Viestiketju: Pisararata

Alunperin kirjoittanut hylje

Pisaran vaihtoehtoiskustannus luotettavuudessa olisi saada vaihteet olemaan jäätymättä. Montako miljoonaa ajattelet Petteri menevän laitteisiin, jotka jaksavat pitää puolitoistakertaisen ennätyslumituiskun aikana päärautatieaseman vaihteet kuivina? Venäjällä tälläiset laitteet ovat yleensä höyryä sylkeviä, ja homma toimii. Sveitsissäkin lienee omat ratkaisut valmiiksi kehitettynä.

Helsingin ja Pasilan välin uusinta on suururakka, jonka yhteydessä tuollaiset laitteistot toki viimeistään syytä rakentaa. Vaihteiden kattaminen, höyrysulatus vaihteiden alta tai puhdistusrobotit ovat ainakin vaihtoehtoina.

Helsingin ja Pasilan välin remontoinnin yhteydessä rata ja vaihteisto on syytä ryhmitellä uusiksi. Se kuinka paljon Helsingin ja Pasilan välin uusinta maksaa riippunee paljon siitä, onko Pisara valmistunut ennen kuin tuota väliä myllätään. Jos Pisara on valmistunut ja raiteita voidaan sulkea aika vapaasti 200-300 miljoonaa voi riittää tuon välin saneeraamiseen. Mutta jos ratoja korjataan tilanteessa, jossa on täysi liikenne päällä eli ilman Pisaraa, kustannukset ovat paljon suuremmat ja silti voi olla että liikennettä joudutaan karsimaan vuosikausien ajan.

Pisara ei ole varsinaisesti edes vaihtoehto Helsingin ja Pasilan välin korjaukselle, vaan tuo väli pitää uudistaa joka tapauksessa. Jos Pisaraa valmistuu ennen tuota remonttia, Helsinki - Pasila saneeraus voidaan tehdä halvemmalla ja niin ettei liikennettä jouduta karsimaan vuosikausien ajan.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Eikä löydy työläisiä, koska ikävä duuni ei kiinnosta.

Ketäpä esimerkiksi "ansiosidonnaisuutta" saavaa kiinnostaisi parin päivän duuni, kun siitä seuraa vaikka viikon karenssi?
Ja kuten tiedämme, ratapihalle ei kouluttamattomilla ole asiaa.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Tuiskun ja vaihteiden kanssa on niin, että tuiskulla vaihteita ei pitäisi lämmittää sähköllä lainkaan, koska lämmitys muuttaa kevyen ja pöllyävän eli helposti harjattavan puuterilumen kosteaksi ja kiinteäksi nuoskaksi. Kun lunta pyryttää, vaihteita pitää vain puhdistaa jatkuvasti. Helpointa se on koneharjoilla, joita voittoa tavoittelevaksi yhtiöksi muuttunut VR-Yhtymä Oy innokkaasti romutti joutavina noin 10 vuotta sitten. Koneharjaus tulee kuitenkin vaikeaksi, jos ratakapasiteetti on käytetty kaupallisille junavuoroille. Silloin ei ole aikaa ajaa harjalla välissä. Eikä ole aikaa miesharjauksellekaan. Silloin esitänkin kysymyksen siitä, miksi pitää yrittää ajaa minimivuoroväliä ilman pelivaraa? Mitä jos luovuttaisiin tiheän vuorovälin mantrasta ja siirryttäisiin luotettavaan vuoroväliin?


Antero

Miten tämä vuorovälin harvennusehdotus sopii siihen että aiemmin tässä ketjussa olet väittänyt, että kapasiteetti kyllä riittää kun käytetään laitureita tehokkaammin? Esim. ajetaan paikallisjunat kahdella raiteella kääntäen. missä välissä niitä vaihteita sitten harjataan kun junia menee vaihteista 5min välein? eli nyt se sitten kapasiteetti ei riitäkään vaan vuorovälejä pitäisi harventaa kun sitä kapasiteettia ei ole huonolla kelillä.

Tuiskuava pakkaslumikin tiivistyy kovaksi kerrokseksi vaihdetta kääntäessä, mikäli vaihdetta ei putsata ennen jokaista kääntöä. Edes lumiharja ei pysty tätä kovettunutta lunta poistamaan tarpeeksi hyvin, vaan se vaatii manuaalisen poiston harjapartion toimesta. Täten koneharjojen haaveilu ratapihalle lumisateen aikaan on täysin turhaa, harjaus vain vie sen lopunkin varakapasiteetin.

Koneharjaus soveltuu sataneen lumen ja junista tippuneiden jääpalojen poistamiseen vaihteista sateen jälkeen että vaihteen ympäristöön mahtuu taas uutta lunta taivaalta.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Niinpä. Ja kuka on 12 tunnin varoitusajalla saatavissa tuohon varsinkin kun sillä ansiosidonnaisella taitaa tienata paremmin?

Voi olla noinkin. Mutta ansiosidonnaisella ei sinällänsä tienaa!

Pasilansillalta kun katselee etelään kohti Helsingin asemaa, näkee toistakymmentä tyhjää raidetta melkein milloin tahansa vuorokaudesta ja kellonajasta riippumatta.
Mikä siellä täyttää tulo/lähtöraiteet ja laiturit?
Ettei olisi vain huono suunnittelu?

Itse en haluaisi rahoittaa Pisaraa varsinkin, jos hyöty on se, että jokin Ylivieska - Iisalmi -juna pääsee lähtemään ajallaan.

Alunperin kirjoittanut petteri

Minusta vaikuttaa, että tämä ajattelematon väite voi perustua puutteelliseen ymmärrykseen luotettavista raideliikenteen liikennöintitavoista sekä Pisaran avaamista mahdollisuuksista kehittää liikennettä.

Että taas argumentit loppuivat ja pitää alkaa kirjoittaa henkilöiden ominaisuuksista. Compact ja minä olemme selittäneet maallikonkin ymmärtämällä tavalla, ettei kaukoliikenneraiteita ajavien junien vaihteissa ajoon tule muutoksia Pisaran vuoksi, minkä perusteella on helppo ymmärtää, että vaihteisiin liittyvät vaikeudetkaan eivät poistu. Et selitä miksi, mutta väität sitten, että emme ymmärrä miten junaliikenne toimii. Millä kompetenssilla lukijoiden pitäisi uskoa sinun väitteitäsi, joille et kykene esittämään perusteluita?

Alunperin kirjoittanut petteri

Pisaran vapauttama kapasiteetti ja sen mahdollistama raiteiden sekä vaihteiden käytön uudelleenorganisointi helpottaa paljon Helsingin ja Pasilan välin liikennöintiä ja sitä kautta mahdollistaa liikenteen luotettavuuden parantamisen.

Mikä Pisaran vapauttama kapasiteetti? On Pisara tai ei, kaukoliikenteen raiteita on Pasilassa nykyiset viisi. Jos junat näiltä raiteilta jaetaan samaan määrään Helsingissä päättyviin raiteisiin kuin nyt, mikään ei muutu. Jos jaetaan suurempaan määrään raitetia, vaihteita on enemmän ja niihin liittyviä ongelmiakin on enemmän.

Alunperin kirjoittanut Timppak

Miten tämä vuorovälin harvennusehdotus sopii siihen että aiemmin tässä ketjussa olet väittänyt, että kapasiteetti kyllä riittää kun käytetään laitureita tehokkaammin?

Keskustellaanko nyt vaihteiden talvikunnossapidosta vai 2-raiteisen radan liikenteen suunnan kääntämisestä radan päättyessä? Ei keskustelua voi käydä niin, että poimit yhden lauseen yhdestä ja toisen toisesta keskustelusta.

Alunperin kirjoittanut Timppak

Täten koneharjojen haaveilu ratapihalle lumisateen aikaan on täysin turhaa, harjaus vain vie sen lopunkin varakapasiteetin.

Eli kun sataa lunta, ei kannata aurata eikä harjata. Jos tämä on VR-Yhtymän asenne, en ihmettele ollenkaan, ettei liikenne pelaa kun on lumisadetta.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Että taas argumentit loppuivat ja pitää alkaa kirjoittaa henkilöiden ominaisuuksista.

Tuo teksti on hyvin tavallista poliittista kielenkäyttöä, jos koet sen hyvin henkilökohtaisesti, en voi kuin valittaa tilannetta.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Mikä Pisaran vapauttama kapasiteetti? On Pisara tai ei, kaukoliikenteen raiteita on Pasilassa nykyiset viisi. Jos junat näiltä raiteilta jaetaan samaan määrään Helsingissä päättyviin raiteisiin kuin nyt, mikään ei muutu. Jos jaetaan suurempaan määrään raitetia, vaihteita on enemmän ja niihin liittyviä ongelmiakin on enemmän.

Pasilaan ollaan rakentamassa nykyistä enemmän raiteita, en helpottavat tilannetta kun Pisara vielä vapauttaa tilaa Linnunlaulusta. Nykyään suurin osa vaihteiden käytöstä tapahtuu hyvin lähellä Helsingin laitureita ja johtaa aikamoiseen ongelmakenttään kun joku vaihde ei käännykään. Kun Pisara on rakennettu ja ratajärjestelyjä kehitetty, voidaan käyttää eri vaihteita ja laitureita. Esimerkiksi jos yksi vaihde ei käänny johonkin suuntaan, voidaan käyttää toista vaihdetta, kun pelivaraa on enemmän.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Keskustellaanko nyt vaihteiden talvikunnossapidosta vai 2-raiteisen radan liikenteen suunnan kääntämisestä radan päättyessä? Ei keskustelua voi käydä niin, että poimit yhden lauseen yhdestä ja toisen toisesta keskustelusta.

Minusta Timppak:n esittämä kysymys oli hyvin perusteltu. Jonkinlainen johdonmukaisuus eri viestien välillä olisi hyvin toivottavaa. Tuuliviiripolitiikka, jossa alkuperäiset argumentit muuttuvat aivan päinvastaisiksi toisessa tilanteessa ei herätä luottamusta.

Alunperin kirjoittanut Kaid

Ettei kuitenkin olisi Malmi? Sieltä on toki paljon huonommat vaihtoyhteydet eikä aikataulutettuja pysähdyksiä, mutta kuitenkin.

Malmilla on kyllä kaukoliikennelaiturit, mutta niillä näyttää jo kasvavan vesakkoa. Ulkonäön perusteella on minusta vähän epäselvää kestävätkö laiturin reunat enää kunnolla matkustajia, ainakin aika huonokuntoiselta laituri jo vaikuttaa.

Alunperin kirjoittanut Kaid

Ettei kuitenkin olisi Malmi? Sieltä on toki paljon huonommat vaihtoyhteydet eikä aikataulutettuja pysähdyksiä, mutta kuitenkin.

Malmin kaukoraidelaiturille ei pääse ilman avaimia. Ja avaimet kenellä? Käynti laiturille on katusillalta ja aseman putkesta teljetty lukitulla portilla. Laiturin miinuspuolta on lisäksi sen mataluus eikä siellä ole laiturinäyttöjäkään. Taitaa laiturin kellokin seistä, kun ei ole kelloseppäkään sinne päässyt. Talvella laituri on tietenkin auraamatta.

Osoitukseksi siitä, että laituria ei taideta enää koskaan käyttää, oli kun taannoin ratatöiden takia Keravan kaupunkijunat käyttivät Helsingin ja Tikkurilan välillä kaukoraiteita, ei silloinkaan pysähdytty Malmin noilla kaukoraiteilla.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Keskustellaanko nyt vaihteiden talvikunnossapidosta vai 2-raiteisen radan liikenteen suunnan kääntämisestä radan päättyessä? Ei keskustelua voi käydä niin, että poimit yhden lauseen yhdestä ja toisen toisesta keskustelusta.

Antero

Minä keskustelen kokonaisuudesta. Jos ensin väitetään että pisaraa ei tarvita ja perustellaan sitä sillä että asemalle voidaan ajaa junia lähes teoreettisella kapasiteetilla ja tämän jälkeen esitetään ratkaisuksi lumiongelmaan vuorovälin pienentämistä sekä harjakoneita viemään kapasiteettia raiteilta, niin kyllä näistä herää hieman kysymys mitä mieltä nyt oikeasti ollaan. Tulee hieman samanlainen olo kuin Timo Soinia kuunnellessa.

Jos olet oikeasti seurannut harjapartioiden toimintaa, niin varmasti olet huomannut että harjapartiot käyttävät harjan lisäksi harjan toisessa päässä olevaa teräksistä talttaa. Tällä irroitetaan se vaihteessa oleva tiivistynyt lumi, mitä harja tai harjakone ei kykene poistamaan. Ja juuri tämä tiivistynyt lumi on se mikä estää vaihteita kääntymästä.

Alunperin kirjoittanut Timppak

Minä keskustelen kokonaisuudesta.

Niinkö? Miksi sitten sivuutat mm. kaiken sen, mitä LiVi:n raportissa kerrotaan talviongelmien syyksi? Sieltä löytyy kovin vähän sellaista, mihin vaikuttaa tunnelin rakentaminen Helsingin alle. Mutta sinä olet halunnut vakuuttaa, että tunneli ratkaisee kaiken.

Junaliikenne on kokonaisuus, johon kuuluu muutakin kuin Helsingin ratapihan vaihteet ja niiden käyttö. Voimme keskustella kokonaisuudestakin, mutta tehdään se sitten molemmin puolin eikä niin, että valikoit lauseen sieltä ja toisen täältä erillisistä keskusteluista. Eikä rajoituta keskustelemaan yhdestä Suomen rataverkon vaivaisesta osasta nimeltä Pisara.

Alunperin kirjoittanut Timppak

Jos ensin väitetään että pisaraa ei tarvita ja perustellaan sitä sillä että asemalle voidaan ajaa junia lähes teoreettisella kapasiteetilla ja tämän jälkeen esitetään ratkaisuksi lumiongelmaan vuorovälin pienentämistä sekä harjakoneita viemään kapasiteettia raiteilta, niin kyllä näistä herää hieman kysymys mitä mieltä nyt oikeasti ollaan. Tulee hieman samanlainen olo kuin Timo Soinia kuunnellessa.

Timo Soinin mainitseminenko tekee tästä kokonaisuuden?

Alunperin kirjoittanut Timppak

Jos olet oikeasti seurannut harjapartioiden toimintaa, niin varmasti olet huomannut että harjapartiot käyttävät harjan lisäksi harjan toisessa päässä olevaa teräksistä talttaa. Tällä irroitetaan se vaihteessa oleva tiivistynyt lumi, mitä harja tai harjakone ei kykene poistamaan. Ja juuri tämä tiivistynyt lumi on se mikä estää vaihteita kääntymästä.

Jospa ajattelisit tätäkin asiaa kokonaisuutena. Ongelmahan ei ole kielen ja tukikiskon väliin tiivistynyt lumi vaan se, miten ja miksi sinne on voinut lunta tiivistyä. Mietipä sitä ja jatketaan sitten!

Alunperin kirjoittanut petteri

Tuo teksti on hyvin tavallista poliittista kielenkäyttöä, jos koet sen hyvin henkilökohtaisesti, en voi kuin valittaa tilannetta.

Henkilöiden haukkuminen ja puheiden pitäminen ilman argumentteja ja asiaa on varmaankin tavallista poliittista kielenkäyttöä. Mutta jospa pidettäisiin se erossa asiakeskustelusta.

Alunperin kirjoittanut petteri

Esimerkiksi jos yksi vaihde ei käänny johonkin suuntaan, voidaan käyttää toista vaihdetta, kun pelivaraa on enemmän.

Kun juuri näin ei voi tehdä. Junia ei voi ajella asemalle miten sattu sen mukaan, toimiiko jossain vaihde vai ei. Eikä niitä voi ajaa asemalta poiskaan siinä tahdissa milloin saadaan vaihteita kääntymään. Junaliikenne toimii aikataulunmukaisesti, ja aikataulu tarkoittaa sekä kellonaikoja että määrättyjä raiteita. Ratapiha ei ole kuin marketin parkkipaikka, jossa ajetaan autoilla sikin sokin etsimässä tyhjää ruutua. On kovin vaikea keskustella asiapohjalta, jos keskustelija ei ymmärrä mistä keskustellaan ja esittää ratkaisuja, jotka eivät ole mahdollisia.

Antero