Viestiketju: Pisararata

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Mikä on se selitys että kaksi vierekkäistä raidetta on numeroitu 5 ja 5 a (tai 5 b) ? Ja että raiteella 6 ei ole numeroa ollenkaan, vaan 8:s idästä laskien raide on raide 6?

Alunperin kirjoittanut Kaid

Käytännössähän siis Pasilassa on numeroitu nimenomaan laiturit, ja niistäkin "oman" numeron ovat saaneet vain normaaliliikenteen käytössä olevat.

Eli tämähän menee tasan vastoin sitä väitettyä käytäntöä, että Suomessa numeroidaan vain raiteita, ei laitureita.

Joskus olen Pasilassa ihmetellyt tuota numerointia, mutta tavallisesti junaa vaihtaessa on niin kiire ettei ehdi jäädä pähkäilemään. Mutta tosiasiassahan Pasilan raidejärjestelyt ovat vähän kuin Harry Potterin laituri 9 3/4 King's Crossin asemalla!

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Joskus olen Pasilassa ihmetellyt tuota numerointia, mutta tavallisesti junaa vaihtaessa on niin kiire ettei ehdi jäädä pähkäilemään. Mutta tosiasiassahan Pasilan raidejärjestelyt ovat vähän kuin Harry Potterin laituri 9 3/4 King's Crossin asemalla!

Sanos muuta. Mun tulkinta Pasilan oudolle numeroinnille on se, että kun uutta asemaa alettiin rakentaa, niin rantaradan vanhoihin numeroihin 6 ja 7 ei haluttu koskea, ja kun niiden itäpuolelle lopulta tuli 2 raidetta enemmän kuin mitä vanhassa asemassa oli, niin keksittiin 5b väliin, ja jätettiin laituriton raide kokonaan ilman numeroa.

Mutta paljon "insinöörimäisepää" olisi ollut uutta asemaa käyttöönotettaessa numeroida joka raide uudestaan niin että ne menisivät 1 .. 11.

t. Rainer

Eikös se ole niin, että 5b on keksitty silloin, kun ruvettiin ajamaan erillisiä junia Hartwall-areenalle. Tämä 5b on myös siitä erikoinen laituri, että sitä käyttävät junat käyvät aivan Hartwall-areenan vieressä vaihtamassa suuntaa. Mutta matkustajia ei sieltä tietenkään oteta kyytiin, vaan he kävelevät kiltisti seuraavalle asemalle Pasilaan.

Tämä kaikki johtuu siitä, että laiturin 5b vieressä sijaitseva raide (jolla varmaan muuten on raidenumeronsa aikataulusuunnittelua yms. varten kuten sillä väliraiteellakin, joka on ilman laituria) oli alunperin suunniteltu vain Ilmalaan suuntautuvan ns. huoltoliikenteen raiteeksi, jota ei käytetä matkustajaliikenteeseen. Siksi suojastusjärjestelmä on rakennettu niin, että junan on käytävä areenalla ”kuittaamassa” itselleen suunnanvaihto.

Antero

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Mutta paljon "insinöörimäisepää" olisi ollut uutta asemaa käyttöönotettaessa numeroida joka raide uudestaan niin että ne menisivät 1 .. 11.

Vähänkään enemmän tietotekniikan kanssa tekemisissä olevan mielestä loogisin numerointi olisi tietysti 0 ... 10.

Alunperin kirjoittanut Compact

Jos ajatellaan, että pitäisi antaa tarkkaa tietoa, niin ei laiturin kertomisella ainakaan sellaiseen päästä. Siinä ei ole yhtään insinööriyttä mukana. Samalla vaivalla ja yhtä helposti saadaan tarkka tieto kerrottua matkustajalle, kun sanotaan miltä RAITEELTA jokin lähtee. LAITURItiedosta ei ole mitään hyötyä kenellekään paitsi merenkulussa.

Niin, eikä Pasilassa ole mitään "täysin typerää" raidenumeroinnissa.

Pasilassa raidenumerot ovat laiturinreunan 1 vierestä alkaen 440 (1), 441 (2), 442 (3), 443 (4), 439 (5), 444 (5b), 445, 446 (6), 447 (7), 448 (8) ja 449 (9). Varsin täysin typerästi on insinööri numeroinnin luonut ja laiskuuttaan jättänyt sarjan korjaamatta, kun on suunnitellut vanhojen väliin lisää raiteita. Nämä raidenumerot olisivat matkustajan kannalta varsin epätarkoituksenmukaisia. Tai Hiekkaharjun 263 (3), 244 (4) ja 264 (5), joista yksi tosin kuuluu Tikkurilaan eikä Hiekkaharjuun, mutta mitäpä matkustaja sillä tiedolla tekisi. Matkustajille esitetyt numerot ovat laiturin reunan numeroita. Raidenumeroita tarvitsevat vain ammattimiehet ja -naiset, monella toimialalla. Ja he eronkin tietävät.

Alunperin kirjoittanut ZoomZoom

Pasilassa raidenumerot ovat laiturinreunan 1 vierestä alkaen 440 (1), 441 (2), 442 (3), 443 (4), 439 (5), 444 (5b), 445, 446 (6), 447 (7), 448 (8) ja 449 (9). Varsin täysin typerästi on insinööri numeroinnin luonut ja laiskuuttaan jättänyt sarjan korjaamatta, kun on suunnitellut vanhojen väliin lisää raiteita. Nämä raidenumerot olisivat matkustajan kannalta varsin epätarkoituksenmukaisia. Tai Hiekkaharjun 263 (3), 244 (4) ja 264 (5), joista yksi tosin kuuluu Tikkurilaan eikä Hiekkaharjuun, mutta mitäpä matkustaja sillä tiedolla tekisi. Matkustajille esitetyt numerot ovat laiturin reunan numeroita. Raidenumeroita tarvitsevat vain ammattimiehet ja -naiset, monella toimialalla. Ja he eronkin tietävät.

