Viestiketju: Pisararata

Alunperin kirjoittanut petteri

Miten olisi ensin odottelu ja tilanteen pitkittyessä vaan matkustajien tiputtaminen lähimmälle asemalle ja odottaminen kunnes tilanne selviää? Käsittääkseni Helsingin metrossa ei ole 30 vuoteen ollut paljon junan alle hyppääjien siivoamista pitempiä katkoja muun kuin vesiputken katkeamisen aiheuttaman tulvan vuoksi. Mihin kannattaa ihan oikeasti varautua?

Miksi tällainen spekulointi? RHK/LiVi on jo päättänyt, että tehdään miljardilla Pisara ja jätetään nykyiset kaupunkirataliikenteen raiteet Pasilasta Helsinkiin poikkeustilanteiden varalle. Minua haukutaan trollaajaksi ja valehtelijaksi, kun tulin tämän kirjoittaneeksi tähän ketjuun.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Miksi tällainen spekulointi? RHK/LiVi on jo päättänyt, että tehdään miljardilla Pisara ja jätetään nykyiset kaupunkirataliikenteen raiteet Pasilasta Helsinkiin poikkeustilanteiden varalle. Minua haukutaan trollaajaksi ja valehtelijaksi, kun tulin tämän kirjoittaneeksi tähän ketjuun.

Toki RHK:lla on ainakin nyt suunnitteilla käyttää nykyisiä kaupunkirataliikenteen raiteita Pisaran vamistumisen jälkeen yhä Helsinkiin kulkevien junien poikkeustilanteiden hallintaan. Pisaran valmistumisen jälkeen Helsingin rautatieasemalle kulkee yhä kaukojunia ja pitemmän matkan lähijunia, joita on helpompi operoida kun raiteilla on enemmän tilaa.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Minua haukutaan trollaajaksi ja valehtelijaksi, kun tulin tämän kirjoittaneeksi tähän ketjuun.

Nyt voisin haukkua sinua marttyyriksi ja vääristelijäksi. Ei kukaan ole faktoja kiistänyt. Minä esimerkiksi vain puutuin faktoista tekemääsi virheelliseen tulkintaan puolenvaihtopaikkojen ja päärautatieaseman yhteyksien vaikutuksesta liikenteen sujuvuuteen verrattuna jo nyt olemassa oleviin kaupunkiradan toimintamalleihin vastaavassa tilanteessa.

Sinä käytit faktoja todisteena sille, että Pisaran myötä poikkeustilanteiden hoito vaikeutuisi olennaisesti. Minä korjasin, lisäfaktan avulla, että tilanne ei tältäosin huonone nykytilanteeseen nähden ainakaan kokonaisuutena, sillä vaihdeyhteyksien määrä itse asiassa kasvaa suhteessa ratapituuteen.

Alunperin kirjoittanut hmikko

Pisarassa on tietysti se ominaisuus, että jos sen varrella päädytään kääntämään junat takaisin lähtösuuntiinsa, niin Espoo-Kerava -heiluri ei täysin katkea, vaan Pasilassa voi vielä vaihtaa.

Paitsi että jos Espoosta Helsinkiin tulleet junat ajetaan takaisin Espooseen, Keravalle ei mene yhtään junaa, koska ne Keravalta tulevat ajavat Pisaran kautta kohti Espoota. Junat kannattaa kääntää lähtösuuntiinsa vain, jos Pisaran molemmat suunnat ovat poikki.

Alunperin kirjoittanut Elmo Allen

Junat kannattaa kääntää lähtösuuntiinsa vain, jos Pisaran molemmat suunnat ovat poikki.

Tätä olin kyseenalaistamassa, eli kannattaisiko sittenkin ajaa ikään kuin kahta kokonaan erillistä linjaa vaikka pätkä välissä toimisikin yksiraiteisena? Riippuu tietysti häiriön laadusta ja pituudesta. Kuten ketjussa on todettu, eipä ole metrossakaan sen pidempiä yllätyksenä tulleita katkoksia ollut, paitsi se vesiputki, ja siinä meni molemmat raiteet.

Alunperin kirjoittanut ultrix

Jos Lentorata tulee – kuten suunniteltu on – maan alla Pasilaan saakka, voisi olla paikallaan jatkaa sitä yhtä hyvin maan alla keskustaan saakka. Siis Tallinnan keskustaan

Siinä olet kyllä oikeassa, että jos rakennetaan lisää rautateitä Helsingin seudulle, tulee kapasiteetti ilman mitään ratarakentamista täyteen. Olisi pohdittava, olisiko maanalainen kaukoliikennerata Helsingin alle ja edelleen Tallinnaan saakka (Rail Baltica) Pisaraa perustellumpi hanke, tällöin taajamajunille jäisi tilaa Pasilan ja Keravan välillä, ja ne voisivat käyttää pintaraiteita.

Juurikin näin. Jatkon kannalta (Lentorata ja Tallinnan tunneli) "Pisara" tulisi jo tässä vaiheessa louhia nykyisen ratapihan alle, eikä pistää sitä kieppumaan pitkin kaikenmaailman töölöjä ja hakaniemiä.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Pisaran pitäisi kieppua entistä enemmän, Huopalahdesta Ruskeasuon ja Meikun kautta ja idässä Alppilan kautta. Mitä paremmin lähijunat jakelevat matkustajat ympäri niemeä, sitä vähemmän tarvitaan tilaavieviä bussiarmaadoita ja sitä vähemmän tulee junamatkustajille vaihtoja.

Jos pitäisin jakelua Pisaran ensisijaisena funktiona saattaisin olla samaa mieltä. Koska raidekapasiteetti on kuitenkin tässä tapauksessa mielestäni selkeästi ykkösprioriteetti en pidä mielekäänä tulevaisuuden laajennusten valossa pistää miljardia tuplaratkaisuun. Sillä summalla saa aika kivasti kevyttäkin raidetta jakeluhommiin, esim. - Meilahti - Pasila - Kalasatama - -ratikan + paljon muuta.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Harvinaista kyllä, olen Kouvon kanssa tällä kertaa aivan eri mieltä. Pisaran pitäisi kieppua entistä enemmän, Huopalahdesta Ruskeasuon ja Meikun kautta ja idässä Alppilan kautta. Mitä paremmin lähijunat jakelevat matkustajat ympäri niemeä, sitä vähemmän tarvitaan tilaavieviä bussiarmaadoita ja sitä vähemmän tulee junamatkustajille vaihtoja.

Hatusta nyhtäistynä sanoisin että Pasilan maanalainen asema, Alppilan maanalainen asema ja lisäpituus tunneleihin olisi ehkä jotain 300 miljoonaa euroa. Sillä saisi siis yhden juna-aseman. Ei kiitos.

Alunperin kirjoittanut tlajunen

Sinä käytit faktoja todisteena sille, että Pisaran myötä poikkeustilanteiden hoito vaikeutuisi olennaisesti.

Ei, vaan minä yritin selittää, miksi Pisaran suunnittelijat ovat päättäneet jättää nykyiset Helsingin aseman raiteet Pisaran vararaiteiksi. Mikä on sinun selityksesi?

Ketjussa on sanottu, että metrossa ei ole ongelmia. Periaatteesa pitääkin paikkansa, sillä ainakaan vakavia häiriöitä ei ole ollut ollenkaan siinä määrin kuin junaliikenteellä. Mutta voiko kuvitella, että jos Pisaraan pantaisiin punaisten ja vihreiden junien sijasta oranssinvärisiä junia, niin sitten ei tarvita Helsingin kaupunkirataraiteita varalle?

Junan väri tai virroittimen paikka eivät ratkaise Pisaran liikenteen luotettavuutta. Teknisenä luotettavuuteen vaikuttavana seikkana on metron 100 %:n hankauspainosuhde ja se, että jokaisessa junassa on ainakin kaksi itsenäistä yksikköä, joista toisen mennessä pimeäksi toinen vielä hinaa/työntää. Näitä pimentymisiä sattuu metrossa ilmeisen tiheästi, koska omallekin kohdalle osuu muutama kerta vuodessa. Mutta ne eivät sekoita liikennettä kovin vakavasti.

Kun analysoi junaliikenteen epäluotettavuuden syitä (viittaan mm. LiVi:n selvitykseen lumitalviongelmista), ongelmat eivät ole tekniikassa vaan asenteissa. Silloin voi tietenkin kysyä, olisiko luotettavuus syytä ratkaista muilla keinoin kuin miljardi-investoinnille järjestettävällä varajärjestelmällä. Siis jos junia ajettaisiin yhtä luotettavasti kuin metrojunia, voitaisiinko silloin luopua vararaiteista Helsingissä?

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Ei, vaan minä yritin selittää, miksi Pisaran suunnittelijat ovat päättäneet jättää nykyiset Helsingin aseman raiteet Pisaran vararaiteiksi. Mikä on sinun selityksesi?

Onko Pisaran suunnitelmissa siis sanottu, että nykyiset kaupunkirataraiteet tarvitaan sataprosenttisesti Pisaran vararatkaisuksi? Aiemmin esittämässäsi kuvassahan ne ovat "käytöstä poistuvia raiteita", mikä on hiukan kummallista koodikieltä käyttöön jääville raiteille. Lähtökohta kyllä on, ettei raiteita pureta. Se ei toisaalta tarkoita, että niiden koko kapasiteetti tarvittaisiin normaalisti varalle.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Teknisenä luotettavuuteen vaikuttavana seikkana on metron 100 %:n hankauspainosuhde ja se, että jokaisessa junassa on ainakin kaksi itsenäistä yksikköä, joista toisen mennessä pimeäksi toinen vielä hinaa/työntää.

Ruuhka-aikaan Pisarassakin olisi ajettava aina vähintään kahden yksikön junia. Ruuhka-aikaan häiriöistä on eniten haittaa ja niitä on vaikeinta kiertää.

Alunperin kirjoittanut late-

Onko Pisaran suunnitelmissa siis sanottu, että nykyiset kaupunkirataraiteet tarvitaan sataprosenttisesti Pisaran vararatkaisuksi?

On selvitetty, että liikenteen aloitus ja päättäminen tehdään näiden raiteiden kautta ja niitä käytetään häiriötilanteissa. Pisaran suunnitteluun ei kai kuulukaan kaukoliikenteen ja ylipäätään muun junaliikenteen suunnittelu ja sen toiminta Helsingissä, joten ei sellaista tarvitse Pisara-raportissa selvittääkään.

”Sataprosenttisesti” on mahdotonta käyttää raiteiden maa-alaa johonkin muuhun. Eikä raiteitakaan voida käyttää ”sataprosenttisesti” johonkin muuhun. Enkä ole ottanut kantaa siihen, missä määrin raiteita käytetään Pisaran suunnittelijoiden esittämiin tarkoituksiin. Keskusteluhan alkoi näin:

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Alunperin kirjoittanut Ville O. Turunen

No lisättäköön kuitenkin, että Pisara vapauttaa tilaa päärautatieasemella.

Näinhän voisi kuvitella, mutta niin ei tulisi tapahtumaan. Pisara-suunnittelijat ovat itse myöntäneet, että ”vapautuvat” raiteet tarvitaan poikkeustilanteiden varalle, mihin tarkoitukseen ne myös jätetään, jos pisara tehtäisiin.

Antero