Pisararata

Keväällä ilmestyi Liikenneviraston tutkimus 3/2017 "Etelä-Suomen junaliikenteen kehityskuva". Siinä esitellään Pisararadan lyhyt vaihtoehto LYYRA. Se olisi ratayhteys kaupunkiratojen välillä Pasilan aseman alitse. Pasilassa olisi maanalainen asema. Funktionaalisesti tämä on Pasilan ylisen seudun kannalta sama kuin Pisararata, mutta jättäisi tietysti koko kantakaupungin väliin. ratasuunnitelman mukaiset liitokset Ilmalassa ja Käpylässä olisivat kömpelöitä.
Juha
 
Keväällä ilmestyi Liikenneviraston tutkimus 3/2017 "Etelä-Suomen junaliikenteen kehityskuva". Siinä esitellään Pisararadan lyhyt vaihtoehto LYYRA. Se olisi ratayhteys kaupunkiratojen välillä Pasilan aseman alitse. Pasilassa olisi maanalainen asema. Funktionaalisesti tämä on Pasilan ylisen seudun kannalta sama kuin Pisararata, mutta jättäisi tietysti koko kantakaupungin väliin. ratasuunnitelman mukaiset liitokset Ilmalassa ja Käpylässä olisivat kömpelöitä.
Juha

Olen nähnyt myös Rautatietekniikka-lehdessä tuon "Lyyran" ja se kuulostaa lähinnä vitsiltä.

Sitä mitä ihmettelen, että eikö Pisaran hintaa saisi alas esim jättämällä kolmas tunneli eli huoltotunneli pois? Eihän kehäradalla eikä metrollakaan ole mitään huoltotunnelia. Ja jos Pisaran asemat olisivat 150-metriset 230-metristen sijaan? Kuinka monta kerta vuodessa ajetaan HSL-liikenteessä lähijunia koostuen kolmesta Sm5-yksiköstä? Ne kerrat voidaan ajaa nykyistä rataa pitkin päärautatieasemalle.

t. Rainer
 
Piti oikein kaivaa selvityspaperi ja lukea LYYRAsta sivulta 35 alkaen: Etelä-Suomen junaliikenteen kehityskuva (Liikennevirasto 3/2017)

Näköjään tunnelia on suunniteltu niin, että se erkanisi Rantaradasta Kivihaan kohdalla ja menisi Triplan kohdalla metrovarauksen alapuolella, eli aivan hevonkuusen syvällä. Lähinnä vitsi tosiaan, paitsi että ei sen kummemmin naurata. Tuo ei täyttäisi Pisara-hankkeen tavoitetta matkustajien paremmasta jakelemisesta keskustan alueelle, vaan päin vastoin huonontaisi tilannetta nykyisestä.

Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmässä se joku aktivistityyppi, jonka nimeä en nyt muista, on toistuvasti esittänyt kaavailujaan Rantaradan- ja Pääradan kaupunkiratojen yhdistämisestä niin, että uusi asema tulisi sillalle Ilmalan varikkoalueelle ja koko varikkoalue rakennettaisiin korttelikaupungiksi (jos nyt oikein muistan). Nykyiset Pasilan kaavoitetut alueet mukaan luettuna siinä olisi jo niin paljon kaupunkirakentamista, että usein mainittu toinen keskusta voisi syntyäkin, ja uusi asema voisi sikäli olla tolkullisessa paikassa. Valtio vaan ei ole luopumassa varikkoalueesta.

---------- Viestit yhdistetty klo 12:18 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 12:09 ----------

Ja jos Pisaran asemat olisivat 150-metriset 230-metristen sijaan?

En usko, että laiturien lyhentämisellä saavutettaisiin kummoisia säästöjä. Vrt. Länsimetron asemien lyhentäminen. Säästöt taisi olla alle 10 % parhaankin arvion mukaan (ja tietty Länsimetron tapauksessa hukkuivat huonosta johtamisesta ja muusta aiheutuneisiin lisälaskuihin). Tunneliasemissa käsittääkseni kalleinta ovat sisäänkäynnit sun muut läpiviennit pinnalle, ja niiden määrä ei välttämättä muutu vaikka laituri olisi vähän pidempi.

Kuinka monta kerta vuodessa ajetaan HSL-liikenteessä lähijunia koostuen kolmesta Sm5-yksiköstä? Ne kerrat voidaan ajaa nykyistä rataa pitkin päärautatieasemalle.

En tiedä, paljonko kolmen yksikön junia ajetaan ja mikä on niiden arvioitu tarve tulevaisuudessa, mutta näin ummikkona luulisin, että "ajetaan ne kerrat asemalle" on ihan vihonviimeinen idea. Ts. laskettaisiin sen varaan, että pistetään aseman elämä sekaisin säännöllisen epäsäännöllisesti.
 
Ja jos Pisaran asemat olisivat 150-metriset 230-metristen sijaan? Kuinka monta kerta vuodessa ajetaan HSL-liikenteessä lähijunia koostuen kolmesta Sm5-yksiköstä? Ne kerrat voidaan ajaa nykyistä rataa pitkin päärautatieasemalle.

t. Rainer

Etkö jo Länsimetron casesta oppinut, että miksi tälläinen on huono idea...?:tongue:
 
Kun Pisaran ongelma on se, että se on liian suppea, niin nyt lääkkeeksi tarjotaan sen supistamista edelleen ja keskustan skippaamista. Miten mä en ole jotenkin ollenkaan yllättynyt? Vain Suomessa...
 
Piti oikein kaivaa selvityspaperi ja lukea LYYRAsta sivulta 35 alkaen: Etelä-Suomen junaliikenteen kehityskuva (Liikennevirasto 3/2017)

Näköjään tunnelia on suunniteltu niin, että se erkanisi Rantaradasta Kivihaan kohdalla ja menisi Triplan kohdalla metrovarauksen alapuolella, eli aivan hevonkuusen syvällä. Lähinnä vitsi tosiaan, paitsi että ei sen kummemmin naurata. Tuo ei täyttäisi Pisara-hankkeen tavoitetta matkustajien paremmasta jakelemisesta keskustan alueelle, vaan päin vastoin huonontaisi tilannetta nykyisestä.

Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmässä se joku aktivistityyppi, jonka nimeä en nyt muista, on toistuvasti esittänyt kaavailujaan Rantaradan- ja Pääradan kaupunkiratojen yhdistämisestä niin, että uusi asema tulisi sillalle Ilmalan varikkoalueelle ja koko varikkoalue rakennettaisiin korttelikaupungiksi (jos nyt oikein muistan). Nykyiset Pasilan kaavoitetut alueet mukaan luettuna siinä olisi jo niin paljon kaupunkirakentamista, että usein mainittu toinen keskusta voisi syntyäkin, ja uusi asema voisi sikäli olla tolkullisessa paikassa. Valtio vaan ei ole luopumassa varikkoalueesta.
Joo, varikon päälle rakentaminen on aika tyhjänpäiväinen ajatus. Alue on entistä kaatopaikkaa.

En usko, että laiturien lyhentämisellä saavutettaisiin kummoisia säästöjä. Vrt. Länsimetron asemien lyhentäminen. Säästöt taisi olla alle 10 % parhaankin arvion mukaan (ja tietty Länsimetron tapauksessa hukkuivat huonosta johtamisesta ja muusta aiheutuneisiin lisälaskuihin). Tunneliasemissa käsittääkseni kalleinta ovat sisäänkäynnit sun muut läpiviennit pinnalle, ja niiden määrä ei välttämättä muutu vaikka laituri olisi vähän pidempi.

Länsimetron asemat ovat 90 metriä kun taas itämetron 150 m. Erotus 60 m. Säästöt hukkuivat automaattimetrosählinkiin ja huonoon johtamiseen ym.

Kaksi Sm5 yksikköä ovat 150 m pitkiä kun taas Pisaran ja Kehäradan asemat 230 m. Säästöä 80 metrin verran. Pisaran asemat ovat poikileikkaukseltaan jättimäisiä metroon verratuna, joten louhittavaa jäisi aika monta tuhatta kuutiota vähemmän.

Lisäksi en ole saanut mistään vastausta siitä Pisaran huoltotunnelin pakollisuudesta.

En tiedä, paljonko kolmen yksikön junia ajetaan ja mikä on niiden arvioitu tarve tulevaisuudessa, mutta näin ummikkona luulisin, että "ajetaan ne kerrat asemalle" on ihan vihonviimeinen idea. Ts. laskettaisiin sen varaan, että pistetään aseman elämä sekaisin säännöllisen epäsäännöllisesti.

Siis HSL:n lähijunat ajetaan aina max 2 yksikön pituisina. Vain poikkeustilanteissa kuten jos talvella on liian ankarat sääolosuhteet, ajetaan Kehäradalla harvennetuin eli 20 minuutin vuorovälein ja 3 yksikköä pitkillä junilla, Pääradalla ja Rantaradalla 30 minuutin välein ja Leppävaaran A-junat jätetään kokonaan ajamatta. Sellaisissa tilanteissa on yksi hailee voidaanko ajaa Pisaraan vai ei vai jätetäänkö jotkut junat Pasilaan.

t. Rainer
 
Joo, varikon päälle rakentaminen on aika tyhjänpäiväinen ajatus. Alue on entistä kaatopaikkaa.

Se ei ole lisää-asuntoja-kiiman vallitessa mikään ongelma. Maksaahan Hanasaaren ja Malmin lentokentän alueen rakentamiskuntoon saaminen hunajaa ja mansikoita, mutta silti niin tehdään.
 
Maksaahan Hanasaaren ja Malmin lentokentän alueen rakentamiskuntoon saaminen hunajaa ja mansikoita, mutta silti niin tehdään.

Malmi ei ole missään "hunaja"-kategoriassa Helsingin alueiden joukossa. Mm. Jätkäsaari ja Arabianranta olivat selkeästi kalliimpia. Ja ne helpot paikat on jo rakennettu. Malmin tasoisia kustannuksia tulee monessakin uudessa kohteessa.

---------- Viestit yhdistetty klo 15:42 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 15:37 ----------

Pisaran asemat ovat poikileikkaukseltaan jättimäisiä metroon verratuna, joten louhittavaa jäisi aika monta tuhatta kuutiota vähemmän.

Mutta kun juttu ei niinkään ole se louhiminen, vaan suunnilleen kaikki muu. Niissä 80 metrissäkin tietty säästyy laituria sen verran varustuksineen ylläpitoineen, mutta jos sisäänkäyntien sun muiden kuilujen määrä on sama, niin säästöt on aika rajalliset.
 
Mutta kun juttu ei niinkään ole se louhiminen, vaan suunnilleen kaikki muu. Niissä 80 metrissäkin tietty säästyy laituria sen verran varustuksineen ylläpitoineen, mutta jos sisäänkäyntien sun muiden kuilujen määrä on sama, niin säästöt on aika rajalliset.
Pidempi asemalaituri ja pidemmät junat tarkoittavat potentiaalisesti enemmän ihmisiä asemalla, mikä edellyttää suurempaa varauloskäyntikapasiteettia. Niiden tekeminen taas on kallista.

Pääkaupunkiseutu kasvaa kyllä niin paljon, että kolmella junayksiköllä liikennöinti tulee vastaan kaupunkiradoillakin (ja siten Pisarassa).
 
Pidempi asemalaituri ja pidemmät junat tarkoittavat potentiaalisesti enemmän ihmisiä asemalla, mikä edellyttää suurempaa varauloskäyntikapasiteettia. Niiden tekeminen taas on kallista.

Pääkaupunkiseutu kasvaa kyllä niin paljon, että kolmella junayksiköllä liikennöinti tulee vastaan kaupunkiradoillakin (ja siten Pisarassa).

Länsimetrossa, kunhan se joskus valmistuu, nahdään hyvin pian (alle viidessä vuodessa) syy siihen miksi lyhyet laiturit "säästösyistä" ovat paha virhelaskelma. Onneksi ei sentään aloitettu Itämetron laitureiden purkua suuressa mittakaavassa. Kalasatamasta itään tullee matkustajakapasiteetti (lyhyillä junilla) vastaan muutaman vuoden sisällä.
 
Eiköhän se opetus, joka Länsimetron laiturifiaskosta toivon mukaan opitaan tai ainakin kuuluisi oppia ole ettei olemassa olevaan järjestelmään kannata rakentaa uusia pullonkauloja. Vaikka Pisara nykysuunnitelmana tai lyyrana on huono projekti, niin se hyvä puoli niissä on että nähdään onko länsimetrosta opittu.
 
Olen nähnyt myös Rautatietekniikka-lehdessä tuon "Lyyran" ja se kuulostaa lähinnä vitsiltä.

Ja jos Pisaran asemat olisivat 150-metriset 230-metristen sijaan? Kuinka monta kerta vuodessa ajetaan HSL-liikenteessä lähijunia koostuen kolmesta Sm5-yksiköstä? Ne kerrat voidaan ajaa nykyistä rataa pitkin päärautatieasemalle.

t. Rainer
Siinä selvityksessä luki, että sitten jos ja kun Kauklahden Kaupunkirata on rakennettu, E-junat ajetaan kolmella yksiköllä. Kehäradan kalustosta ei taidettu suunnitelmassa puhua, mutta hyvin todennäköisesti sielläkin tarvitaan jossain vaiheessa kolmen yksikön junia.
 
Takaisin
Ylös