No hyvä että sevisi mysteeri. Itse olen aina luullut että pääradan kaikkien asemien raiteet on numeroitu 1.. n itäisimmästä alkaen.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Itse olen aina luullut että pääradan kaikkien asemien raiteet on numeroitu 1.. n itäisimmästä alkaen.

Jos viittaat päärataan myös Helsingin lähiliikennealueen ulkopuolella, niin Tampereella laiturien vieressä olevat raiteet on numeroitu 1...5 lännestä alkaen. Sama lännestä alkava numerointi on käytössä ainakin myös Riihimäellä, Hämeenlinnassa ja Oulussa.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Jos viittaat päärataan myös Helsingin lähiliikennealueen ulkopuolella, niin Tampereella laiturien vieressä olevat raiteet on numeroitu 1...5 lännestä alkaen. Sama lännestä alkava numerointi on käytössä ainakin myös Riihimäellä, Hämeenlinnassa ja Oulussa.

Raiteethan (tai siis ne laiturin reunat, joita junamatkustajille nimitetään raiteina) numeroidaan aina asemarakennuksesta alkaen. Kyllä Tikkurilassakin mielestäni kaukojunat käyttävät raiteita 1 ja 2. Pasilan numerointihan alkaa vanhan asemarakennuksen puolelta. Samoin kuin Helsingin keskustan.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

No hyvä että sevisi mysteeri. Itse olen aina luullut että pääradan kaikkien asemien raiteet on numeroitu 1.. n itäisimmästä alkaen.

Taitaa olla päinvastoin ainakin jo Puistolassa. Hiekkaharjussakin tosiaan on vain laiturit vain raiteilla 3,4 ja 5 (itäisin). Tikkurilassa itäisin raide on 6.

Alunperin kirjoittanut Max

Taitaa olla päinvastoin ainakin jo Puistolassa. Hiekkaharjussakin tosiaan on vain laiturit vain raiteilla 3,4 ja 5 (itäisin). Tikkurilassa itäisin raide on 6.

Ehkä mun pitää ottaa takaisin mitä kirjoitin.

Sen olen ymmärtänyt että raidenumerointi teknisessä mielessä on yhtenäinen koko Suomessa niin että joka eri raidepätkällä on oma ysilöivä numeronsa, mutta yksittäisillä rataosuuksilla asemien raidenumerointi noudattaa tiettyä kaavaa kanssa, eli pääradalla vissiin läpiajettavat raiteet ovat vasemmalta oikealle Helsingistä katsottuna 1, 2, 3 ja 4. Sivuraiteilla on sitten omat numeronsa ja jos asemarakennus on radan oikealla puolella Hesasta katsottuna, tai jokin muu "perinne" pakottaa kuten Helsingin ja Pasilan matkustaja-asemien kohdalla, niin käytetään "laiturinpuoliskonumerointia" jolloin numerointi menee oikealta vasemmalle.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut ultrix

Eikös Granissa ykkösraide ole kauimpana asemasta oleva laituriraide?

Ei niin, vaan näin: 2, 1, 3, 4 ja 5.

http://vaunut.org/kuva/19354
http://vaunut.org/kuva/55868
http://vaunut.org/kuva/49149
http://vaunut.org/kuva/51478
http://vaunut.org/kuva/19005
http://vaunut.org/kuva/8108

Ja sitten hiukan vanhempi loogisempi numerointi ennen 2000-luvun insinööreitä:

http://vaunut.org/kuva/5298

Alunperin kirjoittanut Yle.fi

Pisara-radan suunnittelu käyntiin

Helsinkiin suunniteltu Pisara-rata alittaa kantakaupungin ja siinä junat kulkevat kahdessa, vierekkäisessä kalliotunnelissa. Tämä helpottaa ruuhkia ja lisää junaliikenteen kapasiteettia. Suunnittelun kanssa samalla alkaa myös radan ympäristövaikutusten arviointi.

Pisara-radalle on kaksi vaihtoehtona.

Lyhyen Pisaran vaihtoehdossa tunneleiden suuaukot ovat Eläintarhan kentän ja Linnanmäen kohdalla, ja uudet maanalaiset asemat tulevat Töölöön, keskustaan ja Hakaniemeen.

Pitkän Pisaran vaihtoehdossa tunneleiden suuaukot ovat Eläintarhan kohdalla ja Hakamäentien pohjoispuolella.

Uusia maanalaisia asemia tulee Töölön, Keskustan ja Hakaniemen lisäksi Alppilaan. Myös Pasilaan tutkitaan uutta maanalaista asemaa.

Ratavaihtoehdot ja ympäristövaikutukset esitellään toukokuussa 2010.

Suunnittelutyön ja ympäristöarviointien jouheva aikataulu mahdollistaisivat Pisara-radan käytön aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua.

http://yle.fi/alueet/helsinki/helsin...n_1459415.html

Tuo Alppilan asema on minulle uusi juttu, mielenkiintoista.

Alunperin kirjoittanut teme

http://yle.fi/alueet/helsinki/helsin...n_1459415.html

Tuo Alppilan asema on minulle uusi juttu, mielenkiintoista.

Tässä isojen hankkeiden prujussa on eräässä kartassa myös tuo Alppilan asema merkitty:
http://jlf.fi/f19/4219-rautateiden-isot-hankkeet/