Viestiketju: Pisararata

Alunperin kirjoittanut hmikko

Eip tunnu 29 milliä mishän.

Pikkuraha, kun sillä saadaan 600 miljoonaa valtion rahaa oman kunnan alueelle.

Alunperin kirjoittanut kuukanko

Pikkuraha, kun sillä saadaan 600 miljoonaa valtion rahaa oman kunnan alueelle.

Valitettavaa on, että aika moni uskoo asian olevan näin oikeasti. Mutta näinhän asia ei tietenkään ole, vaan kaupunki panee 29 M€ saadakseen jotain, mitä se ei tarvitse, jolloin kaupungilta jää saamatta 29 miljoonalla sellaista, mitä kaupunki tarvitsee.

Jos Hesaria lisää lainataan, niin sieltä löytyy tällaista:

Alunperin kirjoittanut Antti Rinne, HS

Pisara on koko maan liikenteen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kannalta ”äärimmäisen tärkeä hanke”.

Alunperin kirjoittanut Tatu Rauhamäki, HS

Tämä on pääradan kapasiteetin kannalta ratkaiseva hanke.

Miksi valtiovarainministeri ja H:gin kaupunginhallituksen puheenjohtaja sanovat näin, kun asiat eivät ole kuten he sanovat?

Minusta ongelman ilmaisi hyvin Rautatiematkustajien pj. Kämäräinen blogissaan:

Alunperin kirjoittanut Kalevi Kämäräinen

Pisara kelpaa vaaliteemaksi, mutta asetelmalla huono hallinto ja "maan tapa" vastaan hyvä hallinto.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Valitettavaa on, että aika moni uskoo asian olevan näin oikeasti. Mutta näinhän asia ei tietenkään ole, vaan kaupunki panee 29 M€ saadakseen jotain, mitä se ei tarvitse, jolloin kaupungilta jää saamatta 29 miljoonalla sellaista, mitä kaupunki tarvitsee.

Pisaran diskontatut hyödythän ovat hyöty-kustannussuhteella 0,5 noin 478 miljoonaa (0,5 * 956). Jos Helsinki ajattelee hyötyjen kohdistuvan lähes kokonaan itseensä ja valtion 600 miljoonan olevan täysin ilmaista rahaa, niin silloin 356 miljoonan euron investointi 478 miljoonan hyödyistä voi olla ihan hyvä kauppa. Tässä olisi toki monta kyseenalaista oletusta mukana.

Alunperin kirjoittanut hmikko

Mm. se, että yhteiskuntataloidellisista hyödyistä puhuttaessa vissiin oletettaisiin, että Helsinki ja valtio kuuluvat eri yhteiskuntiin.

Todennäköisen pääministeripuolueen vaaliohjelmaa lukemalla on kovin vaikea tulla muuhun tulokseen.

Siltarumpupolitiikkaa, joka kohdistuu pääkaupunkiseutuun, kutsutaan vain eri nimellä, eli metropolipolitiikka.

Tuskinpa olisi kummallekaan osapuolelle kovin suuri vahinko, jos Suomi jaettaisiin kahteen osaan, ja Pääkonttoriseutu saisi pyörittää menoaan ihan omana valtiona sekä teetellä konttori- ja palvelutyöntekijöiltään perimillä veroilla tunneleita niin paljon kuin Pääkonttoriseudun isot pojat tahtovat. Tuotanto-Suomi menettäisi vähän kuntien valtionosuuksia, mutta ajan mittaan pärjäisi oikein hyvin.

Samalla katkeaisi nykyinen Pääkonttoriseudun ja maakuntien välinen, kansalle kalliiksi tuleva veljeilyakseli, jossa osapuolet konsensuksella tukevat toinen toistensa suurhankkeita riippumatta siitä, ovatko ne tarpeellisia. Vrt. varkautelainen kansanedustaja pauhaamassa painokkaasti Pisaran suuresta valtakunnallisesta merkityksestä. Lienee siis Viitostien remontin jatko jo odottamassa omassa maakunnassa palkintona Pääkonttoriseudun tunneliveljien puolustamisesta.

(Ongelmahan tässä saattaisi olla se, että myös Tuotanto-Suomelle pitäisi perustaa pääkaupunki, ja sama akseli syntyisi ehkä uudelleen.)

Alunperin kirjoittanut Kani

(Ongelmahan tässä saattaisi olla se, että myös Tuotanto-Suomelle pitäisi perustaa pääkaupunki, ja sama akseli syntyisi ehkä uudelleen.)

Siellä Tuotanto-Suomessa toki kaikki hoituu tuottavasti videoneuvotteluina ja etätöinä, eikä kaupunkeja enää tarvita mihinkään.

Alunperin kirjoittanut Kani

Tuskinpa olisi kummallekaan osapuolelle kovin suuri vahinko, jos Suomi jaettaisiin kahteen osaan, ja Pääkonttoriseutu saisi pyörittää menoaan ihan omana valtiona sekä teetellä konttori- ja palvelutyöntekijöiltään perimillä veroilla tunneleita niin paljon kuin Pääkonttoriseudun isot pojat tahtovat. Tuotanto-Suomi menettäisi vähän kuntien valtionosuuksia, mutta ajan mittaan pärjäisi oikein hyvin.

Mainio idea. Helsingin seutu onkin jo ihan liian pitkään keskustalandian kiviriippaa perässään. Eron myötä Helsingin seudun tulotaso nousisi ehkä 20 % kun tulonsiirrot muualle maahan loppuisivat tai pienenisivät. Muun Suomen tulotaso taas tipahtaisi noin 10 % samasta syystä. Helsingin kaupunkivaltiolla olisi eron jälkeen nykyistä vahvempi talous, kun taas muu Suomi olisi nopeasti nykyistäkin rajummassa talouskriisissä.

Tilanne Pääkonttoriseudun ja Tuotanto-Suomen välillä on vähintään tuo petterin mainitsema jo nyt. Ja kuten kehäykkösen aamuruuhkissa kiukkuisina ylihintaisen asunnon velanlyhennykseen jonottavat tietävät, se korkeampi tulotaso sulaa käytännössä korkeampiin elinkustannuksiin. Eli tehdään vaan kaksi valtiota.

Kaupunkilaiset elinkustannukset eivät ole vääjäämättömyys vaan tietoista politiikkaa. Maan arvon nousua voi kompensoida maan tehokkaammalla käytöllä, ja nollatehoista maata on Helsingin kunnanrajojen sisällä miljoonien lisäasukkaiden tarpeisiin jos sitä haluttaisiin ottaa käyttöön. Mutta kyllä ne hajurakonurmikot talojen välissä ja ryteikköiset koirankusetusmetsät ovat hintansa väärti.

Alunperin kirjoittanut hmikko

Mm. se, että yhteiskuntataloudellisista hyödyistä puhuttaessa vissiin oletettaisiin, että Helsinki ja valtio kuuluvat eri yhteiskuntiin.

Kamreerit eivät yleensä anna paljoa painoa laskennallisille hyödyille. Kassavirta kiinnostaa.

Ja vaikka varkautelainen kansanedustaja ja seinäjokelainen ministeri lehmänkauppapoliittisista syistä niin hehkuttavatkin, paikallisliikennerata Pisaran mahdolliset hyödyt ovat ainoastaan paikallisia ja Pääkonttorivaltion sisäisiä. Samalla tavoin paikallisia kuin, ettei Tampereen raitiotien etuja kukaan väitä valtakunnallisiksi.

Alunperin kirjoittanut Kani

Ja vaikka varkautelainen kansanedustaja ja seinäjokelainen ministeri lehmänkauppapoliittisista syistä niin hehkuttavatkin, paikallisliikennerata Pisaran mahdolliset hyödyt ovat ainoastaan paikallisia ja Pääkonttorivaltion sisäisiä.

Pääkonttorivaltiohan ei Pisaraa rakentaisi. Pääkonttorivaltiossa miljardin arvoista hanketta ei pidetä edes muutaman kymmenen miljoonan arvoisena. Kuitenkin nyt Pääkonttorivaltiolta vaadittuun rahaan nähden yhteiskuntataloudellinen kannattavuus olisi noin 10. Kertooko tämä siitä, miten hyvin Pääkaupunkivaltiossa uskotaan matka-aikahyötyyn?

Erikoista Pisaran kanssa on sekin, että hallitusohjelman mukaan kuntien oman osuuden piti olla 50 %. Nyt se on pikemminkin 5 %.

Antero

Alunperin kirjoittanut Kani

...Tampereen raitiotien etuja kukaan väitä valtakunnallisiksi.

Minä väitän. Se on koko valtakunnan etu, että Suomen toiseksi suurimmalla kaupunkiseudulla on hyvä ja tehokas joukkoliikenne. Käyttäjiäkin Tampereen ratikalla olisi laakista enemmän kuin pääradan kaukoliikenteellä. Laittaa ne rautatieverkon perusparannukset jossain Seinäjoen pohjoispuolella perspektiiviin.