Tässä ketjussa oli aiemmin tällä viikolla puhetta ympyrälinjoista maailmalla. Pekingin metrolla on kaksi sisäkkäistä ja täysin maanalaista ympyrälinjaa. Näistä sisempi eli linja 2 seuraa pääosin purettua Ming-dynastian aikaista sisempää kaupunginmuuria (sisin kehätie eli kehä 2 seuraa siis suurin piirtein metrolinjan 2 itäistä ja pohjoista ja läntistä sivua, mutta seuraa etelässä niin ikään puretun ja Ming-dynastian aikaisen ulomman kaupunginmuurin linjaa). Se rakennettiin vaiheittain 1960-luvulta 1980-luvulle yhdessä Pekingin itä-länsi-suuntaista pääkatua, Chang'an-katua, seuraavan linjan 1 kanssa. Ulompi ympyrälinja eli linja 10 seuraa pääosin kehä 3:n reittiä ja on 57 km:n pituudellaan maailman pisin ympyrälinja. Sen ajoaika on 104 minuuttia. Se rakennettiin vaiheittain. Ensimmäinen, L:n muotoinen osuus luoteen Bagou:sta kaakon Jinsongiin valmistui 2007. Toisen vaiheen alussa linjaa jatkettiin Bagousta Xiju'yn ja Jinsongista Shoujingmao'on 2012. Koko linja avattiin 2013.
Minulla on henkilökohtaista kokemusta kummaltakin linjalta. Ruuhka-aikaisin ne ovat niin tuulilasikuormassa, että niiden kyydissä voi kirjaimellisesti nukkua seisaaltaan, sillä kaatuminen on tungoksessa mahdotonta. Junat kulkevat tuolloin kahden minuutin välein, mutta myöhästymisiä ei juurikaan ole kiitos laituriovien ja asemalla avustavien eläkeläisten. Junat eivät näillä linjoilla ole automaattisia. Ne ovat kuuden vaunun mittaisia, 2,65 m leveitä, pitkittäin istuttavia ja kokonaan läpi käveltäviä. Hauskinta on katsoa linjalla 10 ohjaamon oven ikkunasta ohjaamon läpi tunneliin ja nähdä edellisen tai seuraavan junan valot tai hiljaisina aikoina monen asemavälin matka, mikä johtuu siitä, että Pekingin metron linjat sisältävät kaupungin ruutuasemakaavaa tiukasti seuraavina paljon piikkisuoria osuuksia.