Pisararata

Mutta Vepsäläinenhän väittää siis kovin, ettei Kampin alakertaa pysty käyttämään Pisaralle. Ei varmasti nykyisen kokoisena, mutta onko pidennys mahdotonta? Varsinkin, jos otettaisiin huomioon, että keskustatunneli ei olisi esteenä.

Sen verran kaavasta näkee, että Kampin alakerta harittaa mini-Pisaran linjaukseen nähden väärään suuntaan, mutta louhimallahan tuosta luulisi selviävän. Tulee sitten osin tarpeettoman leveä luola, mutta voihan ylimääräisen volyymin valaa täyteen betonia, jos torikauhu käy ahdistamaan.
 
Tehon vaikutus näkyy myös junan kiihtyvyydessä jo varsin alhaisillakin nopeuksilla. Eikös Kehäradan osaltakin ole sanottu, että sinänsä Sm1-2 -junat kykenisivät ajamaan siellä mutta ne eivät kiihtyvyyden (ja mahdollisesti jarruvoimankaan) osalta pysty samanlaisiin aikatauluihin kuin Sm5?

Tästähän asiassa kai oikeasti on kyse: sm1:siä ja sm2:sia ei haluta sekaan jotta aikataulussa saataisiin hyödynnettyä uusien sm5:n paremmat kiihtyvyysominaisuudet. Sitten asia on vääntynyt siihen muotoon, että vanhoilla junilla tunnellissa ei muka ylipäätään voitaisi liikennöidä.

Se muuten olisikin todella typerää, että tunneli tehtäisiin teknisesti yhteensopimattomaksi sm1, sm2 -sarjojen kanssa. Vaikka juuri näitä junia ei tunnelissa koskaan liikkuisi, niin tunneli on siinä paikallaan useita satoja vuosia ja varmasti 50 tai 100 vuoden päästä sillä liikennöi jokin muu junatyyppi kuin flirt. Ja jos samien tapaiset perustyyppiset sähkömoottorijunat eivät tunneliin sopisi, niin aika rajoitetut vaihtoehdot olisi tulevaisuudessa tarjolla ja mahdolliset uudet junat pitäisi todennäköisesti tilata erikoissarjana vain Helsinkiä varten. Tunneli luonnollisesti tehdään mahdollisimman yleiskäyttöiseksi, mielellään vastaamaan ihan normaaleja RHK:n verkon vaatimuksia jos siitä ei tule kohtuuttomia kustannuksia.

Jotenkin tulee vaikutelma, että vr tiedottaa tämäntapaisista teknisistä seikoista aika löysin rantein kun maallikot eivät asioita kuitenkaan ymmärrä, mieluusti tarjotellaan sitten jotain sinällään väärää mutta simppelimpää selitystä. Toimittajat sitten taas puolestaan eivät usein tosiaankaan ymmärrä asiaa ja lopputulos on mitä on. Luulisi toimittajien teknisluonteisimmissä jutuissa tekevän taustahaastattelun jonkin asiantuntijan kanssa, mutta ei kai tiedotteen pohjalta uutisoitaessa katsota tarpeelliseksi tehdä taustatöitä, vaan tiedote lähinnä referoidaan jos sen katsotaan tulleen luotettavasta lähteestä, millaisena vr:ä kaiketi yleensä pidetään.
 
Sm1-2 -junissa hankauspainosuhde on noin 50 % (2 vetävää teliä, 2 juoksuteliä). Sm5-junassa hankauspainosuhde on noin 40 % (2 vetävää teliä, 3 juoksuteliä). Eli Sm5-junan mäennousukyky on heikompi kuin Sm1-2 -junilla siten, että Sm5:n nousukyky loppuu alhaisemmalla jyrkkyydellä kuin Sm1-2 -junilla.

Sm5-kalustossa lähes kaikki tekninen laitteisto on vetotelin "päällä", kun taas juoksutelit kannattelevat lähinnä vain runkoa ja matkustajia. Juoksutelit ovat itsessäänkin huomattavasti kevyempiä ja kaikin puolin pienempiä. Sm1/2-kalustossa on myös jossain määrin näin (vetotekniikka vetovaunussa), muttei ymmärtääkseni aivan samassa mittakaavassa keskitettynä. Näinollen esittämäsi prosenttiluvut ovat hyvin karkea yleistys, ja pidän myös mahdollisena, että hankauspainosuhde on Sm5:ssa itse asiassa korkeampi. Asiaa todistamaan en kylläkään kykene. :)

Lisäys:
Sm1/2-kalustolla kuormattuna (ruuhka-aikaan) jo lähdöstä asti kiihtyvyyttä rajoittaa vetovoiman puute. Siinä ei tule vastaan pyörän kitka, ei matkustajien mukavuus puhumattakaan turvallisuudesta, ei teho. Vehje vain ei yksinkertaisesti "jaksa", puuttuu kilonewtoneita. Ja ylämäessä tämä korostuu huomattavasti.
 
Viimeksi muokattu:
Entäs Pisara-asema Rautatientorin metroaseman välittömään yhteyteen sen pohjoispuolelle, mahtuisko?

Ei taida mahtua, koska siinä on P-Eliel. :)

(Lainaamassasi viestissä arvioitiin P-Elielin ulottuvan niin alas, ettei sen alle kannattaisi mennä.)

Lisäksi tulisi ehkä vähän ahdistava kurvi aseman itäpuolella, kun metrotunneli kääntyy niskaan, vaikea sanoa.
 
Ei taida mahtua, koska siinä on P-Eliel. :)

(Lainaamassasi viestissä arvioitiin P-Elielin ulottuvan niin alas, ettei sen alle kannattaisi mennä.)

Siis alkaako P-Eliel välittömästi R-torin metroaseman pohjoiseinän takaa, niin että siihen väliin ei mahdu kahta raideparia?

Lisäksi tulisi ehkä vähän ahdistava kurvi aseman itäpuolella, kun metrotunneli kääntyy niskaan, vaikea sanoa.

Aikalailla samaa ahdistavuusluokkaa näyttäisi olevan Pisaran kurvi myös metroradan eteläpuolelle piirretyssä linjauksessa.
 
Pala kerrallaan, mahtuuko metroaseman eteläpuolelle? Vai ympäröikö se P-Eliel koko metroputkea.

Eli tehdään Pisara leventämällä nykyistä metrolinjaa välillä Rautatientori - Hakaniemi. Rautatientorilla louhitaan nykyisen eteläpuolelle uusi metroasema, Pisaran asema tulee nykyiselle metroasemalle. Sitä joudutaan sitten pidentämään, jolloin toinen pää on suurinpiirtein Kaisaniemen tunneleissa. Hakaniemessä Pisara ja metroasema vaihtavat samoin paikkaa.

Tästä päästäänkin siihen Anteron joskus esittelemään ideaan:
Tulipa tästä Ville Komsin kanssa mieleen, että pitäisikin tehdä niin, että etelämpi tunneli tulisikin laittaa itämetrolle ja ajaa paikallisjunat Kampin itäpuoleisen Töölön suunnan raiteen kautta nykyisten Kampin, Rautatieaseman ja Kaisiksen asemien kautta mutta taittaa sitten hieman lännemmäksi niin, että Hakaniemessä oltaisiin "uudella puolella" eli läntisillä raiteilla.

Eteläinen tunneli voisi sitten mennä reilusti vaikka reitille Kruununhaka - Punavuori - Ruoholahti. Molemmat tunnelit voisivat olla suunnilleen samassa tasossa, koska tunneleiden ei ole tarpeen risteillä - peräti kahdesti! Metrofanaatikkojen ei pitäisi tätä kaihtaa, kun Hakaniemessä olisi niin kätevä vaihto samalla asemalla ja samassa tasossa. Tosin portaita olisi aina mentävä raiteiden yli.
http://jlf.fi/f20/2159-pohjoinen-metrolinja-vs-pisara/index8.html#post41979
 
Pala kerrallaan, mahtuuko metroaseman eteläpuolelle? Vai ympäröikö se P-Elielle koko metroputkea.

Eli tehdään Pisara leventämällä nykyistä metrolinjaa välillä Rautatientori - Hakaniemi. Rautatientorilla louhitaan nykyisen eteläpuolulle uusi metroasema, Pisaran asema tulee nykyiselle metroasemalle. Sitä joudutaan sitten pidentämään, jolloin toinen pää on suurinpiirtein Kaisaniemen tunneleissa. Hakaniemessä Pisara ja metroaseam vaihtaa samoin paikkaa.

Mielestäni jos niin mittava hanke kuin Pisara rakennetaan, sen pitäisi olla vähemmän päällekkäinen metron kanssa. Parempi jos se noudattaisi Kampin ja Hakaniemen välillä 70-luvulla luonnosteltua metron U-linjaa, eli eteläisin asema olisi Aleksin alla Kolmen Sepän aukion kohdalla ja johon olisi sisäänkäynti myös Espalle. Nimenomaan rakentamalla Pisarasta laajempi lenkki se korvaisi kokonaan ns Pasilan-Töölön metron.

t. Rainer
 
Mielestäni jos niin mittava hanke kuin Pisara rakennetaan, sen pitäisi olla vähemmän päällekkäinen metron kanssa. Parempi jos se noudattaisi Kampin ja Hakaniemen välillä 70-luvulla luonnosteltua metron U-linjaa, eli eteläisin asema olisi Aleksin alla Kolmen Sepän aukion kohdalla ja johon olisi sisäänkäynti myös Espalle. Nimenomaan rakentamalla Pisarasta laajempi lenkki se korvaisi kokonaan ns Pasilan-Töölön metron.
Laajempi Pisara maksaa miljardin. Rahoitusrealismia on tehdä minipisara, jos mahdollista siirtää sen linjausta hieman ylemmäksi, ja tehdä varaus Huopalahti - Pisara raiteelle.

---------- Viesti lisätty kello 11:49 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 11:46 ----------

YVAaa pukkaa. Koomista tässä on se että nimenomaan niistä asemien maan päälle tulevista rakenteista ei ole oikein mitään kunnollista suunnitelmaa edes esitetty, eli hyvä jos tutkitaan ja samalla voisi hyvinkin löytyä lisää hyötyjä. Esimerkiksi Hakaniementori mennee joka tapauksessa remonttiin ensi vuosikymmennellä ja Pisaran asema olisi iso osa sitä.

Museovirasto sanoi:
Pisara-ratahanke edellyttää ympäristövaikutusten arviointia
Museovirasto on 14.8.2009 antanut Uudenmaan ympäristökeskukselle lausunnon Pisara-ratahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta. Pisara-ratahankkeessa on kyse hyvin olennaisesta, osin kaupunkitilassa ja -rakenteessakin näkyvästä liikennejärjestelmien muutoksesta, joka on vaikutuksiltaan pitkäkestoinen ja monitahoinen. Hanke liittyy sijainniltaan valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, joilla on huomattavia kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Nämä ovat Etu-Töölön asuinkaupunginosa, johon Pisara-radan Oopperan asema alustavissa suunnitelmissa sijoittuu, sekä Lasipalatsi, jonka läheisyyteen Forumin asemaa suunnitellaan. Maanalaisten tilojen rakentamisen yhteydessä on huomioitava, että geologiset muodot ovat usein kaupunkikuvan, esimerkiksi historiallisten puistojen, tärkeitä elementtejä. Topografian ja geologisten piirteiden säilyminen tulee turvata eikä maanalaisten tilojen toteuttaminen saa aiheuttaa maisemavaurioita. Maanalaisen rakentamisen vaatimat maanpäälliset osat tulee sijoittaa ja toteuttaa niin, ettei niistä tule kaupunkikuvaa häiritsevää tai kulttuuriympäristön kulttuurihistoriallista tai maisemallista arvoa heikentäviä elementtejä. Pisara-hanke ei koske kiinteitä muinaisjäännöksiä. Museoviraston arvio on, että Pisara-hanke on mittakaavaltaan ja vaikutuksiltaan sellainen hanke, jota ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettu laki tarkoittaa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tulee välittömien kaupunkikuvallisten ja kaupunkirakenteellisten vaikutusten lisäksi tunnistaa ja analysoida laajempia, myös välillisiä heijastusvaikutuksia maankäytön kehitykseen ja rakennettuun ympäristöön. Selvityksessä tulee arvioida paitsi maanalaisten tilojen vaatimien maanpäällisten rakennelmien sopivuutta kaupunkikuvaan myös esimerkiksi louhintatöiden rakennusaikaisia ja pysyviä vaikutuksia kulttuuriympäristöön ja sen kulttuurihistoriallisiin arvoihin.
Lisätietoja: erikoistutkija Ulla Salmela, puh. (09) 4050 9422, ulla.salmela@nba.fi
http://www.nba.fi/fi/lausuntoja#3
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Museovirasto sanoi:
Pisara-ratahanke edellyttää ympäristövaikutusten arviointia
Museovirasto on 14.8.2009 antanut Uudenmaan ympäristökeskukselle lausunnon Pisara-ratahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta. Pisara-ratahankkeessa on kyse hyvin olennaisesta, osin kaupunkitilassa ja -rakenteessakin näkyvästä liikennejärjestelmien muutoksesta, joka on vaikutuksiltaan pitkäkestoinen ja monitahoinen. Hanke liittyy sijainniltaan valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, joilla on huomattavia kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Nämä ovat Etu-Töölön asuinkaupunginosa, johon Pisara-radan Oopperan asema alustavissa suunnitelmissa sijoittuu, sekä Lasipalatsi, jonka läheisyyteen Forumin asemaa suunnitellaan. Maanalaisten tilojen rakentamisen yhteydessä on huomioitava, että geologiset muodot ovat usein kaupunkikuvan, esimerkiksi historiallisten puistojen, tärkeitä elementtejä. Topografian ja geologisten piirteiden säilyminen tulee turvata eikä maanalaisten tilojen toteuttaminen saa aiheuttaa maisemavaurioita. Maanalaisen rakentamisen vaatimat maanpäälliset osat tulee sijoittaa ja toteuttaa niin, ettei niistä tule kaupunkikuvaa häiritsevää tai kulttuuriympäristön kulttuurihistoriallista tai maisemallista arvoa heikentäviä elementtejä.....

Luin tämän museoviraston kommentin aamulla Hesarista ja ensireaktioni oli että " aina ne höyrypäät jaksaa...."

No loppujen lopuksi on kyse siitä että milllaiset asemarakennukset rakennetaan, ja nythän olisi mahdollisuus rakentaa Pisaran yhteyteen pari "retro-metroasemaa" eli sellaisia jollaisia kyseiset asemat olisivat olleet jos "maanalainen" olisi rakennettu 1800-luvun alussa tai vaikkapa 1930-luvulla. Töölön/Oopperan asema voisi hyvin olla 1930-luvun henkinen funkis-asema ja Hakaniemen aseman pääsisäänkäynti voisi olla jugend-tyylinen Kauppahallia muistuttava tiilirakennus kauniine kaari-ikkunoineen!

t. Rainer
 
Maanalaisen osayleiskaavan mukaan sivusuunnassa ainakin kyllä, joskaan siihen ei ole korkeustasoja merkitty kovinkaan selvästi. http://www.hel2.fi/ksv/Aineistot/maanalainen/kaavakartta_2.pdf

Näinhän se näyttää kaavakartassa olevan. Tiedä sitten kuinka tarkka kyseinen dokumentti on, kysehän olisi ainoastaan max. paristakymmenestä metristä. Ja mikäli P-Eliel tosiaan alkaa heti metrotunnelin pohjoisseinän takaa, niin kuinkahan monta autopaikkaa siinä edes menetettäisiin jos kaksi raideparia tungettaisiin siihen väliin, ja olisikohan tämä teknisesti mahdollista?

Mielestäni jos niin mittava hanke kuin Pisara rakennetaan, sen pitäisi olla vähemmän päällekkäinen metron kanssa. Parempi jos se noudattaisi Kampin ja Hakaniemen välillä 70-luvulla luonnosteltua metron U-linjaa, eli eteläisin asema olisi Aleksin alla Kolmen Sepän aukion kohdalla ja johon olisi sisäänkäynti myös Espalle. Nimenomaan rakentamalla Pisarasta laajempi lenkki se korvaisi kokonaan ns Pasilan-Töölön metron.

Pisaran "päällekkäisyys" nykyisen metron kanssa ei ole mikään ongelma, vastaavathan ne pääosin täysin eri kysyntöihin. Ns. Pasilan-Töölön metro on puolestaan täysin turhanpäiväinen hanke, joka toivottavasti mitä pikimmin pyyhitään pois myös maanalaisesta kaavasta.
 
Pisaran "päällekkäisyys" nykyisen metron kanssa ei ole mikään ongelma, vastaavathan ne pääosin täysin eri kysyntöihin. Ns. Pasilan-Töölön metro on puolestaan täysin turhanpäiväinen hanke, joka toivottavasti mitä pikimmin pyyhitään pois myös maanalaisesta kaavasta.

Niin pieneen kaupunkiin kuin Helsinkiin ei kannata rakentaa kahta samaa reittiä kulkevaa maanalaista ratatunnelia. Pisara kannattaa tehdä joko niin että siitä tehdään metro joka yhtyy Kampissa ja Hakaniemessä nykyisen metroon ja jolla ajetaan pelkillä metrojunilla, tai sitten Pisaran lenkki laitetaan kulkemaan etelämpänä, niin että Erottajan-Espan seutukin pääsee nopean raideliikenteen piiriin.

Pisaran rakentaminen aloitettaneen niin pitkän ajan päästä että lopullinen kuvio millaisila kalustolla sillä ajetaan ja mitä reittiä se kulkee on täysin avoin.

t. Rainer
 
nythän olisi mahdollisuus rakentaa Pisaran yhteyteen pari "retro-metroasemaa"

Vaan kun museoviraston mielestä juuri sellainen arkkitehtuuri onkin sitä pahinta historian vääristelyä, joka ei kuvaa aidolla tavalla omaa aikaansa.

Museovirasto ei ota kantaa esteettisiin kysymyksiin tai kansan makuun. Sen silmissä maallikon mielestä rumakin saattaa olla säilyttämisen arvoinen aikansa ilmentäjä.
 
Niin pieneen kaupunkiin kuin Helsinkiin ei kannata rakentaa kahta samaa reittiä kulkevaa maanalaista ratatunnelia. Pisara kannattaa tehdä joko niin että siitä tehdään metro joka yhtyy Kampissa ja Hakaniemessä nykyisen metroon ja jolla ajetaan pelkillä metrojunilla, tai sitten Pisaran lenkki laitetaan kulkemaan etelämpänä, niin että Erottajan-Espan seutukin pääsee nopean raideliikenteen piiriin.

Omasta mielestäni Pisaran ensisijainen funktio on estää Helsingin ratapihan tukkeutuminen. Toissijaisesti se jakelee lähijunakansan paremmin kantakaupunkiin. Eteläisempi ratalinjaus ei millään tavoin palvele paremmin lähijunamatkustajia kuin R-torin metroaseman vieressä kulkeva linjaus.

Pisaran rakentaminen aloitettaneen niin pitkän ajan päästä että lopullinen kuvio millaisila kalustolla sillä ajetaan ja mitä reittiä se kulkee on täysin avoin.

Metrostandardi nyt kuitenkin on toivottavasti hylätty vaihtoehto jo tässä vaiheessa.
 
Takaisin
Ylös