Pisararata

Kyllä Linnunlaulu on pullonkaula, kun junien pitää päästä Helsingistä varikollekin ja varikolta. Raiteita on siis vähemmän kuin olisi toiminnan takia tarpeen. Lisäksi varikolle ei vielä pääse monilta raiteilta ylittämättä toisia ja vielä syö lisää kapasiteettia Helsingin päässä.
Kuten Tlajunen jo totesi, Linnunlaulun läpi eli Pasilan ja Helsingin välillä ovat ne samat 8 raidetta, jotka Pasilaan tulevat myös Pasilan pohjoispuolelta. Hesan ja Pasilan välinen raidekaavio löytyy tästä (kelaa hieman otsikosta alaspäin!).

Linjaraiteiden keskellä ovat varikolle johtavat raiteet. Reunimmaisina ovat kaupunkiradat, joilla ei ole päivän aikana yhteystarvetta varikolle. Aamulla Ilmalasta syötetään junat kaupunkiradoille, ja päivän ajan ne sahaavat edestakaisin. Varikkoyhteyttä tarvitaan vasta illalla.

Suuri osa kaukojunaraiteiden liikenteestäkään ei tarvitse varikkoyhteyttä, vaan junat käyvät vain kääntymässä Helsingissä

Linnunlaulun pullonkaula saattaa olla se kohta, joka tulevaisuudessa on kriittinen. Koska erinäisistä syistä ongelmaa ei kuitenkaan voida ratkaista kyseisessä sijainnissa, olisi ehkä syytä tutkia sitä miten tämä ongelma voidaan "siirtää" Linnunlaulun ulkopuolelle, siis jollain muillakin keinoilla kuin Pisaralla. Esim. kulunvalvonta, raidejärjestelyt ja junien nopeudensäätö välillä Helsinki-Pasila kaivannevat optimointia. Lisäksi laituriraiteiden lisääminen molemmilla asemilla helpottaa Linnunlaulun tulevaisuuden pullonkaulaa, koska liikennöintiin saadaan pelivaraa.
Näinhän se on. Itse asiassa Linnunlaulussa on jo tällä hetkellä 12 raidetta. Tässä kuvassa on Linnunlaulun kävelysilta. Kahdestoista raide päättyy puskuriin juuri sillan eteläpuolella, mutta tilaa olisi jatkaa sillan ali kohti pohjoista. Pasilan ja Helsingin välillä kapeikkoina ovat Helsinginkadun ja Tivolitien sillat, joille mahtuu nyt 10 raidetta. Mutta leventämisen varaa on, ja huomattavasti vähemmin ympäristöhaitoin kuin mitä Pisara vaatii Alppipuiston kohdalla ratauran molemmin puolin.

Ongelmat ovatkin lähinnä Helsingin vaihdejärjestelyissä, kuten Tlajunen jo totesi. Asia on Liikenneviraston tiedossa, ja siivoussuunnitelmia on. Mutta puhe Pisarasta sotkee kaiken tämänkin, ikään kuin Helsingin vaihteiden järkeistäminen ei olisi tarkoituksenmukaista Pisarasta riippumatta. Voi tietenkin olla, ettei sellaista haluta tehdä ennen päätöstä Pisaran rakentamisesta, koska sitten nähtäisiin, ettei Pisaralle olekaan sille väitettyä tarvetta.

Suomen Liikenneliitto SuLi on tehnyt kaavion siitä, mikä Helsingin ja nykyisten raiteiden kapasiteetti oikeasti on.

Hki_raidekapasiteetti.jpg

Kaaviosta nähdään, että nykyisten linjaraiteiden maksimi junamäärä 5 minuutin vuorovälillä voidaan hoitaa 14:llä Helsingin laituriraiteella. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että vaihdekujat järkeistetään niin, ettei niissä ole nykyisiä pullonkauloja.

Kuvassa yksi ruutu tarkoittaa, että raide on varattuna 5 minuutin ajan. Ruudussa oleva numero tarkoittaa tunnin aikana ajavien junavuorojen järjestysnumeroa. Esimerkiksi rivillä 25 on raiteen 6 kohdalla punainen ruutu, jossa on numero 2. Se tarkoittaa, että minuuttien 25–30 ajan raide 6 on varattuna pääradan toiselle junalle yhden tunnin aikana kulkevista kahdestatoista junasta.

Kuvassa on varattu kaupunkirataliikenteelle kome päättyvää raidetta, ja kukin juna varaa yhtä raidetta 15 minuuttia. Tämä johtuu siitä, että jos kaupunkiradoilla halutaan ajaa Pisaralle suunniteltua 3 minuutin vuoroväliä, tarvitaan kolme päättyvää laituriraidetta. Näin siksi, että raiteiden välinen risteys sijaitsee niin kaukana, että ajoajat risteyksen ja päätepuskurin välillä sekä tarvittava seisonta-aika ovat yhteensä niin pitkä aika, ettei kääntö kahdella raiteella onnistu. Ken ei usko, voi pohtia asiaa piirtämällä graafisen aikataulun pääteraiteista.

Nyt kaukoliikenneraiteiden kapaisteetti 5 minuutin vuorovälilä on 24 junaa, mutta liikenteessä on huipputuntina 18 junaa. Kaukoliikenteen junamäärää voidaan siis lisätä 33 % nykyisestä vain järkeistämällä vaihdekujat junien seisonta-aikojen ollessa sitä, mitä ne ovat nytkin. Kuviossa seisonta-aika on 15 minuuttia, jos lasketaan 5 minuuttia aikaa laituriin tuloon ja lähtöön. Mutta pelivaraa on kaikkiaan 5:n raiteen kapasiteetti!

Kaukoliikenteen raiteilla voidaan kapasiteettia nostaa edelleen parantamalla kulunvalvontaa niin, että 4 minuutin vuoroväli toimii luotettavasti. Tällöin Helsingin (ja Pasilan) maksimi kaukojunamäärä olisi ratakapasiteetin puolesta 30 junaa tunnissa. Se on 67 %:n lisäys nykyiseen.

Jos Pasilan pohjoispuolelle tehdään uusia ratoja, kuten Lentorata tai Klaukkalan rata (= Huopalahdesta 2 raidetta lisää Pasilaan), merkittävä kysymys on, miten nämä radat lisäävät junamäärää. Sillä uusia ratoja tuskin ryhdytään ajamaan 5 minuutin vuorovälillä siten, että myös vanhoilla radoilla säilyy 5 minuutin vuoroväli. Mikäli junamäärä ei ylitä 30 junaa tunnissa, pärjätään siis nykyisellä 8 + 2 raiteella Pasilan ja Helsingin välillä.

Jos 10 raidetta ei oikeasti riitä, kaksi raidetta saadaan tälle välille lisää helposti maanpinnalla, ja viiden laituriraiteen reservi riittää sille hyvin. Silloin kaukojunaraiteiden kapasiteetti Helsingin ja Pasilan välillä olisi 4 minuutin vuorovälillä 45 junaa tunnissa. Se on 150 %:n kasvu nykyiseen. En ole nähnyt missään ennusteissa tällaista junaliikenteen kasvuprosenttia, joten missään kuviteltavissa olevassa tulevaisuudessa Pisara ei ole tarpeellinen kaukojunien eli muun Suomen junaliikenteen kannalta.

Pisara siis on puhtaasti Helsingin kantakaupungin saavutettavuutta lisäävä hanke. Se tuo lisää yhden aseman, Töölön, mikä tarkoittaa, ettei sillä ole kovinkaan realistista vaikutusta pintaliikenteen tarpeeseen. Siten Pisaraa ei voi perustella myöskään pintaliikenteen kustannussäästöillä tai tarpeen vähentämisellä.

Pisaran junilla on tietenkin pysähdykset myös keskustassa ja Hakaniemessä. Mutta ne eivät vaikuta pintaliikenteeseen, koska Hakaniemeen pääsee Pisaran tapaan maan alla ja keskustaan maan päällä jo nyt.

Antero
 
Pisara siis on puhtaasti Helsingin kantakaupungin saavutettavuutta lisäävä hanke. Se tuo lisää yhden aseman, Töölön, mikä tarkoittaa, ettei sillä ole kovinkaan realistista vaikutusta pintaliikenteen tarpeeseen. Siten Pisaraa ei voi perustella myöskään pintaliikenteen kustannussäästöillä tai tarpeen vähentämisellä.

Pisaran junilla on tietenkin pysähdykset myös keskustassa ja Hakaniemessä. Mutta ne eivät vaikuta pintaliikenteeseen, koska Hakaniemeen pääsee Pisaran tapaan maan alla ja keskustaan maan päällä jo nyt.

Tuo ei kuitenkaan ole koko totuus, koska kantakaupungissa on tällä hetkellä noiden mainittujen asemien välillä vain kaksi yhteyttä: rautatieasemalta Hakaniemeen ja rautatieasemalta Pasilaan. Pisara kolminkertaistaisi tämän, koska se luo yhteydet rautatieasemalta Töölöön, Töölöstä Hakaniemeen, Töölöstä Pasilaan ja Hakaniemestä Pasilaan.

Verkon solmujen määrän sijaan paljon ratkaisevampaa on solmujen väliset yhteydet. Ja siksi Pisarassakin tulee huomioida myös se, että sillä on se valmis 30 aseman metroverkko takanaan.
 
Tuo ei kuitenkaan ole koko totuus, koska kantakaupungissa on tällä hetkellä noiden mainittujen asemien välillä vain kaksi yhteyttä: rautatieasemalta Hakaniemeen ja rautatieasemalta Pasilaan. Pisara kolminkertaistaisi tämän, koska se luo yhteydet rautatieasemalta Töölöön, Töölöstä Hakaniemeen, Töölöstä Pasilaan ja Hakaniemestä Pasilaan.

Verkon solmujen määrän sijaan paljon ratkaisevampaa on solmujen väliset yhteydet. Ja siksi Pisarassakin tulee huomioida myös se, että sillä on se valmis 30 aseman metroverkko takanaan.
Aivan, asia on näin. Eli pelkkä solmujen määrä ei yksin ole ratkaiseva. Mutta Pisaran markkinoinnissa toistetaan väitettä, että Pisaran myötä tulee kolme uutta asemaa. Ei tule, vain yksi.

Solmujen välisten yhteyksien merkitys riippuu siitä, miten pajon yhteyksillä on käyttäjiä. Ja tätä pitää suhteuttaa siihen, mitkä ovat yhteyksien kustannukset.

Pisaraa ei tarvitse tehdä siksi, ettei yhteyksiä olisi ollenkaan, edes Töölön asemalle. Kaikkien Pisara-asemien välillä on tarjolla joukkoliikenneyhteys. Ei myöskään siksi, että nykyiset yhteydet olisivat täyteen kuormitettuja. Kyse on ainoastaan palvelutason parantamisesta.

Kun on käytetty liikennehankkeiden matka-aikamenetelmää palvelutason merkityksen arvioimiseksi, tulos on ollut, ettei palvelutason parannus vastaa tarvittavia kustannuksia.

Antero
 
Ei kai vaan ylempänä maalailla 45 kaukojunan kapasiteettia Helsingin asemalle nykyisellä laiturimäärällä laajentamalla vielä nykyisestä raidealuetta puistoja syömällä? Mielenkiintoinen ja radikaali ajatus, jota lukiessa joutuu arvuuttelemaan, onko tuo tosielämässä yhtä pilvilinnainen kaupunkiliikenneunelma kuin ysin ajoaika-arviot Kaivokadulta Jätkäsaaren terminaalille vai onko nyt juna karannut vieläkin pahemmin?

Kun voi olla, ettei tuota laskelmaa ehkä ole tehty ihan kokonaan kieli poskessa joudun nyt paljastamaan sellaisen järkyttävän seikan, etteivät junat voi liikkua haaveraiteilla eikä paperikapasiteetilla, vaan niille tarvitaan todellisia väyliä ja toimivia ratkaisuja.

Realistiselta pohjalta Pisaran tarpeellisuutta on selvittänyt Ratahallintokeskus, jonka selvityksissä on muutakin kuin unelmapohjaa. Niiden perusteella Pisara hyvä hanke, joka on tärkeä rataverkon toimivuudelle ja se kannattaakin toteuttaa nopeasti.
 
Ei kai vaan ylempänä maalailla 45 kaukojunan kapasiteettia Helsingin asemalle nykyisellä laiturimäärällä laajentamalla vielä nykyisestä raidealuetta puistoja syömällä?

Vaikka en olekaan Anteron kanssa samaa mieltä, älä nyt silti viitsi sortua noin huonoon älylliseen epärehellisyyteen. Anterohan tekstissään juuri sanoo, ettei 45 kaukojunaa tunnissa ole tulossa.
 
Vaikka en olekaan Anteron kanssa samaa mieltä, älä nyt silti viitsi sortua noin huonoon älylliseen epärehellisyyteen. Anterohan tekstissään juuri sanoo, ettei 45 kaukojunaa tunnissa ole tulossa.

Tuon viestini tyylilaji on sarkasmi. Ylempänähän viestitään, että kapasiteettia voidaan muka lisätä valtavasti ilman Pisaraa, hurjimmillaan jopa 45 vuoroon asti eli lisää 150 % nykyisestä kaukojunakapasiteetista. Tuolla sitten halutaan perustella Pisaran tarpeettomuutta sekä sitä että kapasiteettia on vaikka kuinka paljon käytettävissä. Kun liikenneliiton luvut eivät tuolla riitä, pitäähän niitä tolkuttomasti paisutella. Rajansa voisi olla liiottelussakin.
 
Viimeksi muokattu:
Pisaraa ei tarvitse tehdä siksi, ettei yhteyksiä olisi ollenkaan, edes Töölön asemalle. Kaikkien Pisara-asemien välillä on tarjolla joukkoliikenneyhteys. Ei myöskään siksi, että nykyiset yhteydet olisivat täyteen kuormitettuja. Kyse on ainoastaan palvelutason parantamisesta.

Kun on käytetty liikennehankkeiden matka-aikamenetelmää palvelutason merkityksen arvioimiseksi, tulos on ollut, ettei palvelutason parannus vastaa tarvittavia kustannuksia.

Palvelutason parantamisella lienee huomattava vaikutus siihen, miten houkuttelevalta juna (tai joukkoliikenne ylipäänsä) vaikuttaa esim. henkilöautoon verrattuna. Toki voi ottaa lähtökohdaksi sen, että asiat ovat kunnossa, kun joukkoliikenteen käyttäjä pääsee perille näppärästi kahdella vaihdolla ja kolmella odotuksella. Silloin on vain turha rutista siitä, että moni ajaa suoraan perille autolla.

Mitä taas tulee Pisaran kustannuksiin, minusta Pisara on laitettava laihdutuskuurille ja selvitettävä miten sen olennainen toiminnallisuus saataisiin toteutettua halvemmalla. Jokseenkin kaikki Pisaran rakenteet näyttävät nykyisellään mammuttimaisen suurilta suhteessa arvioituihin liikennemääriin.

Onko esimerkiksi tarpeen laittaa kumpikin raide omaan tunneliinsa eikä tehdä aavistuksen leveämpää ratatunnelia, johon sopisi kaksoisraide? Esim. kaksoisraidetta Pasilasta Töölön aseman läpi Keskusta-asemalle saakka, siitä 2-putkisena Hakaniemeen ja taas Pasilaan kaksoisraiteena. Töölön asemasta tulisi 2-laiturinen ja muut olisivat yhdellä saarekelaiturilla. Saarekelaitureita voisi kaventaa reippaasti.
 
Tuon viestini tyylilaji on sarkasmi.

Tyylilajisihan on aina sarkasmi. Mutta kun sen tuosta viestistäsi purkaa, jäljelle jää vain, että väität Anteron väittäneen, että rautatieasemalle olisi tarvetta saada kapasiteettia 45 junalle tunnissa. Mutta jätänpä metakeskustelun taas tähän.
 
Tyylilajisihan on aina sarkasmi. Mutta kun sen tuosta viestistäsi purkaa, jäljelle jää vain, että väität Anteron väittäneen, että rautatieasemalle olisi tarvetta saada kapasiteettia 45 junalle tunnissa. Mutta jätänpä metakeskustelun taas tähän.

Ei vaan tuossa kerron ylempänä väitetyn, että rautatieasemalle olisi mahdollista saada kapasiteettia 45 kaukoliikenneraiteita kulkevalle junalle tunnissa ilman Pisaraa. Lisäsin, että pidän tuota hulluimpana yllä esitetyistä väitteistä, jotka vaikuttavat siltä ettei niiden kirjoittaja ole perehtynyt asiaan kunnolla kuten Ratahallintokeskus.
 
Viimeksi muokattu:
Kaukoliikenteen raiteilla voidaan kapasiteettia nostaa edelleen parantamalla kulunvalvontaa niin, että 4 minuutin vuoroväli toimii luotettavasti. Tällöin Helsingin (ja Pasilan) maksimi kaukojunamäärä olisi ratakapasiteetin puolesta 30 junaa tunnissa. Se on 67 %:n lisäys nykyiseen.

Kaukojunien ja niiden raiteita käyttävien lähijunien kapasiteetti ei taida ratketa Helsingin aseman lähistön kulunvalvonnalla. Erittäin tiheät vuorovälit edellyttävät junien kulkua erittäin täsmällisesti oikeissa väleissä. Rantaradalla päivittäin matkustaneet tietävät, että siltä suunnalta ei ainakaan tule junia läpi täsmällisesti ja oikeassa järjestyksessä. Tietenkin tätä voidaan parantaa. Silloin on laskettava onko edullisempaa rakentaa Pisara vai tehdä riittävän laajat kaksiraiteistukset ja muut luotettavuuden parantamistoimet pitkin maata. Seinäjoki-Oulu -välin kustannuksista (ilman täydellistä kaksoisraidetta) päärtellen, Pisara saattaisi vaikuttaa kovin pieneltä investoinnilta. Tietenkin investointi rataverkkoon yleisesti toisi myös muita hyötyjä, joten tutkimatta lopputulosta ei pysty sanomaan.

Junajärjestelmissä on aina oltava tietty määrä pelivaraa, jos halutaan ylläpitää jatkuvaa luotettavaa liikennettä. Pelivaran tarve kasvaa jonkin verran päättyvien raiteiden asemalla, koska junia ei maksimikapasiteetilla saada pois väärästä järjestyksestä. Osittain pelivara voidaan hoitaa sallimalla tiettyjen häriöiden ulottuminen ruuhkan loppuun, jolloin palautumienn hoidetaan ruuhkan päätyttyä.

Teoreettiseen kapasiteetin käyttöön vaikuttaa myös aikataulutus: Jos halutaan ylläpitää Anteronkin mainostamia synkronoituja aikatauluja, saapumisia ja lähtöja ei voida aina kytkeä suoraan toisiinsa. Tämä koskee erityisesti sekaliikennettä ja harvempia vuorovälejä eli kaukoliikenneraiteita. Metrotyyppisessä liikenteessä yleensä riittää syöttää sisään tuleva tavara takaisin melkein niin nopeasti kuin voi. Muutoin ei Pisarakaan voisi toimia.

En pysty sanomaan mitä Helsingin rautatieasemalla tarvittaisiin luotettavan liikenteen ylläpitämiseksi myös talvella. Todennäköisesti ratkaisuja on löydettävissä. Jos ei muuten, niin alentamalla nopeuksia. Iso-Britannian erittäin vilkkaita asemia lähestytään mielikuvieni mukaan vieläkin hitaammin kuin Helsinkiä ja pidempi matka. Tavallista on myös aikataulutetusti odottaa jokunen minuutti omaa vuoroa asemalle tultaessa tai sieltä lähdettäessä.
 
Tuon viestini tyylilaji on sarkasmi. Ylempänähän viestitään, että kapasiteettia voidaan muka lisätä valtavasti ilman Pisaraa, hurjimmillaan jopa 45 vuoroon asti eli lisää 150 % nykyisestä kaukojunakapasiteetista. Tuolla sitten halutaan perustella Pisaran tarpeettomuutta sekä sitä että kapasiteettia on vaikka kuinka paljon käytettävissä. Kun liikenneliiton luvut eivät tuolla riitä, pitäähän niitä tolkuttomasti paisutella. Rajansa voisi olla liiottelussakin.

Pilvilinnoihin tunnut menevän aina kun sinulla loppuvat argumentit kesken. Et siis osaa perustella miksi Pasilasta etelään tarvittaisiin useampia raiteita, kuin pohjoiseen. Ja sen jälkeen rupeat maalailemaan muiden viesteistä haaveraiteita.

Eiköhän Pisaran suhteenkin olisi hyvä ottaa aikalisä. Otetaan asia uudelleen esille siinä vaiheessa kun on halua ja rahaa tehdä hanke oikeasti kunnolla, eli Meilahden ja Töölön läpi jo Huopalahden asemalta lähtien. Siihen asti voitaisiin kehittää liikennöintikäytäntöjä liikenteen luotettavuuden turvaamiseksi.
 
Pilvilinnoihin tunnut menevän aina kun sinulla loppuvat argumentit kesken. Et siis osaa perustella miksi Pasilasta etelään tarvittaisiin useampia raiteita, kuin pohjoiseen. Ja sen jälkeen rupeat maalailemaan muiden viesteistä haaveraiteita.

Mm. tässä raportissa on hyvin asiantuntevasti avattu mahdollisuuksia Helsingin ratapihan välityskyvyn parantamiseen. Sen mukaan mahdollisuudet parantaa välityskykyä ovat hyvin rajalliset (ilman Pisaraa).

http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lts_2010-43_helsingin_valityskyvyn_web.pdf

Voin kyllä myöntää, että minulla on argumentit aika lopussa, kun en usko kaupunkiliikenneharrastajien unelmiin käytettävissä olevasta todella suuresta kapasiteetista, vaan luotan enemmän liikenneviraston selvityksiin. Kuten mainitsin, junat eivät voi liikkua haaveraiteilla eikä niille riitä liioteltu paperikapasiteetti. Junaliikenne tarvitsee kunnon väylät ja Pisara on erinomainen hanke, joka on syytä toteuttaa nopeasti, koska sen jälkeen voidaan jatkaa raideliikenteen kehittämistä.
 
Eiköhän Pisaran suhteenkin olisi hyvä ottaa aikalisä. Otetaan asia uudelleen esille siinä vaiheessa kun on halua ja rahaa tehdä hanke oikeasti kunnolla, eli Meilahden ja Töölön läpi jo Huopalahden asemalta lähtien. Siihen asti voitaisiin kehittää liikennöintikäytäntöjä liikenteen luotettavuuden turvaamiseksi.

Juuri näin .
 
Takaisin
Ylös