeltaan keskustaan. Ellei sitten tarkoiteta Kluuvin ruhjetta joka joudutaan toistamiseen jäädyttämään ennen poraamista. Eikö sitä olis mahdollista kiertää etelämpämä?

t. Rainer
 
Sen täytyy olla jokin "isompi" kuin peruspisara. Kehäratakin kulkee lentoseman alla joten sitä voi verrata vaikeudeltaan keskustaan. Ellei sitten tarkoiteta Kluuvin ruhjetta joka joudutaan toistamiseen jäädyttämään ennen poraamista. Eikö sitä olis mahdollista kiertää etelämpämä?

Netissä on nykyään nähtävästi vaikka mitä, mm. Helsingin kaupungin Geoteknillisen toimiston tiedote vuodelta 1978 Kluuvin ruhjeen jäädyttämisestä.

Lisää linkkejä samasta paikasta.

Tiedotteen mukaan ruhje ulottuu luode-kaakko -suunnassa Kauppatorin alle saakka, joten jos sen aikoo kokonaan kiertää, niin lenkkiä tulee sen verran, että linjaus ja budjetti menevät aika lailla uusiksi.

Yritin löytää Kehäradan raporteista jotain erittelyä rahankäytöstä. Siellä on kyllä kerrottu tunnelit ja maanpäälliset erikseen, mutta ainoastaan jo käytettyjen rahojen osalta, joten se ei tässä kohtaa paljon lämmittänyt.
 
Netissä on nykyään nähtävästi vaikka mitä, mm. Helsingin kaupungin Geoteknillisen toimiston tiedote vuodelta 1978 Kluuvin ruhjeen jäädyttämisestä.

Lisää linkkejä samasta paikasta.

Tiedotteen mukaan ruhje ulottuu luode-kaakko -suunnassa Kauppatorin alle saakka, joten jos sen aikoo kokonaan kiertää, niin lenkkiä tulee sen verran, että linjaus ja budjetti menevät aika lailla uusiksi.
Logo ekalla sivulla on jotenkin pelottava :)

Ettei siitä mentäisi ali kun se keskustan asema on syvällä? Tuon mukaan ruhje on -27 tasoon asti.
 
Ettei siitä mentäisi ali kun se keskustan asema on syvällä? Tuon mukaan ruhje on -27 tasoon asti.

Juu ja itse asiassa on pakkokin mennä jos ei ruhjeen läpi haluta, koskapa siirros jatkuu kallioperässä tietysti kilometrejä molempiin suuntiin. Maininta Kauppatorista taisi raportissa olla vaan viittaus ulottuvuuteen Helsingin ruutukaavan alueella. Linkkisivulla on raportti 'Helsingin keskustan kallioruhjeet', jonka kartoista paljastuu katastrofin laajuus. 'Kluuvin' ruhje ulottuu vaikka minne. Kyse ei siis ole täytetystä merenlahdesta, vaan kallioperässä olevasta siirroslinjasta. Toisaalta eikös Pisaran linjaus muutenkin ole tuossa kohtaa metrotunnelin alapuolella, joten ehkä tässä ei sen suurempaa ongelmaa olekaan.

Kehärataan verrattuna keskustakerrointa taitaa ruhjeesta riippumatta silti tulla. Esimerkiksi Kehäradan tunnelin suut ovat aikalailla pellolla Pasilaan verrattuna, ja olettaisin, että esim. Hakaniemen aseman rakentamisessa metroliikenteen järkyttämisen välttämisestä tulee kustannuksia.
 
Off-topic: Ruhjetta kuvaavassa kartassa näkyi raiteita nykyisen Elielinaukion paikalla. Onko tavara-asema tosiaan jatkunut joskus niin pitkälle? Omat muistikuvat tuolta ajalta eivät valitettavasti kerro asiasta mitään... :)
 
Off-topic: Ruhjetta kuvaavassa kartassa näkyi raiteita nykyisen Elielinaukion paikalla. Onko tavara-asema tosiaan jatkunut joskus niin pitkälle? Omat muistikuvat tuolta ajalta eivät valitettavasti kerro asiasta mitään... :)

On jatkunut. Rakennus jossa nykyisin toimii ravintola Vltava oli enen kiitotavaratoimisto, ja raitet alkoivat heti sen takana. Myös postitalon seinän vierestä kulki raiteita jossa postivaunuja kuormattiin. Raiteet purettiin joskus 1970-80 luvun taitteessa ja Elielinaukio toimi pitkään parkkipaikkana.

t.Rainer
 
Liikenneministeri vaatii Pisaraa:

Tässä saattaa hyvinkin käydä niin, että Suomen Keskustan jäsenkirjaa kantava ja savo-karjalasta tuleva ministeri pelastaa Helsingin oranssilta hukkaputkelta jota myös Töölön metroksi on joissain visinäärisissä hahmotelmissa kutsuttu.

En edes usko kirjoittamaani.
 
On jatkunut. Rakennus jossa nykyisin toimii ravintola Vltava oli enen kiitotavaratoimisto, ja raitet alkoivat heti sen takana.
Alun perin se on Helsingin toisen veturitallin toimistorakennus. Ja alun perin ovat Helsingin aseman henkilöraiteet päättyneet siihen, missä nykyään on metron sisäänkäyntikoppi Kaivokadun pohjoispuolella. Alkuperäinen Helsingin asemarakennus sijaitsi siinä raiteiden itäpuolella. Yksi raide on vienyt Kaivokadun yli päättyen siihen kohtaan, missä on nykyään Kaivotalo.

Eliel Saarisen piirtämän nykyisen asemarakennuksen valmistumien mullisti maisemat ja syntyi Asema-aukio. Nykyisen hotellin paikalla oli kuitenkin pitkään Helsingin konepaja ja sitten kiitotavara-asema.

