Pisararata

Sikäli on, että ehdottamasi linjaus ei kytke Martinlaakson rataa / Kehärataa Pisaraan. Toisekseen maanpäällinen linjaus ei ainakaan Pikku-Huopalahden osalta ole kaavallisesti mahdollinen.
Kyllä se yhdistää, Lentoasemalle menee 30 minuuttia keskustasta välittämättä kiertosuunnasta, luultavasti joitakin vuoroja voidaan ajaa Kirkkonummen suunnasta vaihdotta Kehäradalle. Martinlaakson radallekaan ei ole Lentoasemalta enää kuin muutama pysäkki. Vaihto keskustassa on helpompaa, sillä et joudu vaihtamaan laituria kuten Huopalahdessa. Lisäksi matka keskustaan on vain muutama minuutti pitempi oikoreittiä kuin Huopalahteen nykyrataa ja keskustaan pääsee kaikilla junilla, mutta kaikki eivät pysähdy Huopalahdessa, joten päästäkseen Huopalahteen voi joutua vaihtamaan junaa tai odottamaan toista junaa pidempään.

Korjasin reittiä hieman, nyt pitäisi olla tuo maanpäällisyys mahdollista, asemaakaan poistamatta, metriäkään maanpinnallista osuutta poistamatta ja reitistäkin tuli suorempi.
 
Virhe on väittää, että kapasiteettipulan ainoa ratkaisu on rakentaa Pisara. Pisara kyllä estää junakokoonpanojen muuttamisen ja runkojen seisottamisen Helsingissä. Mutta molemmat asiat voi lopetta ilman Pisaraakin.

Ei Pisara estä mitenkään muuttamasta junien kokoonpanoja Helsingissä. Kaikki riippuu siitä, kuinka liikenne päätetään järjestää. Voidaan ajaa esim. reittiä Espoo-Pisara-Lentoasema-Helsingin päärautatieasema. Tämän kaltaisessa ratkaisussa olisi myös etuna, että lentoasemalta saataisiin vaihdoton yhteys sekä Pisara-radan asemille että Helsingin päärautatieasemalle. Kiertosuunta vain valitaan lentoasemalla sen mukaan, minne ollaan menossa.

Mitä kapasiteettiin tulee niin ehkä teoreettisen maksimikapasiteetin osalta Helsingin nykyinen ratapiha voisi vetää suunnilleen sen verran liikennettä, kuin Pasilan asema pystyy läpäisemään. Mutta oikeassa elämässä on niitäkin tilanteita, kun raiteita on pois käytöstä. Jos esim. Helsingin ja Pasilan välillä joudutaan tilapäisesti ajattamaan sekä kauko- että lähijunat samoilla raiteilla niin yllättäen onkin aikamoinen etu, jos lähijunista suuri osa voidaan ohjata Pisaraan eivätkä ne ole päärautatieasemalle tunkemassa.

---------- Viesti lisätty kello 22:15 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 21:53 ----------

Tiedon rajallisuus tai tyhmyys on usein paljon toimivampi selitys kuin salaliitto.

Tosin myös itsekritiikkiä kannattaa harjoittaa. Tyhmältä tuntuvat ratkaisut voivat joskus olla hyvinkin tarkkaan mietittyjä. Ne vain näyttävät tyhmiltä, jos ei itse osaa ottaa huomioon kaikkia asioita, joiden pohjalta ratkaisut on jouduttu toteuttamaan.

Helsingin ratapihan ahtauteen voidaan vaikuttaa useilla toimintatapojen muutoksilla kuten ohjausvaunuilla

Ohjausvaunut lyhentävät tietysti optimioloissa junien kääntöaikoja mutta poikkeustilanteissa en laskisi niiden varaan mitään. Liikennekaaoksessa henkilökunnan työvuorojen järjestely lienee monimutkaisempi asia kuin kalustokierrot. Jos kuljettajaa ei löydy niin siinä ei auta, vaikka junassa olisi sata ohjausvaunua.
 
Tyhmältä tuntuvat ratkaisut voivat joskus olla hyvinkin tarkkaan mietittyjä. Ne vain näyttävät tyhmiltä, jos ei itse osaa ottaa huomioon kaikkia asioita, joiden pohjalta ratkaisut on jouduttu toteuttamaan.

Yksi tyhmyyden ilmenemismuodoista noin yleisesti ottaen on tehdä asiat tarpeettoman monimutkaisella tavalla. Tämä liittyy hyvin keskeisesti Helsingin ratapihan ongelmiin.

Niistä merkittävä osa johtuu nimenomaisesti siitä, että tehdään asiat monimutkaisemmin kuin olisi tarvis, eli muutetaan junakokoonpanoja, ajetaan Suomen olosuhteisiin soveltumattomalla kalustolla ilman ohjausvaunuja sekä kierrätetään junarunkoja sekä reitiltä toiselle että Ilmalaan.

Usein ongelman paras ratkaisu on poistaa niitä syitä joista ongelma johtuu. Esimerkiksi runsaat vaihtotyöt aiheutuvat tarpeettomasta junakokoonpanojen muuttamisesta, josta aiheutuu myös kytkentäongelmia, vaaratilanteita ja sitä, että junarungot eivät olekaan siellä missä niitä tarvitaan.

---------- Viesti lisätty kello 22:23 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 22:22 ----------

Ja mitä useampia liikkuvia osia hommaan viritetään, sitä suurempi on kaaos kun yksi osatekijä pettää.
 
ajetaan Suomen olosuhteisiin soveltumattomalla kalustolla ilman ohjausvaunuja

Ja ohjausvaunujen puuttumiseen on varmasti muitakin syitä kuin "tyhmyys". Itseäni tietävämmiltä olen kuullut, että Sr1:n tekniikka tukee heikosti ohjausvaunukäyttöä, joten ennen 90-luvun loppupuolta ja Sr2-vetureiden aikaa se ei olisi helpolla onnistunut. Sitten taas se, ettei ohjausvaunuja hankittu Sr2-vetureidenkaan yhteydessä selittynee pitkälti sillä, että 90-luvun suunnitelmissa Sr2-vetoisilla IC-junilla oli tarkoitus hoitaa pitkät reitit ja lyhyemmät matkat Helsingistä Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään jne. olisi ajettu "ohjausvaunullisilla" Pendolinoilla. Kokonaan oma (pitkä) tarinansa on, miksi tämäkään malli ei totetunut.

Esimerkiksi runsaat vaihtotyöt aiheutuvat tarpeettomasta junakokoonpanojen muuttamisesta, josta aiheutuu myös kytkentäongelmia, vaaratilanteita ja sitä, että junarungot eivät olekaan siellä missä niitä tarvitaan.

Kaukoliikenteessä kuvailemasi tilanne vastaa lähinnä höyryveturiaikaa. Nykyäänhän kaukojunien kokoonpanoja muutellaan minimaalisesti. Juna saattaa ajaa Helsingistä Rovaniemelle ilman, että kokoonpano muuttuu välillä miksikään. Tavaraliikenteessä VR on myös minimoinut vaihtotyöt jo niin, ettei kohta muuta enää ajakaan kuin kokojunia.
 
Viimeksi muokattu:
tehdään asiat monimutkaisemmin kuin olisi tarvis, eli muutetaan junakokoonpanoja, ajetaan Suomen olosuhteisiin soveltumattomalla kalustolla ilman ohjausvaunuja sekä kierrätetään junarunkoja sekä reitiltä toiselle että Ilmalaan.

Hyvä, että sinulla on yksinkertainen ratkaisu ratapihan kapasiteettikysymykseen!
Kun tietoa näyttää olevan myös vetokaluston tekniikan suhteen, haluaisin tietää mitä kalustoa olisit itse hankkinut tämän ”Suomen olosuhteisiin soveltumattoman kaluston” sijaan? Mitkä ovat niiden vahvimmat puolet juurikin Suomen oloihin soveltumisen suhteen?

---------- Viesti lisätty kello 0:47 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 0:45 ----------

Tosin myös itsekritiikkiä kannattaa harjoittaa. Tyhmältä tuntuvat ratkaisut voivat joskus olla hyvinkin tarkkaan mietittyjä. Ne vain näyttävät tyhmiltä, jos ei itse osaa ottaa huomioon kaikkia asioita, joiden pohjalta ratkaisut on jouduttu toteuttamaan.

Harvinaisen hyvin muotoiltu:smile:
 
Maakuntajohtajat ympäri Suomen ovat sitä mieltä, että Pisara on valtakunnallinen hanke. YLE:n uutinen

Lobbaus näyttää onnistuneen erinomaisesti näillä argumenteilla:

Yle sanoi:
– Tämä näyttää siltä, että maakuntajohtajat ovat keskimäärin valistuneita ja ymmärtäneet sen, että koko valtakunnan junaliikenne tarvitsee kehittyäkseen Pisara-radan, jotta junat voivat lähteä ja saapua Helsinkiin, riippumatta siitä, missä toinen pää on, sanoo VR:n matkustajaliikenne johtaja Antti Jaatinen.

Hänen mukaansa VR ei saa yhtään Oulun, Turun, Kuopion tai Joensuun junaa lisää liikenteeseen, jos Pisara-rataa ei saada toteutumaan. Helsingin ratapihan välityskyky on käytetty loppuun.

Eihän maakuntajohtajilla ole oikeasti edellytyksiä arvella näiden väitteiden totuudenmukaisuutta, kun VR selittää asian tuolla tavoin rautalangasta vääntäen.
 
Maakuntajohtajat ovat aikamoisen seulan läpikäyneitä ihmisiä, joilla varmasti on poliittista arvostelukykyä. Kuten jutussakin todetaan, osa heistä arvioi rataa eri tavalla. Ne, jotka sitä eivät pidä tärkeänä, eli esim. Lapin maakuntajohtaja, ovatko he arviointikyvyltään parempia kuin ne, jotka tulevat toiseen lopputulokseen? Eli jos lopputulos on oikea, niin arviointikyvystä saa sinulta maininnan?

Pisaraa ei tarvitse kannattaa, mutta ihmisten älykkyyttä tai älyttömyyttä ei pitäisi aliarvioida tai yliarvioida tällaisen jutun perusteella. Koska sinä vastustat sitä, että Helsinkiin rakennetaan ko. hanke, siksikö sen kannattaminen vie ihmiseltä itsenäisen kyvyn arvioida asiaa?
 
Maakuntajohtajat ovat aikamoisen seulan läpikäyneitä ihmisiä, joilla varmasti on poliittista arvostelukykyä. [...] Pisaraa ei tarvitse kannattaa, mutta ihmisten älykkyyttä tai älyttömyyttä ei pitäisi aliarvioida tai yliarvioida tällaisen jutun perusteella. Koska sinä vastustat sitä, että Helsinkiin rakennetaan ko. hanke, siksikö sen kannattaminen vie ihmiseltä itsenäisen kyvyn arvioida asiaa?

Normaalisti en vastaisi tällaiseen ilmiselvään trollaukseen, mutta selvennän että käsitteen arvostelukyky tuot mukaan sinä. Oma ilmaukseni oli "edellytyksiä arvailla näiden väitteiden totuudenmukaisuutta" (se tosiaan piti olla "arvailla" eikä "arvella").

Edellytysten puuttuminen voi liittyä joko henkisen kapasiteetin puutteeseen (kuten sinä esität), relevanttien faktatietojen puutteeseen (kuten minä esitän) tai sitten johonkin muuhun tekijään.

Relevantteja faktatietoja puuttuu, koska kukaan ei ole kertonut maakuntajohtajille millaisia vaihtoehtoja pisaralle olisi saati muuten asettanut koko investointiesitystä oikeaan kontekstiin. Heille on kerrottu, että pisara parantaa kaukoliikenteen täsmällisyyttä, ja kyllähän kaukoliikenteen täsmällisyyttä haluaa suurin osa parantaa, ilman muuta. Tosin tästäkin huolimatta joukosta ilmeisesti sitten löytyi muutama terävästi ajatteleva yksilö, jotka näkivät olennaisen.

Jos kysymys olisi asetettu tyyliin "näetkö tarpeelliseksi upottaa miljardin tai pari hankkeeseen jolla Helsingin lähijunat kaivetaan tunneliin keskustan alle, jonka lähtö- ja tulopaikka ovat täsmälleen sama?" niin vastausten jakauma olisi saattanut olla erilainen.
 
Sikäli on, että ehdottamasi linjaus ei kytke Martinlaakson rataa / Kehärataa Pisaraan.
Taisin ymmärtää hieman väärin, toki matkustaja pääsee Kehäradalle yhtä hyvin kuin ennenkin, mutta miten Martinlaakson radalta jatketaan Pisaralle, sitähän sinä tarkoititkin. Ratkaisu on helppo: Tehdään kaarteet Martinlaakson radalta Leppävaaraan, Leppävaarassa vaihdetaan junan päätä, se ei kauaa kestä ja koska Leppävaara on suuri asema, asiakkaita virtaa junaan/junasta sen aikaa kun kuski toiseen päähän käppäilee. Ratkaisu korvaa myös A-junan, mitä nykyinen Pisara-suunnitelma ei tee. Ainoastaan Ilmalan asema jäisi pysähdysten ulkopuolelle, mutta tarvitaanko sitä? Sieltä menee jo 22 Pasilaan ja 23 (myös tulevaisuudessa 9) Pasilan lisäksi Rautatientorille.
 
Kirveesi osuu valitettavasti kiveen, sillä omalta osaltani ei kyse ole trollauksesta, vaan hain perusteluita väitteelle, että maakuntajohtajat eivät ymmärtäisi, mitä heille kerrotaan. Minä en ainakaan tiedä, millaista infoa heillä on enkä ole tavannut heitä, jotta voisin arvostella heitä. Pisaraa vastustava Lapin maakuntajohtaja on ihan yhtä oikeassa kuin joku, joka Pisaraa kannattaa, mutta hän luonnollisesti ajattelee asiaa Lapin näkökulmasta: Pisara ei suoraan hyödytä Lappia, koska... [oma oletukseni on, että Lapin junaliikennettä tuskin lisätään Pisaran myötä]
 
Sitten taas se, ettei ohjausvaunuja hankittu Sr2-vetureidenkaan yhteydessä selittynee pitkälti sillä, että 90-luvun suunnitelmissa Sr2-vetoisilla IC-junilla oli tarkoitus hoitaa pitkät reitit ja lyhyemmät matkat Helsingistä Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään jne. olisi ajettu "ohjausvaunullisilla" Pendolinoilla.

Jos tarkoitus on ollut hoitaa massareitit Helsingistä Turkuun ja Tampereelle pikkuruisilla Pendolinoilla, niin ei tällaista suunnitelmaa voi kuin hämmästellä. Toki tietysti silloin kun Pendolinoja hankittiin, ei ymmärretty millainen susi se on.

Lisäksi pitkämatkaisillakin junilla on suunnanvaihtoja Tampereella ja Kouvolassa.

Nykyäänhän kaukojunien kokoonpanoja muutellaan minimaalisesti. Juna saattaa ajaa Helsingistä Rovaniemelle ilman, että kokoonpano muuttuu välillä miksikään.

Ongelma on kahdessa asiassa:
1. Massaheilurijunien Helsingistä Turkuun, Tampereelle ja Kouvolaan ajamisessa ohjausvaunuttomalla kalustolla, jolloin joudutaan muuttamaan junakokoonpano vaihtamalla veturi päästä toiseen.
2. Lähijunien kokoonpanon muutoksilla Helsingissä.

---------- Viesti lisätty kello 13:26 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 13:24 ----------

Kun tietoa näyttää olevan myös vetokaluston tekniikan suhteen, haluaisin tietää mitä kalustoa olisit itse hankkinut tämän ”Suomen olosuhteisiin soveltumattoman kaluston” sijaan?

Tässä nyt "Suomen olosuhteisiin soveltumattomia" ovat:
- Ohjausvaunuton IC ja Sr2 - kalusto joka ei sovellu rataverkolle jonka pääasema on säkkiasema, jolla kahdella suurella risteysasemalla (Tampere ja Kouvola) on useita suuntaansa muuttavia junia ja kolmanneksi suurimman seudun asemalla (Turku) kaikki junat ovat sinne päättyviä.
- Sm3 ja Sm4 - kalusto jonka yhteenkytkennät ja erottamiset eivät onnistu Suomen keliolosuhteissa.

Tilalle olisin hankkinut a) ohjausvaunut IC-runkoihin ja b) sellaisen kaluston jota pystytään yhteenkytkemään ja erottamaan talvioloissa.
 
Lobbaus näyttää onnistuneen erinomaisesti näillä argumenteilla
Tämä menee nyt vanhan kertaukseksi, mutta mun käsityksen mukaan se menee pikemminkin toisinpäin. On selvää että Helsingin seudulla investoidaan valtionkin rahaa liikenteeseen, ja osuutta valtion liikenneinvestoinneista kokonaisuutena on aika vaikea vakavalla naamalla väittää liian suureksi. Lisäksi seudulla on suht hyvä tahtotila käyttää niitä rahoja nimenomaan ratoihin, se uusin HLJ ihan oikeasti sisältää suhteellisen vähän tiehankkeita. Eli siis joka tapauksessa Helsingissä tullaan käyttämään valtion ratarahaa eikä se tule riittämään kaikkiin hankkeisiin, joten maakuntaedustajan luontainen kysymys on tietenkin että mistä hankkeista olisi hyöytyä hänen maakunnalleen tai yleensä valtakunnallisesti. Voidaan vääntää maailman tappiin siitä että kuinka paljon iloa valtakunnalliselle junaliikenteelle Pisarasta on, mutta kyllä siitä nyt kuitenkin enemmän hyötyä on kuin vaikka Töölön metrosta.

Tämä on yksi syy miksi Pisara on vahvassa huudossa.
 
Eli siis joka tapauksessa Helsingissä tullaan käyttämään valtion ratarahaa eikä se tule riittämään kaikkiin hankkeisiin, joten maakuntaedustajan luontainen kysymys on tietenkin että mistä hankkeista olisi hyöytyä hänen maakunnalleen tai yleensä valtakunnallisesti. Voidaan vääntää maailman tappiin siitä että kuinka paljon iloa valtakunnalliselle junaliikenteelle Pisarasta on, mutta kyllä siitä nyt kuitenkin enemmän hyötyä on kuin vaikka Töölön metrosta.

Kyllä Helsinkiin on oikeutettua sijoittaa ratainvestointeja, ei siinä mitään. Mutta se jos puhtaasti alueellista hanketta väitetään valtakunnalliseksi, niin sehän avaa mahdollisuuden siihen, että Helsinki sanoo, että "mitäs me saamme nyt itse kun tuo edellinen investointi (Helsinkiin) ei ollut paikallinen eikä edes alueellinen vaan valtakunnallinen?". Että siis Helsinkiin sijoitettavia investointeja balansoitaisiin toisilla Helsinkiin sijoitettavilla investoinneilla, jotka vaan kuuluvat eri kategoriaan akselilla valtakunnallinen / alueellinen / paikallinen.

Mutta tästähän viimeisessä kommentissani ei ollut kyse. Kyse oli lähinnä siitä, että maakuntajohtajien valtaosin positiivinen näkemys perustunee siihen tietoon, joka on heille tarjottu, eli käytännössä "pisara = hyvä kaukojunille, kannatatko tätä?". Lisäksi mukana voi olla hieman poliitista realismia, että joku laskeskelee että tätä vastaan on sitten kiva neuvotella omista suurhankkeista.

Itse vaan en oikein pysty hyväksymään sitä, että pisaraa myydään puhtaasti hyödyillä kaukoliikenteelle. Siihen nähden hyödyt nimenomaan kaukoliikenteelle ovat liian pienet ja hintalappu liian suolainen. Jos oltaisiin rehellisiä ja selitettäisiin että se auttaa lähiliikennettä Helsingissä, olisin valmis hyväksymään sen paljon helpommin. Se ei ole primääri kriteeri, että investointi tapahtuu Helsingissä (tai jossain muualla), vaan se, että sen tarkoitusperistä ollaan rehellisiä, koska silloin voidaan keskustella kuinka hyvin tavoitteet saavutetaan ehdotetulla hankkeella.

Jos todelliset hyödyt kohdistuvat yhteen suuntaan ja sitten selitetään jostain tarkoituksenmukaisuussyystä että ne kohdistuvatkin johonkin muuhun suuntaan, niin siitä seuraa sellainen kuurupiilo, ettei kukaan enää kohta tiedä mikä on totta ja mikä valetta. Ja samalla menee luottamus koko järjestelmään ja sen rehellisyyteen.

Kuten itse asiassa on jo vähän mennyt... Tuntuu siltä, että koko infrahankkeiden priorisointijärjestelmä Suomessa toimii siten, että poliitikoilla ja virkamiehillä on ihan oma spesiaali aluekehittämisen sanasto, jossa sanoilla on eri merkitys kuin arkielämässä. Sanat valitaan siten, että niillä valmiiksi ohjataan sitä mitä johtopäätöstä niillä tavoitellaan, ei suinkaan sen mukaan että ne kuvaisivat millään tasolla objektiivisesti todellisuutta. Todellisuus on itse asiassa irrelevantti sivuseikka, josta on lähinnä haittaa päätöksenteolle. Ja sitten näistä sanoista punotaan yhdessä sellainen libretto, että kun se lauletaan kuorossa korkealta ja kovaa isolla näyttämöllä niin kaikki menee tasan käsikirjoituksen mukaan ja aplodit vaan seuraavat perässä. Minkä jälkeen asioita tarkemmin tuntematon yleisö -- jälleen hitusen köyhempänä mutta päällisin puolin tyytyväisenä -- poistuu kotiin nautittuaan enemmän sirkushuveista kuin leivästä.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös