Pisararata

Meneekö tämä touhu nyt osastoon "tehdään metro ilman asemia, niin kannattaa paremmin"?
Vielä kun Hakaniemen karsii, niin kas vain, koko lenkki on tarpeeton, ja jos tunnelia on vielä pakko saada, että voi seisottaa ratapihalla junia, voi kaivaa suoran piston Rautatietorin tai nykyisten laiturien alle.
 
Meneekö tämä touhu nyt osastoon "tehdään metro ilman asemia, niin kannattaa paremmin"?
Ei, vaan vielä pahemmaksi, jos jaksaa lukea Oden blogin kommentteja. Siellä ollaan kyllä niin pihalla kuin lumiukot vähän kaikesta. Ilmeisesti sillä varmuudella, jonka innostus ja tietämättömyys tuovat. Ehdotukset ovat yhtä epätodellisia kuin niiden taustalla olevat kuvitellut perustelut.

Pisaran kanssa kun asia on nyt, kun LiVi on myöntänyt aiempien selvitysten virheet, varsin yksinkertainen. Pisara EI paranna lähijunamatkustajien palvelutasoa eikä edistä joukkoliikenteen käyttöä. Ei myöskään vähennä päästöjä eikä energian kulutusta.

Mikään Pisran kaltainen muu ratkaisu ei ole yhtään parempi, vaan huonompi, koska kaikissa muissa ratkaisuissa tulee palvelutasoa rasittamaan vielä yksi vaihto Pasilassa. Ottaen huomioon tasoerot, se vaihto lisää matka-aikaa noin 10 minuuttia.

Eniten silmääni pistää into esittää, että kaukoliikenteen junat pitää siirtää Pasilaan. Johan ne ovat Pasilassa, ei niitä sinne tarvitse siirtää! Jos junien ajaminen Helsinkiin saakka olisi turhaa, junat tyhjenisivät jo Pasilassa. Eivät tyhjene.

Tällä hetkellä Helsinkiin johtavan junaliikenteen lopettamisen ehdotusta selittävää asiantuntemattomuuteen perustuvaa kirjoitusta on kannattanut 28 lukijaa. Daniel Federley avaakin ehdotuksen tekijöiden taustaa hauskalla tavalla:
Daniel Federley Oden blogissa sanoi:
Minusta Seppo Honkasen kirjoituksia on virkistävää lukea, sillä ne edustavat lähes poikkeuksetta jonkinlaista kovin vierasta virtuaalitodellisuutta, tai ehkä niin vahvaa menneisyyden henkeä, ettei se avaudu tällaiselle 1970-luvun tuotteelle.

Löysin taas muistiani virkistävän selityksenkin tälle. Näin kirjoittaa Liisa Tukkimäki tästä Kaupsu-yhdistyksestä, jossa Honkanen vaikuttaa:

“Yhdistys toimii verkostona ja muodostaa työryhmiä tarpeen mukaan. Jäsenet ovat enimmäkseen jo aktiivisen ammattiuran taakseen jättäneitä viriileitä varttuneempia insinöörejä, arkkitehteja ym. suunnittelun ammattilaisia. Yksi tyttökin on joukossa, kahvinkeittäjänä.”

En kertakaikkiaan ymmärrä, miksi Helsingin saavutettavuutta pitäisi heikentää lopettamalla junaliikenne Helsinkiin. Ei luulisi ainakaan vihreiden tavoitteita palvelevan.

Antero
 
Pisara EI paranna lähijunamatkustajien palvelutasoa eikä edistä joukkoliikenteen käyttöä. Ei myöskään vähennä päästöjä eikä energian kulutusta.

Oden blogista löytyy monentasoista kommenttia ja nyt joukkoliikennefoorumilla pistetään vielä paremmaksi. Jos ylläoleva kommentti ei ole vahingossa kirjoitettu aivopieru, ollaan jo absurbihuumorin rajoilla. Väite, että Pisara, jolla on kolme asemaa kantakaupungissa ja joka tuo sujuvammat vaihdot metroon sekä muihinkin kulkuneuvoihin Hakaniemessä sekä Töölössä ei paranna lähijunamatkustajien palvelutasoa osoittaa todella häkellyttävää kyvyttömyyttä ymmärtää erilaisten joukkoliikenneratkaisujen vaikutuksia. Radan hinnasta toki voi olla montaa mieltä.
 
Yksinkertaistettuna minipisaran hyödyt ovat puoli miljardia. Ongelma on se, että hinta on miljardin. Tuota erotusta kannattaa aloittaa kuromaan, kuten Juha P Korhonen jo totesi: syöttämällä enemmän junia tunneliin.

Keskustan asemaa todennäköisesti saisi lähemmäs maanpintaa (ja siten kustannuksia alas, myös matka-ajasta sekunteja pois), jos keskustatunnelivarauksesta luovuttaisiin. Keskustatunnelivaraus kulkee noin 30:ssä metrissä ja Pisaran kanssa ristiin. Pisaran keskusta-asema on suunniteltu 45:een metriin (vrt. Töölö -16 m, Hakaniemi -24 m).
 
Keskustan asemaa todennäköisesti saisi lähemmäs maanpintaa (ja siten kustannuksia alas, myös matka-ajasta sekunteja pois), jos keskustatunnelivarauksesta luovuttaisiin. Keskustatunnelivaraus kulkee noin 30:ssä metrissä ja Pisaran kanssa ristiin. Pisaran keskusta-asema on suunniteltu 45:een metriin (vrt. Töölö -16 m, Hakaniemi -24 m).

Mm. Pentti Murole ehdotti blogissaan Pisaran keskusta-asemaa asemaa metron pohjoispuolelle päärautatieaseman alle ja liukuportaita asemalle ja kadulle, eikä ostoskeskuksiin kuten virallisessa suunnitelmassa. Kävelymatka Stockalle yms. olisi pidempi, mutta rata voisi olla metron tasossa ja lähempänä sitä, jolloin vaihto metroon oleellisesti helpompi. Murole viittasi myös Keskuskadun rempan valmistumiseen. Sen asema kävelykeskustassa vahvistuisi, kun se olisi reitti Pisaran asemalle.
 
En tiedä kuinka syvältä Rautatieaseman alta löytyy peruskalliota, mutta ymmärtääkseni asema seisoo paaluilla savessa. En usko, että Rautatieaseman alle rakentamalla a) päästään kovin paljon lähemmäs maanpintaa tai b) selvitään ilman tähtitieteellistä hintalappua. Siksi toisekseen keskusta-asema voisi mieluumminkin olla etelämpänä jossain Espat-Erottaja -leveyspiirillä. Erottajalta on samat kaksi korttelia Kaivokadulle kuin nykyisiltä lähiliikennelaitureilta, mutta se on likipitäen kaksi korttelia lähempänä kaikkea muuta.

Sinänsähän keskusta-aseman sijainnista keskustelu muuten kuin syvyysulottovuudessa on täysin akateemista, koska Konstsamfundet.
 
Erottajalta on samat kaksi korttelia Kaivokadulle kuin nykyisiltä lähiliikennelaitureilta, mutta se on likipitäen kaksi korttelia lähempänä kaikkea muuta.

Jopa avasit silmäni! Ainahan mä olen ollut sitä mieltä, että ne junalaiturit ovat liian kaukana siellä Kaisaniemessä ja Töölönlahdella. Mutta kun esitit tuon vertauksen ja rupesin karttaa tutkailemaan, niin nyt vasta havahduin huomaamaan, miten jumalattoman kaukana ne tosiaan ovat! Junan ovelta Kaivokadulle on aika tarkkaan sama matka kuin Kaivokadulta Ruotsalaisen teatterin ovelle. Eikä se matka ole räntäsateella pieni.
 
En tiedä kuinka syvältä Rautatieaseman alta löytyy peruskalliota, mutta ymmärtääkseni asema seisoo paaluilla savessa. En usko, että Rautatieaseman alle rakentamalla a) päästään kovin paljon lähemmäs maanpintaa tai b) selvitään ilman tähtitieteellistä hintalappua. Siksi toisekseen keskusta-asema voisi mieluumminkin olla etelämpänä jossain Espat-Erottaja -leveyspiirillä. Erottajalta on samat kaksi korttelia Kaivokadulle kuin nykyisiltä lähiliikennelaitureilta, mutta se on likipitäen kaksi korttelia lähempänä kaikkea muuta.

Sinänsähän keskusta-aseman sijainnista keskustelu muuten kuin syvyysulottovuudessa on täysin akateemista, koska Konstsamfundet.

Lähemmäksi maanpintaa päästään, sillä reitti rautatieaseman alapuolella ei risteä metron kanssa, voidaan siis tehdä samaan tasoon metron kanssa.

Aseman sijainti lähempänä pintaa tarkoittaa sitä, että matka-aika esimerkiksi Stocmannille olisi täsmälleen sama, kuin nyt ehdotetulta aseman paikalta. Jos rata saataisiin ihan kunnolla etelämmäksi, tosiaankin Esplanaadille, niin sitten asia voi olla hieman toinen. Monen lähiöistä tulevan kannalta sitten varmasti oltaisiin jo turhan etelässä. Mutta esimerkiksi onnistunut yli laiturin -vaihto Hakaniemessä voisi muuttaa tilannetta, silloinhan myös metrolla liikkuvien tilanne paranisi, kun he puolestaan voisivat vaihtaa Kauppatorin - Esplanadin suuntaan.

Pohjarakentamiseen en ainakaan juuri nyt ala ottamaan kantaa, mutta Kluuvin ruhje yltää lähes Kauppatorille asti, joten se lienee joka tapauksessa ongelma.

Mutta yleensä: ainakin yksi mielekäs perusratkaisu on se, että Pisara menisi mahdollisimman lähellä pintaa ja hieman metroradan pohjoispuolella. Silloin asemakokonaisuus olisi hyvä, kun liukuportaat toisivat melko lyhyellä nousulla ellei suoran maanpinnalle, niin ainakin heti katutason alapuolelle, jolloin kompleksilla olisi selkeästi hahmotettava rakenne: asemahalli - asematunneli pääakseli, josta on selkeät yhteydet kaikille asemille ja katuliikenteeseen, sekä kaikilta asemilta lyhyt selkeä yhteys katuverkkoon. Orientoitumista maan alla auttaa myös, kun kaikki kulkusuunnat ovat pääilmansuuntien mukaan ja samansuuntaisia katujen kanssa. (Mielestäni tämä voisi olla yksi maanalaisten asemien suunnittelun perussääntöjä: pidä mahdollisuuksien mukaan kaikki maanalaiset tilat ja käytävät samansuuntaisina maanpäällisen katuverkon kanssa ja maan alla tulisi olla mahdollisimman vähän käännöksiä, mielellään korkeintaan yksi ja sekin suorakulmainen. Toinen sääntö voisi olla: yhteydet eri maanalaisten tilojen välillä tulisi mielellään olla yhden keskustilan kautta, jonka taas pitäisi olla mahdollisimman lähellä maanpintaa ellei suorastaan pinnalla.) Edellä kuvattu ratkaisu olisi ainakin selvästi parempi kuin maanalainen labyrintti, josta poispääsyyn menee aikaa minuuttitolkulla ja oikein minnekään ei pääse suoraan.
 
Yksinkertaistettuna minipisaran hyödyt ovat puoli miljardia. Ongelma on se, että hinta on miljardin. Tuota erotusta kannattaa aloittaa kuromaan, kuten Juha P Korhonen jo totesi: syöttämällä enemmän junia tunneliin.
Taitaa vain olla niin, ettei puoli miljardia ole kurottavissa matka-aikamuutoksista. LiVi:n herkkyystarkasteluissa on kokeiltu monenlaisia vaikutuksien muutoksia, ja kaikki tulokset jäävät alle H/K-arvon 0,6. Enemmän junia tunneliin ei tässä auta, koska lasketut hyödyt eivät perustu junien vaan matkustajien määrään. Matkustajien määrä perustuu maanpäällä olevien rakennusten, käytännössä työpaikkojen määrään. Eli Pisara voisi tulla kannattavaksi, jos keskustan työpaikkojen ja asiointikohteiden määrä kasvaisi enemmän kuin tuplaksi. Tämä on kuitenkin täysin epärealistinen ajatus. Edes Hakaniemen torin rakentaminen täyteen ei riitä.

Toinen keino saada laskennallinen numeroarvo paremmaksi on muuttaa matka-ajalle käytettävää ajan arvoa. Jos sen kasvattaa yli kaksinkertaiseksi, sitten H/K-lukukin kasvaa yli yhden, ja hanke ”muuttuu kannattavaksi”. Tällaiseen kikkailuun pitäisi vain olla jokin perustelu. Ja hyvin pätevä sellainen, kun jo nyt kun H/K-luku on 0,49, hyötyjen summassa on 104 M€ eli suunnilleen neljännes hyötyjen määrästä ”palvelutasohyötyjä”, eli ei todellista matka-aikaa.

Matka-ajan raha-arvo kuvaa periaatteessa kiinteistöjen arvoa. Käytetyn ajan raha-arvon muuttamista voisi siten perustella sillä, että kiinteistöjen arvo muuttuu, kun niiden saavutettavuus paranee. Periaatteessa siten Pisara kannattaa rakentaa, jos se nostaa kiinteistöjen arvoja enemmän kuin Pisaran kustannukset. Tämän asian arviointi menee jo hankalammaksi. Hankearvioinnin perusteella Pisaran asemilla on aamulla vajaan 40.000 matkustajan käyttö, mutta suuri osa näistä on vaihtajia. Jos oletetaan, että Pisara tuo asemilleen aamun aikana 20.000 ihmistä joilla on toimistokerrosalaa käytössään 10 m[SUP]2[/SUP], kerrosneliön arvon pitäisi nousta 5000 €, jotta arvonnousu kattaisi Pisaran rakennuskustannukset. Toimitilan myyntihinta kantakaupungissa on sitä luokkaa, että sen arvon pitäisi enemmän kuin kaksinkertaistua. Ei tunnu realistiselta tämäkään.

Eli Pisara yksinkertaisesti ylittää kustannuksiltaan sen, mitä Helsingin keskustassa voi olla mahdollista saavuttaa hankkeen hyötyinä. Kun lasketut hyödyt ovat lähes pelkästään matka-aikamuutoksia, junien matkustajia ei vain ole tarpeeksi, että näillä muutoksilla olisi merkitystä. Tai Pisara vain on hankkeena sellainen, että sen vaikutuksilla ei ole merkitystä suhteessa kustannuksiin.

Ja tuo viimeinen on asia, johon voisi tarttua: Voiko Pisaraa muuttaa siten, että rahalla saisi enemmän? Kuten aiemmin kirjoitin, U-metron linjaus voisi olla sellainen mahdollisuus. Lähinnä siksi, että sillä palveltaisi Meilahden sairaalan aluetta ja työntekijöitä, ja erityisesti siellä voisi aiheutua todellisuudessakin merkitseviä matka-aikojen muutoksia.

Antero
 
Edellä kuvattu ratkaisu olisi ainakin selvästi parempi kuin maanalainen labyrintti, josta poispääsyyn menee aikaa minuuttitolkulla ja oikein minnekään ei pääse suoraan.

Tämä oli juurikin Murolen pointti ja argumentti nykyistä suunnitelmaa vastaan, siinä kun on liukuportaita ja käytäviä hyvin moneen suuntaan. Heikkolaatuisesti toteutettuna siitä todella syntyisi labyrintti. Yksinkertaisempi rakennelma olisi halvempi, jolloin olisi myös paremmat mahdollisuudet saada hyvää laatua.
 
Pisararadan yksi ongelma on suhteellisen korkea hinta. Sitä on saatu lakettua aloittamalla rata vasta Nordenskiöldinkadun ja Savonkadun tasalta. Seurauksena kaukoliikenteen hyödyt pienenevät mutta samalla silvotaan kaksi puistoa. Espoon metro rakennetaan ja Lentorataa suunnitellaan kokonaan tunneliin, miksei samoin Pisararataa? Korkean hinnan takia ei tunnu olevan varaa rakentaa rataa kunnolla.
Yksinkertaistettuna minipisaran hyödyt ovat puoli miljardia. Ongelma on se, että hinta on miljardin. Tuota erotusta kannattaa aloittaa kuromaan, kuten Juha P Korhonen jo totesi: syöttämällä enemmän junia tunneliin.

Aika moni näkyy olevan samaa mieltä, että Pisararadan hinta on päässyt karkaamaan käsistä. Miksi näin - ja kenen vastuulla oikein on, että Pisaraan (tai ylipäänsä pk-seudun raidesuunnitelmiin) tulee valittua halvimmat tunneliradan normit ja liikennetarpeet täyttävät ratkaisut?

Kun katsoo näitä viimeisimpiä suunnitelmia, niin enää ei näytä edes riittävän Pisaran louhiminen kaksiputkisena vaan niiden rinnalle pitäisi tehdä mittava ajotunnelikin. Miksi Pisaraa ylipäänsä suunnitellaan kaksiputkisena eikä yksiputkisena kahdella raiteella? Kaksiputkinen rakenne on varmaankin mielekäs porattavissa tai pitkissä tunneleissa, mutta Pisara on louhittava tunneli, jossa on kaikkialla lyhyt matka seuraavalle asemalle tai ulos.

Tukholman City-rataa tehdään yksiputkisena enkä etsimälläkään löydä sen enempää tunnelirakentamista koskevasta Rato-ohjeesta kuin tunneleita koskevasta komission päätöksestä 2008/163/EC mitään yksiputkisen rakenteen kieltoa. Rato-ohjeen liitteessä 4 on peräti kaksiraiteisen tunnelin tyyppikuvakin, jonka sanotaan riittävän 160 km/h saakka. Tyyppikuvaa ahtaampikin ratkaisu voisi olla mahdollinen: Normaalipoikkileikkaukseen voidaan RHKn luvalla tehdä tunnelikohtaisia muutoksia, jos junaliikenteen tai teknisen varustuksen tilavaraukset tai järjestelmämuutokset tekevät sen mahdolliseksi Onko välttämätöntä kyetä ajamaan Pisaraan kaksikerroksisia IC-vaunuja tai muuta Suomen hulppean kuormaulottuman hyödyntävää kalustoa?

Toinen rahanreikä on sitten nämä asemat, jotka on suunniteltu todella väljiksi odotettavissa oleviin matkustajamääriin nähden. Esim. Töölöntorin asemalla ei juuri muuta tarvittaisi kuin suoraan läpimenevän radan molemmin puolin varsin kapeat laiturit. Myös kulkuyhteydet pinnalle on suunniteltu käsittämättömän järeiksi matkustajamääriin nähden. Yhden ainoan liukuportaan kapasiteetti on vajaa 10000 matkustajaa tunnissa, vähän laskutavasta riippuen.

Mihin muualle Pisara-suunnitelmassa törsätään rahaa?

Oikeastaan vain keskustan asema on syvällä, 45 metrissä. Sinne on suunnitelman mukaan käsittääkseni seuraavat yhteydet:

Hissi suoraan ylöspäin, 45 metriä korkeuseroa.
Liukuporrasyhdistelmä Forumin katutasoon, käytännössä ylöspäin noin 45 metriä.
Liukuportaat metroon ja siitä yhteys asematunneliin, asemalle asti noin 45 metriä ylös ja 200 metriä itään.
Liukuportaat Kamppiin, 45 metriä ylös ja noin 200 metriä länteen.
Liukuportaat Ylioppilastalolle ja Stockmannille, 45 metriä ylös ja noin 200 metriä etelään.

Tässä on hyvä esimerkki törsäyksestä: toistakymmentä liukuporrasyksikköä, kapasiteettia luokkaa 100 000 ihmistä tunnissa ja ennustettu vuorokautinen matkustajamäärä hiukan yli 50 000. Ylioppilastalon suunnan liukuportaat on ehkä jotenkin perusteltavissa, mutta muuten riittäisi louhia syvällä varsin pientä tunnelia (n. 3m) vaakasuunnassa sopiviin kohteisiin ja tulla hisseillä ylös. Metroyhteys on hyvä, mutta sen pitäisi olla Kampin asemalle; rautatieaseman suuntaan ei tarvita kovinkaan vahvaa yhteyttä. Yhdet hissiyhteydet toisin ehkä pohjoiseen Baanan-Arkadiankadun nurkille ja etelässä ehkä Erottajan tienoille saakka. Töölössä ei tarvita pitkiä liukuportaita lainkaan ja Hakaniemessä riittää vahva yhteys metroon.

