Viestiketju: Pisararata

Seisakkeita Pasilan ja päärautatieaseman väliin?

Tulinpa miettineeksi paikallisjunaliikenteen toimivuutta Helsingin seudulla ja aika ilmeinen ja (moneen muuhun ideaan verrattuna) halvahko parannus tuli mieleeni. Äkkiseltään ei missään osunut silmiini merkkejä että asiasta olisi millään tapaa keskusteltu. Jaksoin oikein liittyä foorumille kysyäkseni.

Tähän ketjuun laitoin kun Pisara ainakin osittain pyrkii ratkaisemaan samaa ongelmaa. Ehkä täällä tunnetaan asian taustat.

Minusta siis Pisaralla koetetaan ratkaista oleellisesti kahta ongelmaa: päärautatieaseman laituripulaa ja sitä että sinänsä hyvä paikallisjunaverkosto jakelee matkustajat keskustassa vain yhden aseman (päärautatieasema) kautta.

Jälkimäistä ongelmaa voisi minusta varsin helposti lievittää tekemällä yhden (tai kaksi?) "asemaa" päärautatieaseman ja Pasilan väliin. Esim. Helsinginkadun (ja Nordenskiöldinkadun) siltojen kohdalle. Asemille ei toki tarvitsisi kahta raidetta enempää, eli vain yhden kaupunkiradan junat pysähtyisivät. Kahdella asemalla saataisiin molemmille kaupunkiradoille seisakkeet. Helsinginkadun asemalla tehtäisiin kahden lännenpuoleisen raiteen väliin laituri (ja levennettäisiin siltaa kuutisen metriä). Kahden aseman ratkaisussa tehtäisiin sitten Keravan kaupunkiraiteita varten peilikuvaratkaisu Nordenskiöldinkadun sillalle. Näitä konfiguraatioita voisi toki varioida ja optimoida lisääkin.

On suorastaan absurdia että paikallisjunaverkoston pisin (?) asemaväli löytyy alueelta jolla on tihein asutus. Olettaisin että täältä löytyy paljon väkeä jotka ovat käyneet esim. Saksassa katselemassa kuinka tiheästi S-bahneilla on seisakkeita kaupunkien keskustoissa (= oman reittinsä varrella) ja kuinka hyvin homma toimii.

Olisi mielenkiintoista nähdä kuinka korkealle asemien nousumäärätilastossa Helsinginkadun sillan asema nousisi. 1000 metrin kävelymatkan sisään mahtuva asukasmäärä olisi varmasti verkoston toiseksi korkein, varmasti sieltä löytyisi työmatkustajia ulospäin meneviin juniin. Lisäksi ko. kävelymatkan sisään osuu Stadioneita, vanha jäähalli, Ooppera, Teatteri, Linnanmäki, Kulttuuritalo ja varmaan vielä jotakin muutakin. Lisäksi matka-aika tiettyihin raitiovaunuhin tai busseihin vaihtajilla vähenisi hyvinkin vartilla.

Ylimääräinen pysähdys hidastaa matka-aikaa toki hyvinkin minuutilla mutta niin tekee jokainen muukin pysähdys etälähiöissä. Myös ne, joilla nousujen määrä on mitätön. Ihan ilmaiseksi tuollainen silta-asema tuskin tulisi muttei välttämättä juurikaan muita uusia (pinta-)asemia kalliimmaksikaan.

Luulisi että tällainen on tullut mieleen monelle ja monta kertaa. Koska asemaa ei löydy niin varmaan on sitten tavalla tai toisella huono ajatus ja tullut aikanaan tyrmätyksi.

Kommentteja tietävämmiltä?

Kiitoksia vastauksista & kommenteista. Muutama lisäpointti vielä minultakin. Tavallaan en ollut alunperin hakemassa debattia siitä onlisiko lähijunien pysäyttely keskellä kaupunkia järkevää vai ei. Minusta vastaus on turhankin selvä. Alunperin minua enemmin kiinnosti miksei näin ole päädytty tekemään jo vuosia sitten.

Alunperin kirjoittanut Elmo Allen

Tällä foorumilla on kyllä keskusteltu jonkin verran.

Jos pikaisesti osaat heittää linkin niin mieluusti vilkaisisin jossakin vaiheessa.

Alunperin kirjoittanut Elmo Allen

Tämä toki lievittäisi jakeluongelmaa, mutta ei silti korvaisi Pisaraa.

En minä varsinaisesti korvaavana ratkaisuna esittänytkään, ennemminkin itsestäänselvänä huokeana ratkaisuna samaan ongelmaan eri osassa Helsinkiä.

Tuo keskustaosuuden puute on toki varsinainen isompi ongelma, johon sitten on olemassa varsin kallis ratkaisu. Sääli etteivät suomalaiset julkiset instanssit saa sopua aikaan keskenään.

Alunperin kirjoittanut Elmo Allen

Käyttäjämäärät ovat kuitenkin aika minimaalisia 600 metrinä kävelymatkan ulkopuolella. Käytännössä ne vaatisivat vaihdon raitiovaunuihin. 600 metrin ympyrän sisäpuolella taas ei ole muuta kuin vapaa-ajan kohteita. Tärkeitä sinänsä nekin, mutteivät riitä tekemään Pisaraa tarpeettomaksi.

Ei tästä nyt inttämään kannata alkaa, mutta kyllä tuohon 600 metrinkin säteelle ihan asutustakin mahtuu itäpuolella Castreninkatu-Kirstinkatu-linjalle asti. Olettaisin ettei sekään määrä ihan viimeisten joukossa olisi tuossa pääkaupunkiseudun lähiliikenneasemien listassa. Ja tosiaan, mikäli etäisyys muutettaisiin 1000 metriin oltaisiin sitten kakkosena. Kaikki eivät toki 1000 metriä kävele, mutta jotkut kyllä.

Pisaraahan tällainen ratkaisu ei toki tee tarpeettomaksi, eihän "Helsinginkadun" asema toki Hakaniemeä tai valtaosaa Töölöstä palvelisi. Vastaavasti eivät sitten Hakaniemi tai Oopperan asemakaan ylettyisi, varsinkaan tuolla 600 metrin säteellä kattamaan koko väliinsä jäävää aluetta. Rakentamisponnistuksena sillan levennys, muutama sata metriä pengerrystä ja yhden raiteen siirtäminen muutaman sadan metrin matkalta on kuitenkin aivan murto-osa 7,5 kilometristä maanalaisen pariraiteen ja kolmen tunneliaseman kustannuksista. Hyödyissä oltaisiin sitten jo samassa sarjassa, eli verrattaisiin yhtä uutta kantakaupunkiasemaa ("Helsinginkatu") siihen että saataisiin kaksi (Ooppera ja Hakaniemi). Toki nuo Ooppera ja Hakaniemi ovat sijainniltaan vielä parempia mutta olemassaoleva rata menee jo siitä mistä se menee... Uuden keskusta-aseman hyöty on aika marginaalinen kun keskustassa on jo asema.

Alunperin kirjoittanut Elmo Allen

RHK on haluton asemaa rakentamaan, koska Pisara olisi niin paljon parempi vaihtoehto. Tuo asema voisi olla varsin hyvä tekosyy jättää Pisara kokonaan rakentamatta ja lopulta osa lähijunista jäisi Pasilaan, ja matkustajat saisivat osakseen pakollisen vaihdon toiselle metrolinjalle keskustaan päästäkseen.

Tässä lienee puudelin ydin ja tavallaan osa vastauksesta jota olin hakemassa. RHK halunnee tehdä isoja projekteja omista syistään (pitkäksi ajaksi töitä kaikille, mukava tilailla isoja urakoita vanhoilta tutuilta jne.) ja noiden isojen projektien edistämiseksi mieluummin pantataan ja jumitetaan järkeviä pikkuparannuksia jotka saattaisivat helpottaa tuskaa jollakin tavalla. Tuttu ilmiö toki muuallakin kuin julkisella sektorilla.

Kuten sanottu, niin eivät nämä minusta mitenkään toisiaan poissulje. Äkkiseltään heittämällä seisake Helsinginkadulla toisi 3% kantakaupungin asukkaista 600 metrin päähän rautatieasemasta marginaalikustannuksella. Pisara toisi uusia asukkaita kävelymatkan päähän rautatieasemasta ehkä 15% kantakaupungin väestöstä isolla projektilla joka toki minusta pitäisi tehdä jossakin muodossa. Prosentit olen repinyt hihastani.

Jos minä saisin ko. ratalinjauksen tehdä niin kiinnittäisin toki huomiota niihin osiin tiheästi asuttua kantakaupunkia joille nyky-Pisarakaan ei mene (se vanhempi, joka lähti Huopalahdesta oli parempi). Niitäkin vielä löytyy jonkin verran. Tämä taitaa kuitenkin olla sen verran laaja aihe etten ehkä juuri nyt ehdi debatoimaan asiasta.

Alunperin kirjoittanut teme

Siitä Kallion (Hesari) asemasta on kyllä puhuttu täällä, ja siitä on käsittääksensi 80-luvulta jonkinlainen suunnitelma. Nordenskiöldinkadun asema on sen sijaan ihan mielenkiintoinen ajatus. Kummassakin on vaan sama ongelma, ne on keskellä puistoa/kaupunkimotaria, eli maankäytön pitäisi muuttua. Tyyliin Sturenkatu käännetään Teollisuuskadulle ja Hesarin katupinta gryndataan. Ja/tai Linnanmäen kalliot muutetaan asuinalueiksi.

Tuo Nordenskiöldinkatu tuli oikeastaan mieleeni vasta kun ryhdyin tuumasta toimeen ja naputtelin viestiäni. Kyllä sielläkin tuohon 600 metriin mahtuu asutus Viipurinkatu-Kotkankatu-Aleksis Kiven Katu-alueelta sekä osa Veturitiestä joka on taatusti enemmän kuin 600 metriin mahtuu joillakin hiljaisemmilla lähiliikenteen asemilla. Vastaavasti nostamalla etäisyys 1000 metriin nousisi tuokin sijainti aika korkealle potentiaalisten käyttäjien määrällä mitattuna. Löytyisi asutusta, työpaikkoja ja vapaa-ajankohteita sieltäkin. Muistettakoon että vertailukohtana tässä täytyy pitää muita paikkoja radan varrella jonne noita junia on katsottu järkeväksi pysäytellä.

Sijainti "kaupunkimotarin" päällä on minusta itse asiassa aika hyvä paikka lähiliikenneasemalle. Kävelymatkat ratikoihin (joita siis menee seka Helsinginkatua että Nordenskiöldinkatua) ja busseihin vaihdettaessa voidaan ainakin haluttaessa tehdä lyhyeksi. Itse asiassa aika paljon lyhyemmiksi kuin Pasilassa tai päärautatieasemalla...

Jaa, suunnitelmakin siis on tehty. Jollekin muullekin siis tullut mieleen (minusta) itsestäänselvä ajatus. Varmaan sitten on suunnitelman valmistumisen jälkeen asianmukaiset kokoukset pidetty ja kirjattu jonnekin perusteita miksei toteuteta. Jos jollakin sattuu olemaan näitä tiedossa niin mieluusti vilkaisisin niitäkin.

Korjaan nyt sen verran, että minusta se Kallion asema on periaatteessa ihan hyvä ajatus, jotenkin näin minä sen hahmotin:

• I-junat ajavat Pasila - Rautatiesema väliä itäistä raidetta kumpaankiin suuntaan (onnistuisiko?)
• Välille Toinen Linja - Hesari tehdään sivulaituri, ei maksa juuri mitään kun ei tarvita edes mitään tasonvaihtovirityksiä.
• I-juna pysähtyy tällä asemalla (vaikuttaisiko edes aikatauluihin?)
• Vanhat kakkosen kiskot on parinkymmenen metrin päästä laiturista, sille palautetaan jakoyhteydeksi jokin linja Hakaniemeen ja edelleen Kruunuhakaan päin, esim. se Danielin Ykkönen linjojen kautta, joka edellyttää kiskot Sturenkatu - Toinen linja (pari miljoonaa?)
• Kevyen liikenteen väylä alas Hesarille on jo, sen päätyyn tehdään valo-ohjattu suojatie. Kasin pysäkki sen alle, mahdollisesti hissi/portaat kevyen liikenteen sillalle.
• Lisäksi ehkä kaukolinjojen pysäkit samaan paikkaan.

Olennaista tuossa on ettei tuo maksaisi juuri mitään. Ajankohtaisaiheisiin liittyen, vaihto Kasiin saattaisi olla kilpailukykyinen vaihtoehto jopa Tiedelinjalle välillä Pasila - Kumpula.

Hyvin kirjoitettu ja konkretisoitu minun mielestäni. Juuri tämän tyyppisiten liki ilmaisten ratkaisujen puutetta olen tässä ihmettelemässä. Tuo välilaiturin muuttaminen sivulaituriksi ei sitten tullut minunkaan mieleeni. Halventaisi kuviota entisestään mikäli onnistuisi. Kai täällä joku senkin osaisi kertoa...

Alunperin kirjoittanut 339-DF

OT: Tietääkseni muotoilija olisi kyllä halunnut kokovihreän (pitäiskö sanoa melkein sinivihreän?) vaunun, mutta kyllä Variotrameissa on ollut ihan alusta saakka keltainen teippiraita. Sitä tosin vielä levennettiin liikenteen alkuvaiheessa.

Kaupunkiliikenne.netin etusivulla on kuva Variosta (koe)ajossa ilman keltaista raitaa. Raita taisi kyllä tulla vaunuihin ennen linjaliikenteen alkamista, joten riippunee "alun" määritelmästä onko raita ollut vaunuissa alusta saakka.

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavassa kokouksessa (esityslista 13.8) käsitellään samaa kaupunginvaltuuston toivomuspontta Pisararadasta kuin taannoisessa HKL-Johtokunnan kokouksessakin. Lausunto siitä on kuitenkin aikalailla erisävyinen.