Joka itse asiassa tarkoittaa rakentamisen kerrannaisvaikutuksia BKT:hen, ei suinkaan itse hankkeen hyötyjä. Toisin sanoen sitä, kun hanke työllistää rakennusmiehiä, jotka käyttävät sitä rahaa paikallisiin kauppoihin ja sen sellaista. Itse tutkimushan* ei edes käytä sanaa hyöty. Ei ole mitenkään yllättävää, että keskustatunnelilla kalliimpana hankkeena on enemmän rakentamisen vaikutuksia BKT:hen. Tutkimuksen varteenotettavuudesta kukin tehköön päätelmänsä sillä perusteella, että se ensinnäkin käyttää Kehäradan vanhaa nimeä Marja-rata ja käyttää sen kustannusarviona 300 miljonaa euroa. Ja länsimetrolle 400 miljoonaa.
* Honkatukia & Törmä 2007: Helsingin kaupungin väylähankkeiden aluetaloudelliset vaikutukset. VATT-muistioita 76.