Ette ole ja monessa Helsinkiä suuremmassa kaupungissa moottoritiet eivät lukeudu keskusta-asumisen haittoihin. Kyse on poliittisesta valinnasta, nurmijärveläisten tekemästä valinnasta, että Helsingin keskustaan on päästävä ripeästi henkilöautolla.
Pisararata
- Viestiketjun aloittaja Harri Turunen
- Aloituspäivämäärä
Ette ole ja monessa Helsinkiä suuremmassa kaupungissa moottoritiet eivät lukeudu keskusta-asumisen haittoihin. Kyse on poliittisesta valinnasta, nurmijärveläisten tekemästä valinnasta, että Helsingin keskustaan on päästävä ripeästi henkilöautolla.
Mulla ei ole tuota julkaisua juuri nyt käsillä, niin pystytkö referoimaan, mikä on tämä Pasilan pohjoispuolella oleva pullonkaula?
- Liittynyt
- 1 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 682
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,950
Mitkään muut moottoritiet paitsi Länsiväylä ei tule lähellekään keskustaa, eikä suunnitelmia ole rakentaa sellaisia. Ainoa tehokas keino vähentää autoilua keskustassa ovat tietullit/ruuhkamaksut ja liityntäpysäköinnnin järjestäminen keskustan ulkopuolen joukkoliikenne-asemille eli rautatie- ja metroasemille. Ja niiden rautateiden ja metrojen pitää tullea sitten sinne minne ihhmiset ovat menossa.
t. Rainer
Eipä ole minullakaan, vaan veikkaisin jompaa kumpaa näistä, ellei molemmat: Kaupunkiliikenteen raiteiden puuttuminen Kerava - Riihimäki väliltä ja/tai Tikkurilan aseman kapasiteetti? Molemmista on tosin suunnitelmat parantamiseksi olemassa, eikös tuo lisäraidepari Riihimäelle saanut rahoitusta vähän aikaa sitten?
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,950
Esimerkkikkisi liioittelevat aikalailla. HSL päättää aikoinaan mitkä bussit ajavat minne sitten kun Pisara on valmis. Siirtyminen Pisaran laitureilta maan pinnalle ei vie 10 minuuttia vaan korkeintaan 2. Pisaran liukuportaista tulee suorat yhteydet nykyisiin maanalaisiin kaupakäytäviin keskustassa.
Siirtyminen päärautatieaseman 1-3 ja 12-19 raiteilta Kaivokadulle vie pahimmillaan 5 minuuttia jos juna jolla saapuu jätetään muiden junarunkojen taakse.
Muita kuin espoolaisia (eli pääasiassa helsinkiläisiä ja vantaalaisia) tulee länsimetrolla matkustamaan nykyisen kaupunkien välisen rajan yli huomattavasti enemmän kuin 1000 henkilöä vuorokaudessa, veikkaisin 10.000 - 20.000. Espoolaisten työpaikkojen työntekijöistä yli puolet tulee muualta kuin Espoosta ja Aalto-Yliopistossa osuus on vielä korkeampi.
t. Rainer
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Ainoa keino, jolla kantakaupungin autoilua on vähennetty ja jolla se on myös vähentynyt, ovat motareiden päässä olevat liikennevalot. Ne ovat olleet käytössä jo 1980-luvulta lähtien kantakaupunkiin saapuvan automäärän sääntelyyn. Siis tämä sääntelykeino on ollut käytössä jo 30 vuotta. Sinä aikana on kinasteltu tietulleista ja ruuhkamaksuista pääsemättä asiassa mihinkään suuntaan. Että siinä on minusta riittävästi näyttöä siitä, miten tehokasta ovat tietullit ja ruuhkamaksut ns. aikuisten oikeasti.
Minä vain kerroin, mitä HSL on suunnitellut bussiliikenteen järjestelyiksi, jos Mini-Pisara tehdään. Jos suunnitelmat ovat liioittelua, moitteen voi osoittaa HSL:ään.
Pietarissa on metroasema yhtä syvällä kuin olisi Kaivokadun Pisara-asema. Rullaportaissa menee 10 minuuttia. Vaikka matkan varrella aseman laiturilta maan pinnalle olisi kauppoja ja kioskeja, niiden kohdalla ei olla perillä.
Epäilemättä. Mikä tarkoittaa, että esimerkissäni laskettu 1000 teekkarin hinta ei ole se rahamäärä, jonka Espoo päättää Helsingin maksettavaksi. Vaan Helsinki joutuu maksamaan paljon enemmän.
