Pisararata

No itseasiassa väittäisin että sinne torille mitä todennäköisimmin rakennetaan sen jälkeen kun Hakaniemenrannan motari kavennetaan, se on yksinkertaisesti niin iso sen jälkeen että jotain tarttis tehdä ihan jo viihtyvyyden vuoksi. Eikä se tiheys ole kerroksista kiinni, ihan tehokkaasti Hakaniemi on rakennettu.

No onhan Hakaniemi Helsingin oloissa ihan tehokkaasti rakennettua, mutta se tori yksinkertaisesti liian suuri ja eiköhän siitä löydy museaalisia arvojakin. Aukio on suurinpiirtein neliö ja kuten todettua, neljä hehtaaria. Se on 200 metriä seinästä seinään. Siinä ei yksi toimistotalo SAK:n pytinkiä vastapäätä tee mitään. Valtava alue aseman lähintä vaikutusaluetta tulee jatkossakin olemaan toria.

Toisen sisäänkäynnin kohdalla on nyt kuitenkin neljän hehtaarin pitkäaikaispysäköintialue merinäköalalla, lisäksi Stadionin korjaukseen liittynee uudisrakentamista.

Kuten todettua, Pasilaan on pakko palata, eikä sekä meno että paluu itäisen kantakaupungin kautta kuulosta täysipäiseltä. Toisekseen itse sinisilmäisesti uskon, että Mäntymäen kenttä joskus rakennetaan. Pakkohan se on, ei noin hyvää tonttia ole järkeä pitää parkkipaikkana. Ei ole ollut kymmeniin vuosiin...

Joku tornihäkkyrä siellä on, mutta en pitäisi uuden Keilaniemen rakentamista mitenkään tavoiteltavana asiana. Eikä se muuten ole edes kovin tehokkaasti rakennettu alue, talot on joo korkeita, mutta niiden välit on tyhjää täynnä.

Kalasatamahan on ainakin puoliksi rakentamatta, rakennetullakin alueella on yhä tilaa uusille taloille ja lisäksi Tukkutorin ympäristössä on matalia hallivirityksiä, joiden purkaminen ei ole menetys kenellekään. Osayleiskaava ja havainnekuvat eivät ihan toivottomilta näytä.

Ihan vaan sitä ajattelin, että jos ja kun näitä raskasraiteita Helsinginniemen alle rakennetaan, niin kannattaisi ehkä miettiä sitäkin, mitä niiden asemien yllä on. Tällä hetkellä Helsingissä on kaksi puoliksi järkevästi sijoitettua metroasemaa: Sörnäinen ja Kamppi. Loput ovat enemmän tai vähemmän taattua peltometrokonseptia - jopa Rautatieaseman pelastaa vain liityntäliikenne, koska eihän eihän alueella rakennuskantaa varsinaisesti ole kuin eteläpuolella. Sinänsä toki on ihan tärkeää, että maamme päärautatieasemalla on myös metroasema.

Välillä tuntuu kuitenkin siltä, että liityntäliikenne on Helsingissä itsetarkoituksellista. Eihän sitä tarvittaisi, jos sitä ei tarvittaisi, eli kaikki oli kävelymatkan päässä asemasta. Jotta kaikki voi olla kävelymatkan päässä asemasta, tarvitaan aseman ylle kuitenkin muuta kuin toria ja viittä kerrosta. Tai sitten tarvitaan paremmin saavutettavaa joukkoliikennettä, mikä nyt olisi itsestään selvää Helsingin kaupunkirakenteella muualla kuin Helsingissä, mutta olen vähän niin kuin alistunut tähän isojen poikien raskasraidefetissiin...
 
jopa Rautatieaseman pelastaa vain liityntäliikenne, koska eihän eihän alueella rakennuskantaa varsinaisesti ole kuin eteläpuolella.

Pohjoispuolelle on tietysti suuret työpaikkarakentamissuunnitelmat, ja työpaikka se on Musiikkitalo/Sibelius-Akatemiakin. Kävelymatkaa metropysäkiltä tulee, mutta se taitaa olla metron ominaisuus.

Välillä tuntuu kuitenkin siltä, että liityntäliikenne on Helsingissä itsetarkoituksellista. Eihän sitä tarvittaisi, jos sitä ei tarvittaisi, eli kaikki oli kävelymatkan päässä asemasta.

Köh. Pitäisikö tähän taasen todeta, että itsetarkoitus ei ole liityntäliikenne, vaan oranssi juna.
 
...Kalasataman rakennuskannan suhteen on toivoa, että sinne kannattaa raskasraide vetää. Siis on toivoa ainakin siihen saakka, kunnes alue on täytetty nelikerroksisilla lamellitaloilla. Myös vaihto metroon olisi järjestettävissä kuten Hakaniemessä. Ehdin tässä jo visioimaan, että Kalasatamasta Helsinki voisi rakentaa oman Keilaniemen. Siis tornitaloineen. Toki siitä tulisi kovempi kuin Keilaniemestä, koska Kalasatamaan pääsisi myös junalla metron lisäksi.

Ja sit mä heräsin.

Se on kato nää täkäläiset kunnallispäättäjät joiden mielestä pari tehtaan piippua ja muutama masto luo sellaisen uniikin kaupunkisilhuetin joka on pyhä, eikä sitä saa koskaan-ikinä tuhota sellaisella hankkeella, kuin kaupunkimainen rakentaminen. Joskus tuntuu ettei Helsingin kantakaupunkialueelle saa väkertää kuin ehkä jonkun puolitoistkerroksisen omakotitalon.

Mut noin vakavammin puhuen. Vapautuville alueille niin Keski-Pasilaan kuin Kalasatamaan on suunniteltu... noh tornitaloja. Mitään erityisen korkeaa suunnitelmissa ei kuitenkaan ole. Kalasatamassa joitakin lähinnä asuintaloja joiden korkeimmat huoneistot lienevät 10-14 krs. ja Pasilassa puolestaan "Helsingin perinteistä poiketen arkkitehdit ovat visioineet tänne erittäin korkeita tornitaloja." Käytännössä tämä tarkoittanee n. 20 kerroksisia tornitaloa muutama kappale ja jos tämä suunnitelma on se jolla Pasilaa rakennetaan niin en ikein osaa sanoa ketä moinen halukolla kartalle lätkäistyistä taloista muodostuva kapunginosa palvelee.

Keilaniemi vaikka onkin omalaisensa alue, niin etenkin Keski-Pasillassa olisi ollut vaatimaton lähtökohta. Pasilaan oli oikeasti suunnitelmia ns. pilvepiirtäjä keskittymästä, joka olisi ollut kompakti ja tehokas, eikä missään tapauksessa ylimitoitetu Suomenkaan oloihin. Sillä olisi saatu nyt kehäkolmen laitaan enemmän tai vähemmän hallitsemattomasti kasvavaa toimistotalo rakentamista kekistettyä joukkoliikenteelle edulliseen sijaintiin. Osin Keilaniemi etenkin pitkälti asuntovaltaisena toteutuksena Kalasatamaan olisi varmasti ollut myöskin hyvä vaihtoehto, joskin siihenkään Helsingissä ei haluttu lähteä. Syntyi jollakin tavalla torso tulos sinnekkin. No ei sentään niitä 2-kerroksisia luhtitaloja sinne ole tulossa.

Tietysti voisi myös miettiä sitä, että jos rautatieaseman siirto edes osittain pois keskustasta olisi jees esim. Kalasatamaan, niin olisiko mielekästä alkaa siirtämään kaupungin keskusta pois nykyisestä sijainnistaan. Sillä monessakin mielessä mitä ilmeisemmin Itäkeskus tullee tätä asemaa horjuttamaan. Samalla voisi suunnitella ja rakentaa nykyisen kantakaupungin ja Itäkeskuksen välisen alueen umpikortteleina keskustamaiseksi-alueeksi. Tällöin Rautatieaseman siirto Nykyisestä paikastaan esim. Siilitien kupeeseen voisi olla perusteltu.

---------- Viesti lisätty kello 18:10 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 18:07 ----------

Joku tornihäkkyrä siellä on, mutta en pitäisi uuden Keilaniemen rakentamista mitenkään tavoiteltavana asiana. Eikä se muuten ole edes kovin tehokkaasti rakennettu alue, talot on joo korkeita, mutta niiden välit on tyhjää täynnä.

Eli kuten oikeastaan kaikki Suomalaiset lähiöalueet. Muutama kuin haulikolla ammuttu (suht korkea) talo siellä täällä ja välissä -ei mitään. Samaa taidetaan saada Pasilassa ja Kalasatamass lisää tulevaisuudessa.
 
->Keilaniemi nyt oli vain semmoinen heitto, jolla viittasin tai yritin viitata korkeisiin rakennuksiin ja yritysten pääkonttoreihin meren rannalla. En varsinaisesti tarkoittanut, että Kalasatama pitäisi kaupunkirakenteellisesti jäljentää nykyisestä Keilaniemestä tai sitä sen kummemmin kannattaisi käyttää edes esikuvana.

Keilaniemi nykyisellään ei tosiaan ole mitenkään järin tiiviisti rakennettu, kuten teme jo totesikin, mutta suunnitelmien mukaanhan sinne on tarkoitus rakentaa torneja jatkossa enemmänkin.

Vaikka Espoota monesti moititaan kaupunkirakenteen hajanaisuudesta ja osin syystä, niin kyllä viime vuosina julkisuuteen putkahtaneet suunnitelmat ja jossain määrin jo toteutuneetkin suunnitelmat osoittavat, että Helsingin on onnistuttava uusien alueidensa kanssa (käytännössä Pasila & Kalasatama), tai suuryritysten pääkonttoreita on Espoossa jatkossa yhä enemmän.
 
Pisara kannattaisi tehdä 3 aseman suunnitelman mukaan.

Alppilan/Vallilan aseman on HKL:n toteutettavissa, ja voisi joskus toteutuakin, esim. ympyrälinjan ominaisuudessa. Meilahteen ja Pasilaan on kuitenkin tulossa metroasemat, ja kaupunginvaltuustossa on ollut halua tutkia ympyrälinjan mahdollisuus, tarkoittaen metroasemaa Alppilan/Vallilan nurkille.
 
Meilahteen ja Pasilaan on kuitenkin tulossa metroasemat

Ymmärtääkseni tuoretta Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) luonnosta voinee pitää viimeisimpänä tietona siitä, mitä seudulla on suunnitteilla.

Kuten luonnoksen sivulla 47 (PDF:n sivu 45) olevasta kaaviosta "raideverkon tavoitteellinen kehityspolku" näemme, ei ns. "Töölön metroa" mainita siinä lainkaan.

Toivottavasti tämä tarkoittaa sitä, että asia on vihdoin unohdettu.

Ilahduttavaa on myös havaita, että Pisararadan on rakennustyöt on kaavailtu alkavan ennen vuotta 2020, kuten myös Raide-Jokerin.
 
Töölön metroa aletaan käsittääkseni rakentaa Östersundomin ja Kivenlahden ratojen jälkeen. Tämä ajoittuu 2020 alkuun.
 
Tämä on niin pitkä ketju, että en jaksa lukea kaikkia postauksia. Jos asiani on jo käsitelty, niin antaa sitten olla mutta asiaan:

Minua mietityttää tuossa pisararadassa juuri se pisaran muoto. Pitääkö junien todella käydä Pasilassa kaksi kertaa. Luulisin, että olisi yksinkertaisempaa jatkaa rataa Töölöstä vaikka Pitäjänmäkeen. Matka-aika Pasilasta länteen ei pitene oleellisesti ja tilalle tulisi mahdollisuus ajaa junalla suoraan Länsi-Helsinkiin.

Pisararadan raideratkaisut kaventavat entisestään Eläintarhan tienoita ja sen puistoalueita. Parempi olisi laittaa toinen kulkusuunta kulkemaan jotain muuta reittiä.

Pisararadan tilalle U-rata.
 
Minua mietityttää tuossa pisararadassa juuri se pisaran muoto. Pitääkö junien todella käydä Pasilassa kaksi kertaa.

Tämän hetkisen näkemyksen mukaan koko lähiliikenne käyttäisi pisararataa.
Tällöin päärautatieaseman muutenkin kaventuvalle alueelle jää paremmin tilaa kehittää kaukoliikennettä. Tämän vuoksi pisaraa rahoittaa myös valtio.
 
Jos asiani on jo käsitelty, niin antaa sitten olla mutta asiaan

Onhan sitä käsitelty. Aika moni foorumilla tuntuu kannattavan sellaista linjausta, jossa Pisara erkanee Huopalahden jälkeen (jolloin sekä rantaradan että Martinlaakson radan junat saadaan sinne). Asemat Ruskeasuolla, Tullinpuomissa, Oopperalla ja sitten keskustassa.

Silloin Pasilassa käytäisiin vain kerran, Manskun päällekkäinen bussiliikenne saataisiin pois ja samalla Töölön metro tulisi korvattua entistä tehokkaammin Pisaralla.

Töölön ja Pasilan välille ei silloin tulisi suoraa tunneliyhteyttä.
 
Aika moni foorumilla tuntuu kannattavan sellaista linjausta, jossa Pisara erkanee Huopalahden jälkeen (jolloin sekä rantaradan että Martinlaakson radan junat saadaan sinne).
Minä kuulun sitten tuohon porukkaan.

Tunneliyhteys Töölön ja Pasilan välillä kulkisi silloin rautatieaseman kautta. Junalla se ei ole kuin yksi huraus.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Töölön ja Pasilan välille ei silloin tulisi suoraa tunneliyhteyttä.

Ja se väli ei itsessään ole ongelma, sillä Töölön ja Pasilan väli on niin lyhyt, että se on hoidettavissa nopeammin pintaliikenteellä kuin maan alla kera tasonvaihtojen.

Ongelma on se, että Espoon ja Martinlaakson suunnilta matka-aika Pasilaan kasvaisi huomattavasti (joko kiertämisen vuoksi, tai pitempien vuorovälien, sikäli kun Huopalahdesta ajettaisiin edelleen joitain lähijunia Pasilaan).

En näe mitään järkeä olla kulkematta Pasilan kautta mennen tullen, ellei Ruoskeasuon suunnalle ole tavoitteita kaavoittaa reippaasti ja sen myötä saada sinne asemaa. Käytännössä Hakamäentien ja Hämeenlinnanväylän liittymän tienoo pitäisi kaavoittaa yhtä tehokkaasti kuin Keski-Pasila, että tunnelin aloittamisessa Huopalahdesta olisi mitään järkeä.
 
Minä kuulun sitten tuohon porukkaan.

Tunneliyhteys Töölön ja Pasilan välillä kulkisi silloin rautatieaseman kautta. Junalla se ei ole kuin yksi huraus.
Ja minä olen sitten varmaan se vakituinen vastaanväittäjä. Lyhyesti, Pisara maksanee noin puoli miljardia euroa mikä voi olla toteutuksen este. Iso Pisara maksanee miljardin. Periaatteella vähemmän kaavavarauksia ja enemmän valmista kallistun sen lyhyemmän Pisaran puolelle.
 
Ja minä olen sitten varmaan se vakituinen vastaanväittäjä.

Itse olen vähän ambivalentti tuon suhteen. Lähijunapalveluna lännempää lähtevä pisara olisi varmaan parempi: saataisiin uutta hyvin palveltua aluetta (jota toki pitäisi rakentaa kaupunkimaisesti) ja paremmat seudulliset yhteydet Meilahden sairaalakompleksiin. Saataisiin myös lisää raiteita Huopalahdesta etelään, mikä voi vielä joskus muodostua ongelmaksi samaan tapaan kuin pääradan raidepula jo on.

Mutta toisaalta Pasila on tärkeä vaihtoasema. Ei vain lähijunien kesken, vaan myös kaukojuniin. Matka-aika Lepäävaarasta Tampereelle tai Malminkartanosta Turkuun pitenisi huomattavasti. Vaikka Pasilassa vaihdot onkin hoidettu aika heikosti, niin se on silti tärkeä, ja sitä voisi kehittää paremmaksikin.

Niin ja sitten tosiaan se hinta. Arvauksena sanoisin, että maksaa liikaa suhteessa etuihin. Mutta tämä on arvaus.

Pitäisin kuitenkin hyvänä, että Pisara-selvitysten yhteydessä myös läntistä vaihtoehtoa selvittettäisiin. Tulisipahan laskettua, että paljonko se maksaa ja miten suuriksi hyödyt voidaan arvioida. Nythän sitä ei olla tutkimassa YVA:ssa.
 
Vaikka Pisara todennäköisesti aluksi tehdään niin, että molemmissa suunnissa käydään Pasilan kautta, voitaisiin jättää varaus myös Ruskeasuon kautta kulkevalle yhteydelle Töölöstä Pohjois-Haagaan. Jos Klaukkalan rata joskus rakennetaan ja rantaradan kapasiteetti Helsingin ja Huopalahden välillä tulee liikenteen lisäämisen pullonkaulaksi, voitaisiin sitten harkita myös yhteyttä Töölöstä Pohjois-Haagaan. Klaukkalan junat voisivat käyttää sitä, jolloin nykyiset Pasila-yhteydet eivät kärsisi ja Klaukkalastakin pääsisi Pasilaan vaihtamalla Kehäradan junaan.

Töölön metron yksi tärkeä tehtävä olisi Mannerheimintien bussiliikenteen muuttaminen liityntäliikenteeksi. Ruskeasuon kautta menevällä junaliikenteellä voitaisiin tehdä sama, jolloin hanke korvaisi osittain Töölön metroa.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös