Pisararata

Ympyrälinjalla matka-ajan on oltava junavälin kerrannainen. 10 minuutin vuorovälillä vaihtoehtoja ovat 60, 70 tai 80 minuuttia. Kun nykyinen matka-aika on 62 minuuttia, sen pidentäminen Pisaran kautta 70 minuuttiin tuo jo noin 5 minuuttia tasausaikaa. Se lienee ollut tarkoitus jakaa tasaisesti matkan varrelle.
Postitorvimallissa matka-ajan on oltava ympyrävaihtoehdon puolivälissä. Ainoa järkevä mahdollisuus olisi 65 minuuttia, jolloin Pisaran kieppi pidentäisi matka-aikaa 3 minuuttia. Koko lenkin Kauklahti-Pisara-Kehärata-Kerava matka-aika olisi noin 135 minuuttia.
Kannattaisi ehkä myös varautua liikenteen tihentämiseen, jolloin vastaavat ajoajat muuttuvat (ympyrälinjalla 64, 72 tai 80 minuuttia, postitorvimallissa 60, 68 tai 76).
Kaikissa vaihtoehdoissa tarvitaan parempaa häiriöistä selviytymisen infraa: puolenvaihtopaikkoja ja kääntymismahdollisuuksia. Koko kaupunkiratajärjestelmässä on nyt vain yksi kääntöraide Hiekkaharjussa ja puolenvaihtopaikkojakin harvakseltaan.
Hyödyllisin ratkaisu olisi rakentaa rautatientorin asema neliraiteisena, mutta se olisi hankalaa ja kallista. Mahdollinen ajantasaus siellä ei heikennä useimpia matkoja.
Juha

Tässä ketjussa oli aiemmin tällä viikolla puhetta ympyrälinjoista maailmalla. Pekingin metrolla on kaksi sisäkkäistä ja täysin maanalaista ympyrälinjaa. Näistä sisempi eli linja 2 seuraa pääosin purettua Ming-dynastian aikaista sisempää kaupunginmuuria (sisin kehätie eli kehä 2 seuraa siis suurin piirtein metrolinjan 2 itäistä ja pohjoista ja läntistä sivua, mutta seuraa etelässä niin ikään puretun ja Ming-dynastian aikaisen ulomman kaupunginmuurin linjaa). Se rakennettiin vaiheittain 1960-luvulta 1980-luvulle yhdessä Pekingin itä-länsi-suuntaista pääkatua, Chang'an-katua, seuraavan linjan 1 kanssa. Ulompi ympyrälinja eli linja 10 seuraa pääosin kehä 3:n reittiä ja on 57 km:n pituudellaan maailman pisin ympyrälinja. Sen ajoaika on 104 minuuttia. Se rakennettiin vaiheittain. Ensimmäinen, L:n muotoinen osuus luoteen Bagou:sta kaakon Jinsongiin valmistui 2007. Toisen vaiheen alussa linjaa jatkettiin Bagousta Xiju'yn ja Jinsongista Shoujingmao'on 2012. Koko linja avattiin 2013.

Minulla on henkilökohtaista kokemusta kummaltakin linjalta. Ruuhka-aikaisin ne ovat niin tuulilasikuormassa, että niiden kyydissä voi kirjaimellisesti nukkua seisaaltaan, sillä kaatuminen on tungoksessa mahdotonta. Junat kulkevat tuolloin kahden minuutin välein, mutta myöhästymisiä ei juurikaan ole kiitos laituriovien ja asemalla avustavien eläkeläisten. Junat eivät näillä linjoilla ole automaattisia. Ne ovat kuuden vaunun mittaisia, 2,65 m leveitä, pitkittäin istuttavia ja kokonaan läpi käveltäviä. Hauskinta on katsoa linjalla 10 ohjaamon oven ikkunasta ohjaamon läpi tunneliin ja nähdä edellisen tai seuraavan junan valot tai hiljaisina aikoina monen asemavälin matka, mikä johtuu siitä, että Pekingin metron linjat sisältävät kaupungin ruutuasemakaavaa tiukasti seuraavina paljon piikkisuoria osuuksia.

Juha P Korhonen sanoi:

Kaikissa vaihtoehdoissa tarvitaan parempaa häiriöistä selviytymisen infraa: puolenvaihtopaikkoja ja kääntymismahdollisuuksia. Koko kaupunkiratajärjestelmässä on nyt vain yksi kääntöraide Hiekkaharjussa ja puolenvaihtopaikkojakin harvakseltaan.
Hyödyllisin ratkaisu olisi rakentaa rautatientorin asema neliraiteisena, mutta se olisi hankalaa ja kallista. Mahdollinen ajantasaus siellä ei heikennä useimpia matkoja.

Klikkaa laajentaaksesi...

Mun mielestäni ympyräradan ongelmia on liioiletu. Esim ellaisessa häiriötilanteessa, että yksi juna jää Pisaraan jumiin, voidaan liikenne kokonaan keskeyttää sillä raiteella jossa jumiiutunut juna seisoo, ja ajaa Pisaraa vain yksisuuntaisesti, kaikki matkustjajathan pääsevät joka tapauksessa perille, tosin junaa voi joutua vaihtamaan Pasilassa. Ylimääräiset junat puretaan Pasilassa ja ajetaan Ilmalaan tilanteen selviämisen ajaksi jne. Puolenvaihtopaikoja tietenkin pitää olla ja kääntöraiteita. Jos kaupunkirataa jatketaan Espooseen niin kääntöraiteita rakennetaan varmaan Kauniaisiin ja Espoon keskukseen joissa nytkin lähijunat väistävät myöhässä kulkevia Turun junia, ja varmaan Leppävaaraankin tulisi sellainen.

t. Rainer

R.Silfverberg sanoi:

Mun mielestäni ympyräradan ongelmia on liioiletu. Esim ellaisessa häiriötilanteessa, että yksi juna jää Pisaraan jumiin, voidaan liikenne kokonaan keskeyttää sillä raiteella jossa jumiiutunut juna seisoo, ja ajaa Pisaraa vain yksisuuntaisesti, kaikki matkustjajathan pääsevät joka tapauksessa perille, tosin junaa voi joutua vaihtamaan Pasilassa. Ylimääräiset junat puretaan Pasilassa ja ajetaan Ilmalaan tilanteen selviämisen ajaksi jne. Puolenvaihtopaikoja tietenkin pitää olla ja kääntöraiteita. Jos kaupunkirataa jatketaan Espooseen niin kääntöraiteita rakennetaan varmaan Kauniaisiin ja Espoon keskukseen joissa nytkin lähijunat väistävät myöhässä kulkevia Turun junia, ja varmaan Leppävaaraankin tulisi sellainen.

t. Rainer

Klikkaa laajentaaksesi...

Eli CD-lipullinen matkustaja, joka on menossa Lentoasemalta Kivistöön ostaisi sitten ABCD-lipun, että pääsisi Pasilan kautta kiertämään?

mv sanoi:

Eli CD-lipullinen matkustaja, joka on menossa Lentoasemalta Kivistöön ostaisi sitten ABCD-lipun, että pääsisi Pasilan kautta kiertämään?

Klikkaa laajentaaksesi...

Nyt tarkoitin läinnä maanalaista osuutta Helsingin keskustan alla josta viallisen junan poishinaaminen voi kestää kauemmin. Maanpäällisellä osuudella saadaan varmaan diesel-veturilla rikkinäinen juna melko nopeasti poishinattua tai siirrettyä sivuraiteelle että liikenne voi jatkua.

t. Rainer

mv sanoi:

Eli CD-lipullinen matkustaja, joka on menossa Lentoasemalta Kivistöön ostaisi sitten ABCD-lipun, että pääsisi Pasilan kautta kiertämään?

Klikkaa laajentaaksesi...

Poikkeustilanteessa, Ei kai tuosta nykyäänkään rankaista poikkeustilanteessa jos rataosuus kokonaan poikki (esimerkissä Kivistö-Lentoasema esim. teknisen vian tai allejääneen takia),
kyllä nykyään on käytäntönä kun raideliikenteessä tälläinen suuri tapahtuu että konnarit ja lipunmyyjät keskittyvät opastamaan ja matkustajie palveluun.

R.Silfverberg sanoi:

Nyt tarkoitin läinnä maanalaista osuutta Helsingin keskustan alla josta viallisen junan poishinaaminen voi kestää kauemmin. Maanpäällisellä osuudella saadaan varmaan diesel-veturilla rikkinäinen juna melko nopeasti poishinattua tai siirrettyä sivuraiteelle että liikenne voi jatkua.

Klikkaa laajentaaksesi...

VR-Lähiliikenteellä ei ole yhtään Diesel-vetureita tällaista tarvetta varten.

Compact sanoi:

VR-Lähiliikenteellä ei ole yhtään Diesel-vetureita tällaista tarvetta varten.

Klikkaa laajentaaksesi...

No ei, mutta voidaan ehkä hankkia. Onhan metrollakin dieselkalustoa.

Joka tapauksessa tarkoitin sitä että maanpäällisellä osuudella Pasilan pohjoispuolella voidaan häiriöt hanskata helpommin, esim jäjestämällä korvaavia busseja tai hinaamalla juna dieselillä pois. Maanalaisella voi kestää kauemmin mutta koska pisara kokonaisuudessaan Helsingin kantakaupungin alla ei ole hirveän pitkä, riittää että se on liikennöitävissä toiseen suuntaan jos toinen suuunta tökkii, jokainen pääsee perille joka tapauksessa.

t. Rainer

mv sanoi:

Eli CD-lipullinen matkustaja, joka on menossa Lentoasemalta Kivistöön ostaisi sitten ABCD-lipun, että pääsisi Pasilan kautta kiertämään?

Klikkaa laajentaaksesi...

Ja sama ongelma toki BC-lipullisella.. Toki poikittais-liikennettä on myös bussilla, esim. 560 jolla pääsisi Malmilta Myyrmäkeen, ettei tarvitse A-vyöhykkeelle mennä.

Compact sanoi:

VR-Lähiliikenteellä ei ole yhtään Diesel-vetureita tällaista tarvetta varten.

Klikkaa laajentaaksesi...

Ei ole, joten VR-Lähiliikenne ostaa hinauspalvelun joltain toiselta toimijalta. Olikohan n. viikko sitten, kun sähköratavaurion vuoksi Jokelaan jämähtänyt Sm4-nippu haettiin pois sen isomman VR:n Dv12-veturilla.

Pietarissakin vaikuttaisi olevan ympyrärata olevan taas pohdinnan alla. Kävin tänään pitkästä aikaa Sportivnajan asemalla ja ihmettelin kun pohjoiseen ja etelään menevät junat pysähtyivät eri kerroksissa. Pieni guuglettelu paljasti, että asema oli rakennettu alunperin kahteen tasoon tulevaa ympyrärataa silmälläpitäen. Itse ympyrärata on ollut harvinaisen pitkäaikainen projekti, mutta suunnittelu ilmeisesti nytkähti uudestaan viime vuonna liikkeelle.

Lisätietoa venäjänkielisessä wikipedia-artikkelissa.

Englanniksi hieman juttua täällä: https://undergroundexpert.info/en/underground-space-use/recent-news/ring-metro-line-in-spb/

Vähän ovat itä ja länsi sekaisin tuossa artikkelissa mutta ei kai se haittaa...

Pisara-rata menee tarkempaan tarkasteluun, mikä käytännössä voi merkitä sitä että jää rakentamatta toistaiseksi. Aika ymmärrettävää, onhan se Helsingin hanke, jolla on mukavasti hintaa. Tämä päivän hesarin jutun perusteella.

Vs: Vantaan ratikka

kuukanko sanoi:

On sitä isompiakin hankkeita jätetty tekemättä yksityiskohtaisen suunnittelun jälkeen. Pisaraa suunniteltiin takavuosina 40 miljoonalla ja nyt koko Pisara on painunut unholaan. Minusta itse asiassa parempi niin, että ensiksi päätetään suunnittelusta, ja itse hankkeesta vasta sitten kun suunnittelu on tuottanut realistisen kustannusarvion.

Klikkaa laajentaaksesi...

Pisara unholassa ? ei toki, odottelee rahoitusta vain https://vayla.fi/pisara

Vs: Vantaan ratikka

laurira sanoi:

Pisara unholassa ? ei toki, odottelee rahoitusta vain

Klikkaa laajentaaksesi...

Jos valtio ja kunnat eivät sitä aio rahoittaa, niin kyllä se aika unholassa silloin on...

Helsingin seudun MAL-sopimuksen mukaan Pisaralle selvitetään vaihtoehtoja. Tietysti voihan selvitykset päätyä siihen, että Pisara on paras vaihtoehto, mutta tuskin noita selvityksiä olisi päädytty tekemään, jos ei nähtäisi että joku muu vaihtoehto voisi olla parempi.

MAL-sopimuksen kirjaus on: "Päivitetään Helsinkiin suuntautuvan junatarjonnan merkittävän kasvattamisen mahdollistava liikennöintimalli muun muassa Pisara+ -selvityksen (2019), Lähijunaliikennealueen varikkoselvityksen (2020) ja Digirata-selvityksen (2020) sekä muiden Pasila-Helsinki-välin rautatieinfrastruktuurin kehittämistä ja kapasiteetin kasvattamista koskevien selvitysten (esimerkiksi hankeyhtiöiden suunnittelu, Lentorata, itäisen suunnan raideyhteys) tulosten pohjalta ja kuvataan liikenteen kehittämisen sekä kansantalouden kannalta tehokkain ja parhaan kokonaishyödyn tuova malli. Selvitys laaditaan valtion johdolla yhteistyössä HSL:n ja kuntien kanssa. Selvityksen kustannuksista sovitaan valtion ja HSL:n kesken erikseen."