Viestiketju: Pisararata

Alunperin kirjoittanut kuukanko

Miksi Helsingissä tarvittaisiin 20 min kääntöaikoja? Jos liikenteen häiriöherkkyyden takia, niin sitten Pisara aiheuttaisi vielä suuremmat häiriöt, kun Pisaran junilla ei olisi Helsingissä kääntöaikaa ollenkaan.

Kyllä junaliikenteen nykyisen häiriöherkkyyden takia Helsingissä tarvittaisiin nyt 20 minuutin kääntöaikoja. Kääntöajan lisäys olisi yksi tapa ratkaista ongelmaa, mutta siihen ei Helsingin asemalla ole tilaa. Vaihtoehtoisesti Helsingissä pitäisi olla mahdollisuus poistaa kalustoa ja lisätä kalustoa kiertoon eli vähän ratapihaa, mutta sillekään ei ole tilaa. Nyt emme ole muuten vielä ongelmia nähneetkään, odotas vaan kun tulee lunta, ongelmat suorastaan räjähtävät silmille.

Syynä on, että kaupunkiratojen liikennöinnin systeemi, kulunvalvonnan, kääntöjärjestelmän, kaluston lisäyksen ja poiston sekä talvikestävyyden yhdistelmänä on ollut mätä jo pitkään. Jotenkin on selvitty, kun linjat ovat olleet lyhyitä eikä niillä ole ollut paljon kiinnekohtia toisiinsa. Kehärata kuitenkin sekä pidensi linjoja että lisäksi niiden välisiä riippuvuuksia tavalla, joka siirtää paljon ongelmia Helsingin päähän, jossa on alaarvoinen kulunvalvonta ja asetuslaite, ei järjestelyratapihatilaa lähellä eikä sitä mahdollista rakentaa, liian vähän laitureita pitkiin kääntöaikoihin ja joka on vielä radan vilkkain asema eli matkustajamäärien puolesta tilannetta on vaikein hallita. Nyt on saatu aikaan todella iso ongelma, joka ratkeaa vaan muuttamalla järjestelmän fyysistä rakennetta, samalla kun tekniikka laitetaan kuntoon. Samalla kaupunkiratojen häiriönkorjausstrategia pitää muuttaa junaliikennemaisesta "metromaiseksi". Metromaisessa häiriönhallintajärjestelmässä pidetään huolta, ettei vuoroväli pääse hajoamaan, sen sijasta, että noudatettaisiin orjallisesti aikatauluja ja peruutettaisiin vuoroja hallitsemattomasti kuten nykyään.

Pisara on osa ratkaisua, jolla häiriöt otetaan haltuun. Toinen tärkeä osa on kyky poistaa ja lisätä kalustoa kierrosta, kolmas osa toki nykyaikainen kulunvalvonta rautatielle aataminaikaisen tilalle ja neljäs osa kriittisten vaihteiden vieminen katon alle. Se, missä järjestyksessä nuo tulevat ei ole olennaista, ainakin nuo neljä kuitenkin tarvitaan ennen kuin homma on hanskassa. Pisara, joko minimuodossa tai laajempana on noista kallein osa, jonka myötä kaikki junat kulkevat kyllä keskustan läpi, niillä ei ole keskustassa kääntöaikoja.

Kun Helsingin kääntö poistuu ongelmatilanteessa vuorovälin tasaus hoidetaan lisäämällä tai poistamalla kalustoa kierrosta. Käytännössä kaluston hallinta onnistunee parhaiten, pääteasemien lisäksi esimerkiksi Ilmalan tai Käpylän tasolla niin, että kahden kaupunkiradan raiteen keskelle rakennetaan "sivuraide" tai "minivarikko", jolta kalustoa voidaan syöttää tai jolle kalustoa voidaan poistaa kierrosta. Normaalisti käytettävien vaihteiden päälle rakennetaan myös katto, jotta lumi ei kiusaa niissä paikoissa, joissa vaihteita pitää yleensä kääntää, Pisaran jälkeen raskaasti kuormitettuja vaihteita ei montaa ole ja kriittisimmät olisivat sellaisissa paikoissa (Huopalahti, Hiekkaharju-Koivukylä väli ja "minivarikot"), joissa ei ole kaupunkikuvallista estettä kattaa vaihteita, kuten Helsingin ratapihalla.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Antiikinen käytäntö, että junia varastoidaan pitkin päivää laituriraiteilla ja pakotetaan matkustajat juoksemaan monta junarungonmitallista siihen junaan joka on lähdössä.

t. Rainer

mutta eikö sen pitänyt olla niin, että ihmiset ihan mielikseen kävelevät vaikka kilometrin tai kaksikin asemalle...

Alunperin kirjoittanut Ville O. Turunen

mutta eikö sen pitänyt olla niin, että ihmiset ihan mielikseen kävelevät vaikka kilometrin tai kaksikin asemalle...

Kyllähän sitä vielä kävelee, kotoa on säännöllisesti käyttämäni M-junan lähtölaiturin alkuun 1,6 kilometriä ja kävelen sen aina aseman suuntaan silloin kun kolmosten ratikka ei juuri osu kohdalle tai ei sada eli 70 % kerroista, kotiin päin kyllä kuljen useammin ratikalla kun yhteys on selvästi parempi eikä yleensä ole yhtä paljon energiaa kuin kotoa lähtiessä.

Mutta se ketuttaa kun on juuri ajoissa Rautatieaseman laiturilla vaan huomatakseen, että nyt pitääkin sipaista ylimääräiset 100 metriä 20 sekuntiin, ettei myöhästy junasta. Erityisketutusta aiheuttaa kun on aikataulun käydessä kireäksi jo puolittain hölkännyt Kaivokadulta tai pahimmillaan Ruttopuistosta saakka ja ehtii laiturille nipinnapin aikataulussa, ei juna olekaan laiturin päässä ja sitten vielä pamauttaa armottoman 150 metrin loppukirin laiturilla seisovien yksiköiden ohi, vain huomatakseen, että 15 metriä ennen kuin ehtii junan ovelle, juna nytkähtääkin liikkeelle. Se syö miestä.

Alunperin kirjoittanut petteri

Mutta se ketuttaa kun on juuri ajoissa Rautatieaseman laiturilla vaan huomatakseen, että nyt pitääkin sipaista ylimääräiset 100 metriä 20 sekuntiin, ettei myöhästy junasta. Erityisketutusta aiheuttaa kun on aikataulun käydessä kireäksi jo puolittain hölkännyt Kaivokadulta tai pahimmillaan Ruttopuistosta saakka ja ehtii laiturille nipinnapin aikataulussa, ei juna olekaan laiturin päässä ja sitten vielä pamauttaa armottoman 150 metrin loppukirin laiturilla seisovien yksiköiden ohi, vain huomatakseen, että 15 metriä ennen kuin ehtii junan ovelle, juna nytkähtääkin liikkeelle. Se syö miestä.

Det lönar sig inte att springa efter flickor och spårvagnar, för det kommer ständigt nya.
–Vanha stadilainen sananlasku

Mun matkani Helsinki–Espoo kesti viimeksi junalla tunnin. Taidan ensi kerralla mennä autolla.

Sporan hanuris bradaamine onki iha urpoo, vika kerral mä otin oikee kunnon lipat, ku kintut sekos. Klabbi oli sökö longin tiiman, se jälke mä oon ladanu vaan stoge hanuris. - Sudeettisavolainen Rööperissä

Alunperin kirjoittanut Max

Ihan piti tarkistaa viestin päivämäärä... Missä kaupungissa sinä petteri M-junaa käyttelet?

Pah. Kirjaimet ovatkin muuttuneet... Taitaa Martinlaakson juna, nykyinen I/P-juna kyllä olla yhä aika monella muullakin vakiokäyttäjällä M-juna. Pitää yrittää päivittää alitajuntaa.

Alunperin kirjoittanut petteri

Pah. Kirjaimet ovatkin muuttuneet... Taitaa Martinlaakson juna, nykyinen I/P-juna kyllä olla yhä aika monella muullakin vakiokäyttäjällä M-juna.

Mä puhun ihan iloisesti "kolmosen kierroksesta" vaikka puolet siitä kulkee nykyään kakkosena. Hitaasti nuo tottumukset muuttuu, kolmonen oli sentään kolmonen vuodesta 1926 ja M vuodesta 1975.