---------- Viestit yhdistetty klo 0:48 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 0:05 ----------

Tämä oli juurikin Murolen pointti ja argumentti nykyistä suunnitelmaa vastaan, siinä kun on liukuportaita ja käytäviä hyvin moneen suuntaan. Heikkolaatuisesti toteutettuna siitä todella syntyisi labyrintti. Yksinkertaisempi rakennelma olisi halvempi, jolloin olisi myös paremmat mahdollisuudet saada hyvää laatua.

Ei monipuoliset maanalaiset yhteydet välttämättä ole mikään ongelma, paljon riippuu visuaalisesta toteutuksesta ja opastuksesta. Voisi olla avuksi, jos seinäkuvituksena olisi katunäkymää samalta alueelta katutasosta.

Joku irvileuka kuitenkin menisi maalaamaan kuvituksen 120-150 astetta väärään suuntaan, niin että Kamppia kohti kävelemällä päätyisi rautatieasemalle ja Stokkan suuntaan lähtenyt Kamppiin, tjsp :cool:
 
Viimeksi muokattu:
Rautatieaseman alla on Wikipedian mukaan 15-20 metriä savea, jonka päällä asema on 23 000 paalun varassa moreenilla. Moreenikerrostumat ovat yleensä korkeintaan muutaman metrin paksuisia peruskallion myötäisesti.

Eli ts. suoraan rautatieaseman alle tuskin saa rakennettua järkevään hintaan ilman että laituritaso on -30 m. Olisihan se lähempänä maanpintaa kuin nyt suunniteltu asema, mutta onko niin paljon, että laiturin sijainti kannattaisi edelleen pitää ydinkeskustan laidalla? MIelestäni ei, koska yksi Pisaran tavoitteita on nimenomaan tuoda lähiliikenne paremmin keskustaan. Etelämmäs, vaikka syvemmälle.
 
Pisaran kanssa kun asia on nyt, kun LiVi on myöntänyt aiempien selvitysten virheet, varsin yksinkertainen. Pisara EI paranna lähijunamatkustajien palvelutasoa eikä edistä joukkoliikenteen käyttöä.

Ei nyt sentään. Hankearvioinnin mukaanhan Pisara pienentää matkavaivaa ja lisää joukkoliikenteen käyttöä. Hyödyt eivät vain ole yhtä suuria kuin hankkeen arvioidut kustannukset.

---------- Viestit yhdistetty klo 9:58 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 9:55 ----------

Mm. Pentti Murole ehdotti blogissaan Pisaran keskusta-asemaa asemaa metron pohjoispuolelle päärautatieaseman alle ja liukuportaita asemalle ja kadulle, eikä ostoskeskuksiin kuten virallisessa suunnitelmassa.

Minulla on sellainen kutina, että tämä reitti joutuisi Töölön puolella turhan lähelle Eduskuntataloa. En tiedä mitä kaikkea Eduskuntatalon alla on, mutta rakentaa sinne ei tietääkseni voi.
 
Pari vuotta sitten Pisararadan esittelytilaisuudessa minä ja moni muu kysyi olliko pohjoisempana ja lähempänä pintaa kulkevaa linjausta Rautatientorilla tutkittu. Oli kuulemma tutkittu jollakin tarkkuudella mutta hylätty jostakin epäselväksi jääneestä syystä. Tämän ja valitun vaihtoehdon väliseksi hintaeroksi ilmoitettiin noin 100 miljoonaa euroa. Silloinen hinta-arvio koko lyhyelle Pisaralle oli 500 miljoonaa euroa.
Juha
 
Toinen rahanreikä on sitten nämä asemat, jotka on suunniteltu todella väljiksi odotettavissa oleviin matkustajamääriin nähden. Esim. Töölöntorin asemalla ei juuri muuta tarvittaisi kuin suoraan läpimenevän radan molemmin puolin varsin kapeat laiturit. Myös kulkuyhteydet pinnalle on suunniteltu käsittämättömän järeiksi matkustajamääriin nähden. Yhden ainoan liukuportaan kapasiteetti on vajaa 10000 matkustajaa tunnissa, vähän laskutavasta riippuen.
Joku suunnittelija on varmaan ajatellut että Töölön aseman pitää voida niellä jostain Stadikalla järjestettävän massatapahtuman kävijät yhdellä tai kahdella rykäisyllä. Tietysti hyvä ajatus, mutta kyllä ne asemalle menijät voi varmaan porrastaa jollain tavalla.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös