Olet aivan oikeassa. Nämä ovat hyviä esimerkkejä ”valmiin” kaupunkirakenteen lisärakentamisesta, jollainen ehkä on mahdollista Pisaran asemien läheisyydessä. Enkä ajatellut näitä kirjoittaessani, ettei maankäytön tehostamismahdollisuuksia ole.
Tällaisia mahdollisuuksia ja hyötyjä vaan ei ole selvitetty, ja ne pitäisi selvittää, ennen kuin miljardin hintaluokassa olevaan hankkeeseen lähdetään. Jos tällaisia hyötyjä on riittävästi, eikä niitä hyötyjä saa aikaiseksi vähemmällä rahalla pintaliikenteen nykyaikaistamisella ja tehostamisella, niin hyvä sitten. Sen jälkeenhän on vain kysymys siitä, kuka ne hyödyt maksaa. Hyötyjät vai kansalaiset?
Minusta virhe Pisaran kanssa on, että kun ei ole aiemmin käytössä olleilla menetelmillä voitu osoittaa hanketta perustelluksi, sille on tehtailtu jotakuinkin katteettomia perusteluita. Rehellisempää olisi edes sanoa suoraan, että hanketta ei kyetä perustelemaan, mutta uskotaan sen tarpeellisuuteen strategisena hankkeena.
Vai eikö tosiasiassa ole kyse siitäkään, vaan todelliset perustelut ovat sellaisia, ettei niitä kehdata julkisesti sanoa? Nykyiset selityksethän vain ruokkivat epäilyksiä siitä, että on esimerkiksi keksittävä lisää louhittavaa, kun kalustoa ja kapasiteettia pian vapautuu Espoosta. Tai että halutaan edistää Helsingin menestymistä muun Suomen kustannuksella, kun saadaan valtio kustantamaan Töölön metro. Tai halutaan järjestää Helsingin kustannuksella töitä ja tuloja valtion ratarakentajalle.
Antero