Mutta kysynpä nyt sinulta espoolaisena, onko mielestäsi oikein, että Helsinki voi päättää tehdä Östersundomiin miljardilla metron, jota espoolaiset eivät käytä. Mutta kuitenkin espoolaiset joutuvat maksamaan siitä ehkä 200 M€, eikä siinä kysytä espoolaisilta mitään eikä pohdita, onko espoolaisilla siihen varaa?
Ja kun tämä on Pisara-ketju, niin lienee paikallaan todeta, että Pisarassa matkustanee enimmäkseen espoolaisia ja vantaalaisia. Onko oikein, että Pisarasta päättää Helsinki, jonka aluella tunneli on, mutta Helsingin tekemän päätöksen maksavat pääasiassa espoolaiset ja vantaalaiset?
Minä en ole lakimies, mutta minun oikeustajuni mukaan ei voi olla niin, että yksi kunta voi tehdä päätöksiä, joiden kustannukset lankeavat toisten kuntien maksettavaksi. Eli jos Kuukankon linkkaama sopimus aiotaan panna täytäntöön, se edellyttää, että Espoo ei päätä yksin Kivenlahden metrosta, vaan kaikkien HSL:n jäsenkuntien tulee käsitellä asia valtuustoissaan määräraha-asiana. Ja sama koskee Pisaraa ja kaikkia tulevaisuuden hankkeita. Ja tästä päästäänkin sitten siihen, miksi on esitetty seudullista metropolihallintoa, jolla on sekä verotusoikeus että oikeus tehdä seudullisia rahankäyttöpäätöksiä.
Antero
Millä asemalla Pietarissa menee rullaportaissa 10 minuuttia?
- Liittynyt
- 13 Helmikuu 2009
- Viestit
- 157
Pullonkaulalla tarkoitettaneen Päärataa Pasilan ja Keravan välillä, jolle keskittyy pääosa Suomen kaukoliikenteestä. Lisäksi sillä kulkee huomattava osa nopeasta lähiliikenteestä (H, R ja Z), veturivetoiset ruuhkajunat sekä yöjunat ja Venäjän-liikenne.
Kaksiraiteisella radalla pienin mahdollinen junaväli on kolme minuuttia (pätee myös esimerkiksi suurnopeusratoihin). Edellytyksenä on kuitenkin että pysähdyspaikoilla on käytettävissä suuntaansa kaksi laituria tai ainakin raidetta. Junan hidastaessa pysähtyäkseen takana tuleva juna tietysti saavuttaa sitä, jolloin junaväli lyhenee. Siksi edellä kulkeva juna tulee voida ohjata sivuun. Kaukoliikenteessä myös pysähdysajat ovat yleensä pitempiä.
Kolmen minuutin vuoroväli antaa teoreettiseksi maksimikapasiteetiksi 20 junaa tunnissa suuntaansa. UIC:n (kansainvälinen rautatiejärjestö) suosituksen mukaan tästä on kuitenkin jätettävä 20 – 30 % reserviin, jotta liikenne sujuisi kohtuullisella varmuudella myös poikkeustilanteissa. Näin ollen käytännössä radalle sopiva junamäärä olisi 14 – 16 suuntaansa. Pasilaa ja Tikkurilaa ollaan muuttamassa niin, että siellä kaukoliikenteellä on nämä neljä laituriraidetta (nykyisin kolme).
Teholiikennöinti edellyttää kuitenkin lisäksi, että junat ovat yhtä nopeita. Nykyisin kaukojunilta kuluu Helsingin ja Tikkurilan välillä 16 minuuttia (mukaan lukien pysähdykset) mutta lähijunilta vain 13 minuuttia. Kolmen minuutin aikaero vaikuttaa pieneltä, mutta kun se kertautuu useasti, seurauksena on merkittävä junakapasiteetin rajoitus. Kaukojunia tulee nopeuttaa, lähijunia hidastaa tai yhdistää nämä.
Nykyisin lienee huipputunnin aikana liikenteessä 10 junaa ruuhkasuuntaan, joten lisäkapasiteettia on lähitulevaisuudessa käytettävissä 4 – 6 junaa varten. Tällä hetkellä näyttäisikin Pasilan ja väli olevan suurempi rajoittava tekijä. Tämä johtuu erityisesti päärautatieaseman rakenteesta. Se on muodoltaan päätyasema, jossa läpikulkuaseman toinen pääty on leikattu pois. Näin saapuvien junien on lähdettävä takaisin samaa tietä, jota ne tulivat (käytännössä Kaisaniemen vaihdekujan kautta).
Huoltoliikennettä vähentämällä ja rationalisoimalla voitaisiin keskimmäiset raiteet ottaa pääosin Pääradan käyttöön, jolloin sen liikenne voitaisiin jakaa kahteen haaraan. Tällöin Helsinkiin voisi saapua esimerkiksi 2 x 10 junaa, mikä on enemmän kuin Pääradan käytännön maksimi. Siinä mielessä ko. väli on pullonkaula.
Pääradalla oli muutama vuosi sitten aamulla enimmillään 12 saapuvaa junaa suuntaansa, mutta talviongelmien takia niistä vähennettiin yksi Pendolino ja melko onneton G-juna.
- Liittynyt
- 7 Maaliskuu 2009
- Viestit
- 1,437
Eron tasoittaisi täydellisesti kaikkien lähijunien pysähtyminen Malmilla. Ei ole mitään syytä tarjota lähijuna-luokassa IC/Pendolino-tasoista pysähtymisväliä varsinkaan tiheästi asutussa pääkaupungissa Pääradan varrella. Samalla suurien aluekeskusten (Pasila, Malmi, Tikkurila, Kerava) välille muodostuu yhteys jota ei kaukoliikenteellä voi tarjota - pelkkä N-juna (ruuhka-ajan ulkop.) taas on aika onnetonta palvelua Malmin kokoiselle hubille.
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,950
Siksi pitää olla vaaleilla valittu metropolivaltuusto jolla on valtaa päättää ällaisista, ja jonka budjetti tällaisia hankkeita varten on riittävän iso. Tai sitten kaupungit pitää yhdistetää.
---------- Viestit yhdistetty klo 17:11 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 17:10 ----------
Varmaan jos rullaporras on pysähdyksissä niin menee 10 minuuttia :lol:
t. Rainer
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Taisi olla Chernyshevskaya. Tosin Wikipedian mukaan myös Pietarin Helsingin aseman metroaseman Ploshchad Leninan liukuportaat ovat yhtä pitkät. Niitäkin matkallani käytin. Pituutta on 138 m ja nousua 69 m. Olisi varmaan pitänyt kuvata tämäkin videolle ja laittaa YouTubeen. Nyt vain katselin kellosta, kauanko kesti päästä maanpäälle.
No, Helsingin erityisolosuhteissa liukuportaisiin pannaan varmaan poweria niin, että toimivat juoksunopeudella.
Antero
Syvin Pietarin metroasemista on Admiralteiskaja (engl. Admiralteyskaya), joka on 86 metrin syvyydessä. Kampin metroasemalta, joka on 30 metrin syvyydessä, menee maan pinnalle rullaportaissa noin puolitoista minuuttia.
Taisi olla Chernyshevskaya. Tosin Wikipedian mukaan myös Pietarin Helsingin aseman metroaseman Ploshchad Leninan liukuportaat ovat yhtä pitkät. Niitäkin matkallani käytin. Pituutta on 138 m ja nousua 69 m. Olisi varmaan pitänyt kuvata tämäkin videolle ja laittaa YouTubeen. Nyt vain katselin kellosta, kauanko kesti päästä maanpäälle.
No, Helsingin erityisolosuhteissa liukuportaisiin pannaan varmaan poweria niin, että toimivat juoksunopeudella.
Minusta tuolla Pietarissa liukuportaisiin on pantu poweria niin, että ne menevät selvästi nopeammin kuin Helsingissä tai yleensä muutenkaan länsimaissa. Minäkin olen ihmetellyt liukuportaiden pituutta Ploschad Leninan asemalla ja kellotinkin niissä kuluneen ajan. En muista tulosta tarkkaan, mutta n. 3 minuutin tietämillä se oli.
Ei Pisara tai mikään muukaan hanke tule euroakaan halvemmaksi siitä, että sen päättää joku isompi ja epädemokraattisempi elin. Mutta sellaista hallintoa kyllä halutaan juuri siksi: että voidaan järjestellä asiat mahdollisimman pienissä piireissä mahdollisimman isojen jätkien kesken.
Sikäli tämä on tietysti samantekevää, ettei nykyinenkään malli pysty estämään sitä sekoilua ja sikailua, jota on pidetty metron ympärillä. Sivistysyhteiskunta vaatisi toteutuakseen sivistyneen poliittisen kulttuurin.
Viimeksi muokannut moderaattori: