Teorian ja käytännön eroa saattoi hyvin seurata viime talvena. Miksi junat kulkivat kuukausitolkulla miten sattuu, jos ylimääräistä kapasiteettia on pilvin pimein?
Siksi, ettei VR-Yhtymällä ollut käytettävissä tarvittavaa määrää junakalustoa. Se puolestaan johtui siitä, että VR-Yhtymä huoltaa junia väärällä tavalla. VR-Yhtymä sulattaa junien alustaan kertyvää jäätä kuumalla vedellä, joka johtaa siihen, että sulatettu juna on poissa liikenteestä 3 päivää. Sulattamisen tarve taas on lisääntynyt siitä, että VR-Yhtymä, joka on vastuussa rataverkon käytettävyydestä Helsingissä ja lähiympäristössä, ei auraa ratoja.
Hyvä kysymys on, miten tällaisia ongelmia ei ole ollut aiemmin kun on ollut runsaslumisia talvia. Vastaan ilkeästi, että siksi, kun silloin ei ollut VR-Yhtymää tai VR Oy:tä, vaan oli valtion laitos, jonka tehtävä oli hoitaa junaliikennettä, ei tuottaa voittoa. Teknisesti vastaus on, että ennen Oy-aikaa lumi aurattiin radoilta pois, jotta se ei kertyisi junien alustoihin. Lumen auraaminen oli ylipäätään mahdollista, koska toisin kuin nykyinen Oy, valtion laitos piti käytössään auroja pahojen talvien varalle, eikä romuttanut niitä kun niitä ei päivittäin joka talvi tarvittukaan. Junat eivät myöskään seisseet poissa käytöstä, kun niihin kertynyt lumi poistettiin höyryllä. Toisin kuin vesi, höyry ei kastele junan rakenteita ja aiheuta maavuotoja. Höyrykäsittelyn jälkeen alusta kuivuu muutamassa tunnissa eli yhden yön yli, joten kalusto ei ole sulatuksen vuoksi poissa käytöstä. Höyrykäsittely oli mahdollinen, koska valtion laitos käytti höyrynkehittimiä eikä romuttanut niitä tarpeettomina, vaikka niitä ei joka päivä tarvittukaan.
Jos ette usko minua, kysykää itse niiltä, jotka ovat olleet Ilmalassa ja VR:llä töissä ennen Oy-aikaa, silloin kun oli kovia talvia edellisen kerran. Nämä olivat Oy:n ekat talvet, eivätkä nämä rahan perässä juoksijat osaa näitä hommia. Rumasti sanottu? No voiko sanoa jotain muuta.
Ketjun nimi on Pisararata. Kuten huomaatte, ylläoleva ei mitenkään liity Pisaraan. Sillä jos olisi Pisara, kaupunkiratojen junien reiteistä poistuisi vain 3 km taivasalla ja auraamattomassa radassa ajamista. Lyhin lähiliikenteen reitti on 11 km, A-junilla Leppävaaraan. Edestakaisin siis 22 km. Jos siitä 3 km poistuu taivasalla ajoa, jäljelle jää edelleen 19 km/kierros. Ja sitten ovat tietenkin ne kaikki muut junat, jotka eivät Pisara-tulevaisuudessakaan ajaisi Pisaraan vaan auraamattomalla maanpinnalla edelleen.
Eli ei Pisara talviongelmia ratkaise. Ei niitä junia kulje Pisarassakaan silloin, kun ne seisovat Ilmalan halleissa kuivumassa. Päin vastoin, ennakoin, että Pisara toisi vain uusia ongelmia joka kierroksella tapahtuvien lämpötilavaihteluiden kosteusongelmina. Muistelkaa vain, miten kävi Sr1-vetrueille Vuosaaren tunnelissa. Satojen miljoonien satamahanke ja ihan yllätyksenä tuli. Nyt on miljardin tunnelihanke, eikä ole yllätys, kun sen tähän(kin) olen kirjoittanut.
Antero
