Pisararata

Pisara on suunniteltu kaksiraiteiseksi, mutta kannattaisikohan Pisara kuitenkin rakentaa 4 raiteisena? Silloin saataisiin kaikki lähijunat tunneliin. Kuinkahan paljon enemmän 4 raiteinen pisara maksaisi? 50 %?

Jos Pisara rakennettaisiin 4 raiteisena, Rautatieaseman ja Pasilan välille jäisi ylimääräisiä raiteita, joita pitkin voitaisiin ajaa pikaratikoita pohjoiseen.
 
Viimeksi muokattu:
Pisara on suunniteltu kaksiraiteiseksi, mutta kannattaisikohan Pisara kuitenkin rakentaa 4 raiteisena? Silloin saataisiin kaikki lähijunat tunneliin. Kuinkahan paljon enemmän 4 raiteinen pisara maksaisi? 50 %?
Riittäisi, että päärautatieaseman maanalaisella puolella olisi 4 raidetta. Silloin pidemmän matkan junat voisivat odottaa rauhassa lähtöaikaansa, kun taas lyhyen matkan junat pysähtyisivät siellä vain lyhyeksi aikaa kuten metrojuna. Itse tunneliin riittää 1 raide kumpaankin suuntaan, koska 3 minuutin vuoroväliin saataisiin mahtumaan ainakin koko nykyinen lähijunatarjonta ainakin ns tunnuksellisten lähijunien osalta. Pidemmän matkan junat joutusivat toki ajamaan vähän hitaammin tai pysähtymään Töölön ja Hakaniemen väliasemillakin, mutta ketä se haittaisi?

Tekniikka&Talous lehden sivulla on jo käynnistynyt pieni kekustelu Pisarasta, ja tuttuja nimiä näkyy kanssa.

Se, että miksi Helsingin Kaupunki ei ole niin innostunut Pisarasta ja ajaa ennemin Töölön-Pasilan metroa, lienee se, että Pisaran liikenne olisi pelkästään VR:n operoimaa monopolinsa turvin, ja matkustajien joukossa olisi enemmän ulkokuntalaisia kuin helsinkiläisiä, ts Helsingille ei tippuisi tuloja ollenkaan siitä, eikä siksi suostu osallistumaan kustannuksiin.

Kyllä täytyy sanoa että elämme aika kummallisessa maassa, että fiksut raideliikennehankkeet joutuvat aina vastatuuleen koska vaikka rahaa olisi, niin aina vain joku osapuoli yrittää vetää välistä. Ei jummarra.

Ja väitettä että Pisaraa eivät käyttäisi helsinkiläiset en myöskään ymmärrä. Pisaraa voidaan rakentaa tarkkaan samalle linjaukselle kuin ns Töölön metroa, ja kun ja jos se on toiminnassa, niin kyllä stadilaiset tulevat käyttämään sitä yhtä ahkerasti esim matkoillaan Oopperaan ja Stadikalle tai Töölöstä keskustaan. Väite on yhtä nurkkakuntainen kuin joidenkin espoolaisten väitteet että "länsimetroa rakennettaisiin muka vain hesalaisille"!

t. Rainer
 
Viimeksi muokattu:
Tosiaan. Huipputuntina pääradan suuntaankin lähtee vain 20 lähijunaa, jotka mahtuvat vaivatta yhteen tunneliin.

Kun keskustan maanalaiselle asemalle neljä (tai kuusi) raidetta, niin kaikki lähijunat saadaan pisaralle. Tuon ei pitäisi maksaa ihan tolkuttomasti.
 
Viimeksi muokattu:
Pisaran poraaminen olisi tosiaan ensiarvoisen tärkeää.
Sillä vapautettaisiin kapasiteettia Helsingin ratapihalta ja tuettaisiin monien alueiden saavutettavuutta. Esim. Töölö tarvitsee metron lisäksi ehdottomasti rautatieaseman. Hakaniemestä tulisi myös tärkeä vaihtoasema. Pisara on suoranainen välttämättömyys, jota joudutaan luultavasti aikaistamaankin.

Itse olen varma, että sitä, kuten monia muitakin laiminlyötyjä tärkeitä joukkoliikenneprojekteja ryhdytään HSL:n toimesta toteuttamaan lainarahalla ja rahastomalleilla, koska ne eivät voi odottaa. En pitäisi mahdottomana, että pisaran rakentaminen alkaisi jo ennen 2015
 
Tosiaan. Huipputuntina pääradan suuntaankin lähtee vain 20 lähijunaa, jotka mahtuvat vaivatta yhteen tunneliin.

Kun keskustan maanalaiselle asemalle neljä (tai kuusi) raidetta, niin kaikki lähijunat saadaan pisaralle. Tuon ei pitäisi maksaa ihan tolkuttomasti.

Nykyisen aikataulun mukaan klo 1600-1700 välillä lähtee 17 lähijunaa päärataa pitkin pohjoiseen. Ja siihen sisältyy tunnuksettomatkin. Jos tunnuksettomat sekä Lahden junat lähtisivät kaukojunalaitureilta aseman sisäpihalta, niin tunneliin tarvittaisiin kapasiteettia yhteen suuntaan 14 junalle/tunti, varaa olisi siis lisätä vielä muutama nykyisen lisäksi. Rantaradan junathan olisivat Pisaran ollessa käytössä vain "jatkettuja" pääradan junia, ja Vantaankosken radalla ei olisi omia junia ollenkaan, vaan samat junat kiertäisivät pääradan, Vantaankosken radan, Kehäradan ja Pisaran muodostamaa "kahdeksikkoa" tai "koiranluuta", ja sisältyisivät pääradan junien lukumäärään.

t. Rainer
 
Voisihan osan Pisaran eduista saada karkeasti tällä tavoinkin. Tai vastaavasti kierrättämällä Töölön kautta. Tunnelirakentamisesta jäisi pois ainakin kolmasosa. Pasilan ja Rautatieaseman välille jäisi vielä useita raiteita kaukojunien käyttöön jos vain kahta niistä käyttäisivät tunnelista tulevat/menevät lähijunat.

T:Budjettileikkuri
 
Mun mielestä Pisaraan ei kannata väkisin änkeä YSURGHZ-junia, varsinkaan jos niille tarvitaan erilliset seisontaraiteet. Niille on Pisaran myötä yllin kyllin tilaa Kluuvinlahden ja Kaisun seisontaraiteilla. Lisäksi jos Klaukkalan baana joskus toteutuu niin Pisaraan tulee tunkua.
 
Mun mielestä Pisaraan ei kannata väkisin änkeä YSURGHZ-junia, varsinkaan jos niille tarvitaan erilliset seisontaraiteet.

Lisäksi noiden pidemmänmatkan lähijunien liikenne ei ole yhtä täsmällistä kuin kaupunkiratojen junien. Parinkin minuutin myöhästymiset esimerkiksi vaihtoyhteyksien odottelun takia voisivat aiheuttaa viivästyksiä myös täsmällisille kaupunkiratojen junille. Pisara tarjoaisi tiheävuoroväliset vaihtoyhteydet Pasilassa YSURGHZ-junille/-lta.

Toisaalta tällä jaolla voitaisiin ehkä ohjata lyhytmatkalaisia kaupunkiratojen juniin, jolloin pidemmälle jatkavissa junissa ei tarvitsisi mitoittaa yksikkökokoa esimerkiksi Helsinki - Kerava tai Helsinki - Leppävaara -osuuksien mukaan (näin siis sillä oletuksella, että Kirkkonummen/Karjaan, Riihimäen/Tampereen ja Lahden/Kouvolan lähijunat ovat kuormittuneimpia niillä osuuksilla, joilla rinnalla kulkee myös kaupunkiradan junia).
 
Toisaalta tällä jaolla voitaisiin ehkä ohjata lyhytmatkalaisia kaupunkiratojen juniin, jolloin pidemmälle jatkavissa junissa ei tarvitsisi mitoittaa yksikkökokoa esimerkiksi Helsinki - Kerava tai Helsinki - Leppävaara -osuuksien mukaan (näin siis sillä oletuksella, että Kirkkonummen/Karjaan, Riihimäen/Tampereen ja Lahden/Kouvolan lähijunat ovat kuormittuneimpia niillä osuuksilla, joilla rinnalla kulkee myös kaupunkiradan junia).
Tosin jos esim. Tikkurilan ja Pasilan välillä kaikki kaupunkiradan junat aikovat tulevaisuudessa olla "metromaisia", eli pysähdellä I-junan tapaan joka pysäkille, taitaa Tikkurilasta Töölöönkin matkustettaessa olla nopeampaa ajaa R:llä Pasilaan ja vaihtaa siellä Pisaran edelliseen vuoroon...
 
Tosin jos esim. Tikkurilan ja Pasilan välillä kaikki kaupunkiradan junat aikovat tulevaisuudessa olla "metromaisia", eli pysähdellä I-junan tapaan joka pysäkille, taitaa Tikkurilasta Töölöönkin matkustettaessa olla nopeampaa ajaa R:llä Pasilaan ja vaihtaa siellä Pisaran edelliseen vuoroon...

Se, että nopeat paikallisjunat ovat suosittuja Keravalla ja Tikkurilassa asuvien keskuudessa hitaampien K- ja I-junien sijaan, ei se ole ongelma, vaan hieno juttu, kun käyttäjiä riittää. Jos kyseessä olisivat bussit, niin laitettaisiin hieman ennen pitkän matkan junien tuloa lähtemään vastaavan nopeuksisia pikabusseja keskustaan. Jos raidekapasiteetti ei riitä, niin sitä on rakennettava lisää. Varmasti porukka mahtuisi kyytiin, kun lisättäisiin tuntia kohden yksi Z-juna ja yksi H-juna. Sitä ennen Keravalta aiheutuvaa kuormitusta voitaisiin vähentää parantamalla entisestään suoria bussilinjoja Helsinkiin eri puolille, jotta koko kysyntä ei suuntautuisi vain junaan.
 
Junien kapasiteettiahan ei yleisesti tarvitse lisätä uusin vuoroin vaan pidentämällä olemassaolevia junia.
 
Junien kapasiteettiahan ei yleisesti tarvitse lisätä uusin vuoroin vaan pidentämällä olemassaolevia junia.

Nykyisellä Helsingin aseman laiturirakenteella yksikköjen lisääminen ei helpota paljoa sivulaitureiden junien ruuhkia, kun junat tayttyvät hyvin epätasaisesti. Pisara parantaa tilannetta.
 
Ohoh, olisiko uudet tuulet vihdoinkin puhaltamassa ja järki voittamassa.

Liikenteen kasvu nostaa Pisara-radan tärkeäksi

HS sanoi:
Lähijunien matkustajat ovat joutuneet tottumaan siihen, että Helsingin asemaa lähestyttäessä Linnunlaulussa tulee selittämätön seisahdus. Siinä ollaan Helsingin seudun ja koko maankin junaliikenteen pullonkaulassa. Pienikin häiriö säteilee helposti laajalle lähiliikenteeseen ja joissakin tapauksissa myös kaukojunien lähtöihin ja saapumisiin.

Vaikka päärautatieasemalla on 19 numeroitua raidetta, tila on käynyt riittämättömäksi. Yksi riesan lievistä muodoista on se, että junia on laiturissa jonossa, jolloin kävelymatkaa kauimmaiseen kertyy pitkästi.

Viime vuonna VR:n Helsingin seutuliikenteessä ja muulla vyöhykealueella tehtiin yhteensä yli 62 miljoonaa matkaa. Viidessä vuodessa matkojen määrä on kasvanut liki 40 prosenttia. Samaan aikaan kaukojunienkin suosio on kasvanut.

Uusia raiteita Helsingin asemalle on vaikea enää sovittaa. Ahtauden ongelmaan on kehitetty kaksi vaihtoehtoista ratkaisua. Toinen on rakentaa Pasilan aseman länsipuolelle kahteen kerrokseen yhteensä kaksitoista raidetta. Jos lähijunien pääteasema olisi Pasila, keskusta olisi junanvaihdon takana.

Toinen vaihtoehto Pasilasta etelään olisi Pisara-rata. Se tekisi 7,5 kilomerin mittaisen lenkin tunnelissa. Pisaralle on hahmoteltu kolmea asemaa: Ooppera eli Töölöntori, Keskusta Makkaratalon tietämillä sekä Hakaniemi.

Alustava suunnitelma Pisarasta on ollut valmiina jo vuosia. Voimassa olevaan valtion ja kuntien väliseen liikennejärjestelmäsopimukseen se ei kuitenkaan mahtunut. VR:n radoista Kehärata ja kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Espoon keskukseen katsottiin kiireellisemmiksi. Pisaran lykkäämiseen vaikutti myös hinta: nykyisellä kustannustasolla rata saattaa maksaa puoli miljardia euroa.

Kehärataa aletaan rakentaa tänä vuonna, eikä tiheän liikenteen salliva Espoon ratakaan ole mihinkään unohtunut. Ne molemmat tuovat lähivuosina lisää junia ja matkustajia lähiliikenteeseen.

Lahden oikorata on kasvattanut matkustajamääriä niin taajama- kuin kaukojunaliikenteessäkin. Vuonna 2013 Helsingin ja Pietarin välillä alkavat kulkea uudet, nopeat junat. Niillekin tarvitaan lisää tilaa Helsingin asemalla. Liikenteen kasvun vaatimia lisäraiteita on alettu suunnitella myös pääradalle Keravalta pohjoiseen.

Helsingin aseman kuormitus lisääntyy siis edelleen. Joukkoliikenteeseen ja raideyhteyksien varteen tiivistyvään yhdyskuntarakenteeseen suhtaudutaan lämpimästi. Ilmastonmuutos vaikuttaa asenteisiin.

On aika kaivaa Pisara-suunnitelmat esiin. Kun lähiliikenne ruuhkissa pysähtelemättä tekisi Pisara-lenkin, matkustajat pääsisivät sujuvasti keskustaan ja arviolta kahdeksan raidetta pääasemalla vapautuisi muulle liikenteelle. Liikennöinnistä tulisi taloudellisempaa, kun lähijunien ei tarvitsisi seisoa Helsingissä pussinperässä.

Pisara kannattaa ottaa kärkihankkeiden joukossa uuteen Helsingin seudun liikennejärjestelmän suunnitelmaan, jonka kausi alkaa vuodesta 2011. Parhaassa tapauksessa tunnelissa ajettaisiin jo kohta vuoden 2015 jälkeen.

Ratahallintokeskus, VR ja Helsingin kaupunki ovat suhtautuneet Pisaraan myönteisesti. Helsinki tosin joutuu pohtimaan tämän lähijunaradan ja Kamppi–Töölö–Pasila-metrohaaran suhdetta. Yhtaikaa niitä ei rakennetta, ja näyttäisi siltä, että Pisara ansaitsisi aikataulussa etusijan.

Lähijunan rata kuuluu periaatteessa valtion rahoitettavaksi, mutta Helsinki osallistuisi tavan mukaan asemien kustannuksiin. Hyödyt Pisarasta leviäisivät laajasti Helsingin seudulle ja muuallekin maahan.
 
Takaisin
Ylös