Tässä saattaa hyvinkin käydä niin, että Suomen Keskustan jäsenkirjaa kantava ja savo-karjalasta tuleva ministeri pelastaa Helsingin oranssilta hukkaputkelta jota myös Töölön metroksi on joissain visinäärisissä hahmotelmissa kutsuttu.
Niin, Keskustaahan sopii syyttää aluepolitiikasta... Itse kyllä näen jopa pääkaupunkiseudulla huomattavasti hyödyllisempiä ja kiireellisempiä joukkoliikennehankkeita kuin keskustan kehämetro, jonka tarpeellisuudesta en ole vieläkään nähnyt hyväksyttävää perustetta. Pikemminkin näyttää siltä, että kaikki sellaiset hankkeet, jotka määritellään ”välttämättömiksi” ovat tavalla tai toisella turhia. Välttämättömäksi selittäminen vain on tärkeätä, koska silloin ei tarvita oikeita perusteluita.

Mutta se on kyllä selvä, että Pisaraa on viivyttänyt vain Töölön metro. Sillä onhan se jokseenkin selvää, että tämän kokoisessa kaupungissa ei 6-kerroksisen Töölön alla todellakaan tarvita kahta metroa. Kisan häviää lopullisesti se metroporukka, joka ei onnistu viivyttämään toisen porukan metrohanketta. 20 vuotta ovat oranssit olleet voitolla, nyt näyttää siltä, että punaiset ovat saaneet oransseista ainakin hyvän otteen. Raha ei muuten ole ollut kummallakaan porukalla koskaan ongelma. Rahaahan ei ”välttämättömissä” hankkeissa mitata.

Antero
 
Viimeksi muokattu:
Ja ellen ole väärin ymmärtänyt, siellä sijaitsee edelleenkin valtion rataverkon ratakilometrijärjestelmän nollapiste. Ei toki enää fyysisesti.
Totta tuo taitaa olla. Ja varsin ymmärrettävää. Kun tolpat on joskus paikalleen pantu yhden pisteen mukaan, aika tolkutonta olisi joka tolpan paikkaa muuttaa sen mukaan, mitä tehdään Helsingin aseman raiteistolla.

Antero
 
Alkuperäinen Helsingin asemarakennus sijaitsi siinä raiteiden itäpuolella. Yksi raide on vienyt Kaivokadun yli päättyen siihen kohtaan, missä on nykyään Aikatalo.

Vanhana stadilaisena korjaan "Aikatalon" "Kaivotaloksi". "Aikatalokin" on olemassa, mutta se on hieman loitompana "Ateneumin" takana.

Rautatien 0-piste on Kaivokadussa. Vielä 1970-luvun alkupuolella ennen metroon liittyviä kadunmylläyksiä, jolloin raitiotietäkin siirrettiin työmaiden takia monelle mutkalle, Kaivokadun pinnassa oli asiasta kertova metallinen muistolaatta. Se oli lännestä itään ajettavalla toisella kaistalla, ratikkapysäkkiä lähinnä, pysäkin kohdalla. Joskus sitä tuli ihmeteltyä skurua odotellessa kaiteen takaa. Ja sittemmin Asematunnelissa olleen kahvilan (eli nykyisen R-kioskin) keskipylvästä mainostettiin 0-pisteeksi. Siinä taisi olla tienviittoja eri suuntiin - paikannimiä ja etäisyydet. Paikka onkin aika lähellä oikeaa 0-kohtaa.

Maanteiden 0-piste oli aikoinaan, silloin, Kaivokadun-Kaisaniemenkadun-Mikonkadun risteyksessä. Siinä oli pitkään vanhanmallinen tienviitta, jossa oli kaikkien valtatiesuuntien viisariviitat, seuraavan kaupungin nimi ja etäisyys. Nykyään taitaa maanteiden 0-kohta olla siirtynyt Erottajalle Mannerheimintien alkuun.
 
Ja ellen ole väärin ymmärtänyt, siellä sijaitsee edelleenkin valtion rataverkon ratakilometrijärjestelmän nollapiste. Ei toki enää fyysisesti.

Siihen fyysisen tolpan kohdalle voisi ehdottaa jotain muistomerkkiä. On tuo sentään aika merkittävä paikka. Ellei sitten ole jonkun rakennuksen seinien sisällä. No laatan seinään voisi silti laittaa, vaikka pointti vähän kärsii jos ei ole juuri kohdallaan.

Osaako joku historiaa paremmin tunteva sanoa, missä kohti se nollapiste on tarkalleen ollut? Vai onko sille edes ajateltavissa (suunnilleen) täsmällistä paikkaa?

Edit: kah, Compact ehti jo vastata ennen kysymystä
 
Viimeksi muokattu:
Ei sinulla Compact satu olemaan kuvaa tuosta kadun laatasta?

Eipä ole. Ei ole kuin muistikuva. Se oli jotain kokoluokkaa "kaivonkantta pienempi" ja ilmeisesti aika tarkkaan siinä kohtaa missä sen kuuluikin olla. Varmaankin pantu metallikeräykseen silloin kun Kaivokatua myllättiin metron takia. Enkä tiedä että kenen tahon aikaansaannos tuo "muistomerkki" oli ja milloin siihen laitettu. Olisiko liittynyt VR:n 100-v juhliin? Varmastikaan se ei ole siinä ollut Eliel Saarisen ajoista.

Aseman pysäkillä tuli tuohon aikaan iltamyöhällä useinkin odoteltua Kolmosta suuntana "Viidenminuutinpysäkki", kun tuli käytyä liiankin kanssa kuluttamassa aikaa rautatieharrastajien kerholla PRK:ssa. Myös Anteron suosikkipaikkoja.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös