Pisararata

Tästä asiasta olen samaa mieltä kuukankon kanssa. Tärkein syy toteuttaa minipisara on ihan silkka hinta. Pasilan yhteys ei ole niin tärkeä tekijä, koska rata Pasilaan ei katoa minnekään ja osa junista menisi kuitenkin myös Pasilan kautta. Ihan ilman YVAkin voidaan kustannusten kokoluokka arvioida ja se karkeasti tuplaisi Pisaran hinnan. Tosin kevyehkö suuntaa antava laskelma kustannuksista ja ennen kaikkea arvio hyödyistä, varsinkin Töölön - Meilahden - Haagan suunnassa, olisi ihan paikallaan.

Ratkaiseva juttu on tosiaankin Klaukkalan rata. Sen kera kaupunkiradan läntinen haara jakautuu kolmeen, mikä viiden minuutin vuorovälillä tarkoittaisi 15 minuutin vuoroväliä haaroissa, siis Rantaradalla, Kehäradalla ja Klaukkalan radalla. Taikka sitten 10 minuuttia Kehäradalla ja 20 minuuttia muilla. Nuo voivat olla riittäviä vuorovälejä, mutta silloin latvoilla pärjättäisiin vaivatta yhdellä lähiliikenteen raiteella kohtaamispaikkoineen. Ohimennen sekin ajatus, jota sopisi tutkia, siis Klaukkalan rata ja Rantaradan kaupunkirata yksiraiteisena, kuinka paljon säästettäisiin ja kuinka pitkälle sillä pärjättäisiin. Tiheämpi vuoroväli sitten tarvitsee kaksi erillistä rataa Huopalahdesta keskustaan.

Tämä tarve taas riippuu paljon siitä, miten Helsingin seutu kasvaa ja ennen kaikkea kuinka suuressa määrin uutta asutusta länsi - luode -suunnassa rakennetaan juuri junaliikenteen varaan, siis Klaukkalan suuntaan, Histaan jne. Käsitykseni (siis mielipiteeni, jota tukee MARA-raportin sisältämät mallinnukset) tarkoituksenmukaista ei olisi kasvattaa kaupunkia tuollaisten raidesormien suunnassa, vaan rakentaa täyteen ympyräksi ja palvella asutusta useilla mutta lyhyemmillä raitiotie- taikka light trail -linjoilla. Mutta jos seutu kasvaa kovastikin, täytyy näitä raidesormia ryhtyä toteuttamaan. En pidä todennäköisenä, että Helsingin seutu todella kasvaisi kahden miljoonan asukkaan metropoliksi, mutta eihän se mahdoton skenaario ole. Jonka takia olisi typerää olla varautumatta tähän mahdollisuuteen. Tämän tapauksen vaatimille asuinalueille täytyy olla sijainnit etukäteen mietittynä ja näille kulkuyhteydet. Näen että Pisaran muuntaminen U:ksi olisi keskeinen osa näitä uusia yhteyksiä.

Ja kauniiksi lopuksi, Pisaran oikaisu U-radaksi ei tekisi tunnelinpätkää Pasilasta Töölöön tarpeettomaksi, sillä pitäähän se Pasilasta tulevat lähijunatkin jonnekin ajaa. Ne voisi tietenkin mennä kaukoliikenteen asemalle kuten nytkin, mutta tämä ei minua oikein miellytä. Minä yhdistäisin tuon tunnelin Kampin kääntöraiteeseen ja muuttaisin Espoon kaupunkiradan metroradaksi. Näppituntumalta arvaisin, että Länsimetron ja Espoon kaupunkiradan yhteiskuorma vastaisi suunnilleen Itämetron kuormaa ja metron liikennemäärät saataisiin tasan. Metrolla olisi silloin luontevasti kaksi linjaa: Vuosaari - Espoon Keskus ja Mellunmäki - Matinkylä.
 
Talvien yllättävä palaaminen suomen ilmastoon näyttää muuttavan vähän joukkoliikennehankkeiden prioriteetteja. Viime aikoina muutenkin voimakkaassa nosteessa ollut Pisara-rata ja asetuslaiteremontti noussevat prioriteettilistalla selvästi.

Vaikuttaa jopa siltä, että jo Espoon kaupunkirata ja Keravan sekä Riihimäen välin lisäraiteet tuomat lisäjunat tekevät Helsingin aseman toiminnan talvella vielä nykyistäkin epävarmemmaksi. Pussinpääaseman rajat ovat vaan tulleet vastaan varsinkin kun Linnunlauluakaan ei voi leventää.

Minusta vaikuttaa, että Pisara voi hyvinkin lähteä toteutukseen heti kun suunnitelmat vaan saadaan toteutuskelpoisiksi ja sitten valituskierros pois alta. Nykyinen junaliikenteen luotettavuustaso ei ole riittävä.
 
Minusta vaikuttaa, että Pisara voi hyvinkin lähteä toteutukseen heti kun suunnitelmat vaan saadaan toteutuskelpoisiksi ja sitten valituskierros pois alta. Nykyinen junaliikenteen luotettavuustaso ei ole riittävä.

Pisaralle tuntuu löytyvän nyt paljon enemmän kannatusta kuin aiemmin. Viimeksi VR:n toimitusjohtaja Hesarissa. Positiivista on myös se, että Pisara koetaan aidosti valtakunnalliseksi hankkeeksi, jolle on tullut paljon tukea maakunnista. Itsekin toivoisin, että Pisara saataisiin mahdollisimman nopeasti tehtyä.

Saa nähdä, asettuuko Helsinki ja HSL vastustamaan, ja jos, niin miten ponnekkaasti.
 
Talvien yllättävä palaaminen suomen ilmastoon näyttää muuttavan vähän joukkoliikennehankkeiden prioriteetteja.

Yleisenä kommenttina tähän: kaksi talvea ei ole ilmasto. VR:n tietysti kuuluukin näillä leveysasteilla varautua ankaraan talveen ja jos se ei ole niin tehnyt, niin hävetköön. Ilmastonmuutosmallien luotettavuudesta en sano mitään, mutta yhden tai kahden talven perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä "talven palaamisesta", niin kuin ei voinut tehdä niitä edeltäneiden leutojen talvien perusteella talven katoamisestakaan.
 
Pisaralle tuntuu löytyvän nyt paljon enemmän kannatusta kuin aiemmin. Viimeksi VR:n toimitusjohtaja Hesarissa. Positiivista on myös se, että Pisara koetaan aidosti valtakunnalliseksi hankkeeksi, jolle on tullut paljon tukea maakunnista. Itsekin toivoisin, että Pisara saataisiin mahdollisimman nopeasti tehtyä.

Saa nähdä, asettuuko Helsinki ja HSL vastustamaan, ja jos, niin miten ponnekkaasti.
Rahoitusosuuksista saataneen kina aikaiseksi, Helsingin ajatus minun käsittääkseni on että valtio maksaisi sen kokonaan. Tässä on minusta kyse vähän siitä että hanke on esimerkiksi Vantaa kannalta hyvinkin olennainen, vaikka se on Helsingin alueella, Helsingin kannalta se ei nyt ole niin korkea prioriteeti. Eli argumentti on että kyse on nimenomaan investoinnista koko rataverkkoon ja siten se kuuluu valtion kustannettavaksi, ja kyllä tuossa on perääkin.

En keksi miksi HSL sinänsä vastustaisi.
 
HSL on sama asia kuin jäsenensä. Pisara on kansallinen välttämättömyys ja toteutunee Espoon kaupunkiradan jälkeen. Valtio 50% ja kunnat 50% on todennäköinen jako.
 
Positiivista on myös se, että Pisara koetaan aidosti valtakunnalliseksi hankkeeksi, jolle on tullut paljon tukea maakunnista. Itsekin toivoisin, että Pisara saataisiin mahdollisimman nopeasti tehtyä.

Pisara voi olla hyvä lähijunaliikenteelle (en ota kantaa onko vai eikö, koska täällähän on esitetty myös ihan hyviä vaihtoehtoisia ratkaisumalleja, joilla samat ongelmat hoidettaisiin edullisemmin), mutta olen melko varma siitä, että pisara ei ole valtakunnallinen hanke.

Retoriikkahan menee niin, että jos lähijunat kulkevat paremmin niin sitten rataverkon resurssia riittää paremmin kaukojunille. Mutta aika kaukaa haettua on, että tuo olisi hankkeena nimenomaan suunniteltu lisäämään kapasiteettia kaukojunille. Ja mille kaukojunille? Onko jossain patoutunut tarve lisätä hirveästi vuoroja kaukoliikenteeseen? Pullonkaulojahan on lähinnä vain ruuhka-aikoina, ja kyllä tähän mennessä kaukojunaan on mahtunut ruuhka-aikanakin. Ja jos ei mahdu, niin sitten lisätään vaan vaunuja (mieluiten 2-kerrosvaunuja, joiden käytöllä saadaan rata-/laiturimetriä kohti enemmän matkustajia) tai junarunkoja (Pendolino). Sitäpaitsi todellisia pullonkauloja on ennenkaikkea rataverkon yksiraiteisilla osuuksilla.

Sanoisin että periaatteessa kaukojunaliikenteessä nykyinen ruuhkatuntien vuoromäärä on pääosin riittävä. Hyödyllisempää olisi rakentaa lentorata Keravalta Vantaan lentoaseman kautta Pasilaan, ja ajaa täsmälleen samat kaukoliikennevuorot kuin nykyään, mutta kaikki ne Vantaan lentoaseman kautta. Helsingin ratapihan käyttö ei kaukojunien kapasiteettitarpeen kannalta muuttuisi yhtään mihinkään suuntaan.

Jos pisara rakennetaan, niin sitten se rakennetaan kyllä jostain muusta syystä kuin kaukoliikenteen kapasiteettitarpeiden vuoksi. Voi olla että kaukoliikenteen käytettävissä oleva kapasiteetti kasvaa, mutta onko siihen oikeasti niin suurta tarvetta, että sen vuoksi investoitaisiin puoli miljardia tms., mitä se nyt sitten maksaakin?

Johtopäätös on, että pisara ei ole valtakunnallinen hanke. Se on todennäköisesti kyllä jotain muuta kuin puhtaasti helsinkiläinen hanke, mutta jo Tampereen korkeudelta tarkasteltuna pisaran hyöty on oikeasti +/-0. Onko valtakunnallinen hanke sellainen, josta hyöty kohdistuu vain Helsingin lähiliikennealueelle? Jos on, niin terminologiaa pitäisi kyllä tarkentaa. Tuollaisia pitäisi kenties kutsua alueellisesti tärkeiksi hankkeiksi, ei valtakunnallisiksi hankkeiksi. Siis edellyttäen että se on edes alueellisesti tärkeä, mikä implikoisi ettei ole halvempia substituutteja, joilla saavutetaan samat hyödyt.
 
Viimeksi muokattu:
Onko jossain patoutunut tarve lisätä hirveästi vuoroja kaukoliikenteeseen? Pullonkaulojahan on lähinnä vain ruuhka-aikoina, ja kyllä tähän mennessä kaukojunaan on mahtunut ruuhka-aikanakin. Ja jos ei mahdu, niin sitten lisätään vaan vaunuja

Kai tuossa on enemmänkin ajatuksena se, että edes nykyinen liikenne voitaisiin hoitaa luotettavasti, jos lähijunat on pois tieltä siellä Pisarassa, eikä tarkoituksena olisikaan lisätä kaukojunavuorojen määrää. Nythän tilanne taitaa olla vähän sellainen, että kun jossain tapahtuu jotain, niin kaikki on pielessä, koska ratakapasiteetti on äärirajoilla. Ja tuntuu olevan niinkin, että suurin piirtein koko ajan sattuu ja tapahtuu.

Siitä valtakunnallisuudesta ovat Helsingin kauppakamarin (jäävi!) lisäksi minusta rummuttaneet myös ja ennen kaikkea maakuntien poliitikot. Pitäisi kai kaivaa lehtileikkeitä esiin. Vai muistanko ihan väärin?
 
No jos Kerava - Riihimäki välille tehdään lisäraiteet niin kai niitä johonkin on tarkoitus käyttää?
 
Siitä valtakunnallisuudesta ovat Helsingin kauppakamarin (jäävi!) lisäksi minusta rummuttaneet myös ja ennen kaikkea maakuntien poliitikot. Pitäisi kai kaivaa lehtileikkeitä esiin. Vai muistanko ihan väärin?

Saatat muistaa oikein, jos kohta en tiedä kehen tai mihin viittaat. Maakuntien poliitikot eivät suoraan sanottuna tajua näistä ratahankkeista tuon taivaallista ja tuntuvat puhuvan mitä joku lobbari heille kertoo. Olen ainakin ollut näin havainnoivinani muissa yhteyksissä.

---------- Viesti lisätty kello 3:05 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 3:03 ----------

No jos Kerava - Riihimäki välille tehdään lisäraiteet niin kai niitä johonkin on tarkoitus käyttää?

Arvaus: mahdettaisiinko niitä käyttää lähiliikenteen kasvattamiseen Riihimäeltä etelään?
 
Isot rautatiehankkeet kaikissa osissa maata ovat mielestäni kansallisen tason hankkeita. Pisara siinä missä lähijunat Tampereellakin. Mutta asiasta ei kannata kiistellä, kaikki Helsingin hankkeet ovat huonoja, jos ovat raskasta rataa.
 
Isot rautatiehankkeet kaikissa osissa maata ovat mielestäni kansallisen tason hankkeita. Pisara siinä missä lähijunat Tampereellakin.

Kumpikin näistä esimerkeistä on vaikuttavuudeltaan alueellinen. Siksi kansallisen tason päätökset tehtäisiin väärällä hallinnon tasolla, eli tasolla joka ei ole kiinnostunut kyseisistä vaikutuksista.
 
Kumpikin näistä esimerkeistä on vaikuttavuudeltaan alueellinen. Siksi kansallisen tason päätökset tehtäisiin väärällä hallinnon tasolla, eli tasolla joka ei ole kiinnostunut kyseisistä vaikutuksista.

Tämä kommentti ei avaudu minulle. Hallinnon tasot eivät kilpaile toistensa kanssa, ne eivät ole palikoita, jotka ovat eri laatikoissa. On täysin järkevää, että tiettyjä alueellisia (tiukan maantieteellisesti ajateltuna) hankkeita päätetään kansallisesti. Tosiasiassa jokaisen sillan, radan tai tien osalta voisi väittää, että "ei se mulle kuulu, kun se on vain se X- ratapihan remontti". Vaikutukset remontista tai sen tekemättäjättämisestä ovat kuitenkin koko maan taloutta ja liikennettä koskevia. Toinen esimerkki on kunnan rakentama pyörätie, josta on syytäkin päättää kunnanvaltuustossa. Vaikka pyörätie menisi radan läheltä, sen puuttuminen ei vaikuta kansalliseen rata- tai tieverkkoon mitenkään radikaalisti. Olennaisinta on hankkeen volyymi.

Rataverkkomme on yhteistä kansallista omaisuuttamme, joka kuuluu kaikille suomalaisille. Jos pisaran ansiosta 200 000 ihmisen työmatka sujuu paremmin, on Suomen kokoisessa maassa kysymyksessä jo kansallinen asia.
 
Arvaus: mahdettaisiinko niitä käyttää lähiliikenteen kasvattamiseen Riihimäeltä etelään?
No jos R-juna jatkaa Hämeenlinnaan niin onko se sitten valtakunnallista liikennettä? Missä se raja kulkee? Ja jos tehdään Seinäjoki-Oulu parannus niin mihin ne lisäjunat ajaa?

Kuvittelisin tämän menevän niin että pitkällä tähtäimellä Tampere - Helsinki on neliraiteinen, ja kyllä se nyt vaatii Helsingin päässäkin jotain muutoksia.
 
Takaisin
Ylös