Vs: Re: Pisararata
Alunperin kirjoittanut Antero Alku
Syynä on muutakin kuin tekniset eroavaisuudet. Metron kuljettajilla ei ole JT pätevyyttä, joka vaaditaan RHK:n raiteilla. Myös opastinjärjestelmä on erilainen, ja kulunvalvontalaitteistokin vaaditaan, radioviestintälaitteet pitäisi olla samanlaiset. Sanotaanko että HK ja Atriakaan tuskin pystyisivät valmistamaan makkaraa samassa tehtaassa samalla tuotantolinjalla, ilman ongelmia. Jos metronkuljettajia metroineen alkaisi kulkea RHK:n radoilla junien seassa, niin metronkuljettajat pitäisi kouluttaa veturinkuljettajiksi, kallis koulutus ja kuka sen maksaisi?? Entä sitten kun puolet metronkuljettajista ei läpäisisi veturinkuljettajien tiukempia läpäisyvaatimuksia.
Väläytit myös katu- ja junarataliikenteen yhdistämisen tietä. Eli ratikat junakiskoille vai? Teknisesti varmasti onnistuisi laittaa kapeat kiskot junaradan väliin, ei siinä mitään. Mutta kun ratikoita ajaa kaikenmaailman opiskelijat kesätyökseen, puolisokeat ja kuurot täti-ihmiset, sekä "tenkaset" niin ehdoton EI pääsemiseksi junaradalle. Ratikkakuskilta vaaditaan liikennesääntöjen tunteminen ja nuolivalojen osaaminen (joka vaaditaan myös autoilijoilta). Entä kun pitäisi osata JT:n mukaiset opasteet ja merkit, myös käsi- ja vihellin opasteet. JT pitää hallita täydellisesti voidakseen liikuttaa kalustoa rataverkolla, ainoastaan veturinkuljettajakoulutuksen saanut on riittävän testattu ja pätevä hallitakseen nämä säännöt. Kenestä olisi kivaa jos "tenkanen" olisi ajanut vahingossa raitsikkansa opastimen ohi ja pian siihen törmäisi juna 120 km/h nopeudella...
Viimeisin muokkaaja vko; 12.08.2007 kello 22:41. Syy: lainausta lyhennetty
Vs: Re: Pisararata
Kyllä kaikki ratikkakuskit ovat ammattihenkiloitä (niin kokopäivä- kuin osa-aikatoimisetkin); eivät sinne karsinnan kautta todellakaan kaikki pääse. "Tenkasia" ei kauaa katsota ja siksi heistä tulee "laulavia ex-ratikkakuskeja". Jos ratikat lähtisivät duovaunuina vaikkapa junaradoille, niin koulutusta ja vaatimuksia kuljettajien kohdalla, samoin kuin kaluston vaatimuksia, muutettaisiin toki samassa suhteessa.
Viimeisin muokkaaja vristo; 12.08.2007 kello 13:35.
Joukkoliikenneharrastaja
Vs: Re: Pisararata
Eiköhän niiltä ratikoiltakin vaadita JKV siellä RHK:n rataverkolla...
-Juhana | www.seisake.net | kaduillajakiskoilla.blogspot.fi
Vs: Pisararata
Pisarasta Hakaniemen aseman jälkeen raide metron kanssa samassa käytävässä itään. kolmas raide Itäkeskukseen asti (raide tosin ohittaa väliasemat). Itäkeskuksesta jatketaan metroraiteita pitkin Mellunmäkeen. Mellunmäestä edelleen uutta rataa pitkin Porvooseen. Näin ollen Pisaraa käyttäviksi linjoiksi muodostuvat: M-I, A-K ja U/E-P(Porvoo), joista U ohittaa tietyt väliasemat Itäkeskusen ja Porvoon välillä, E pysähtyy kaikilla asemilla.
Vs: Re: Pisararata
Onpa melkoinen vuodatus.
Mitenkähän Murzu selität, että Keski-Euroopassa ajetaan duoliikennettä joka päivä satojen kilometrien linjapituuksilla. Johtuuko se ehkä siitä, että siellä veturinkuljettajatkin ovat sitä, miksi määrittelet raitiovaununkuljettajat? Vai ovatko ihmiset suomessa jotenkin alemmalla kehitysasteella - paitsi veturinkuljettajat?
Kyllä. Ei se sen kummempaa ole. Ja kuljettajilta veturinkuljettajan koulutus. Eli duoliikenteen kuljettajilla on molemmat pätevyydet, eivätkä he ole yli-ihmisiä tai peräti kyborgeja.
Antero
Vs: Re: Pisararata
Ei ihme että siellä sattuu tämän tuosta junien yhteentörmäyksiä. Viimeksi jotain junaa siirrettiin raiteelta toiselle, ja sitten rysähti toinen juna sitä päin. Koskahan Suomessa on viimeksi tapahtunut tällaista. Ja se JKV ei valvo junien siirtoja yms vaihtotöitä.
Ei nyt ollut tarkoitus tehdä kenestäkään kyper-ihmistä, mutta tosiasia on vain se, että vr:n kuskeilta vaaditaan paljon enemmän jo terveystilan osalta. Lisäksi veturinkuljettajakoulutus kestää muistaakseni vuoden, joten melko kauan saisi duoratikkakuskit koulun penkillä istua. Ja kuinka moni heistä valmistuisi, no hyvällä huumorilla ehkä 1/3.
Suomessa kun ei haluta tinkiä rautateiden turvallisuudesta, toisin kun siellä Keski-Euroopassa. Rautateillä liikkuu kuitenkin happoja, kaasuja ja myrkkyjä, ihmisten lisäksi.
Viimeisin muokkaaja vko; 03.09.2007 kello 02:13. Syy: lainausta siivottu
Vs: Re: Pisararata
Jos tarkoitat sitä Ranskan TGV-turmaa, niin siinähän oli kyse jostain aivan muusta. Jos oikein muistan, niin juna oli rajanylityksen jälkeen ohjattu väärälle raiteelle, joten kuljettajalla ei tähän ollut osaa. Suomessahan on vakavia onnettomuuksia sattunut juuri junankuljettajien huolimattomuudesta.
Ai, että raitiovaunukuskit siis olisivat jotenkin epäkelpoja muille radoille? No, eiköhän päteviä duoraitiovaunun kuljettajia kyetä kouluttamaan vaikka samassa veturinkuljattajakoulutuksessa. Ei tämän luulisi olevan millekään taholle ongelma, näinhän vain kaksi ammattikuntaa lähenisi toisiaan.
Ei Helsingissä muutaman vuoden päästä enää vaarallisia aineita kuljeteta kuin Vuosaareen. Ja kuvittelisin, että pätevän duoratikkakoulutusten myötä turvallisuus pysyisi entisellään, kaupunkialueella ehkä jopa paranisi.
Vs: Re: Pisararata
Junan tai metron ajaminen vaatii hyvin rajoitetusti osaamista vaikka bussiin, raitiovaunuun tai vaikka henkilöauton kuljettamiseen verrattuna. Junan kuljettajan pitää osata painaa kaasua ja jarrua, lukea opastimia ja aikataulua/kulkuohjetta, ei sen ihmeempää. Tärkein junan kuljettajan erityisvaatimus on, että luonteen pitää olla riittävän luja, ettei muutaman heittäytyjän yliajaminen aiheuta liikaa painajaisia.
Junaradoilla on hyvin vähän ulkopuolisia häiriötekijöitä eikä kelivaihteluitakaan paljon ole. Jos virheitä sattuu niiden seuraukset ovat yleensä lieviä kun nopea liikenne on kulunvalvonnan piirissä.
Suurimmat riskithän raitiovaunuissa ja busseissa kohdistuvat kevyeen liikenteeseen, rautateillä kevyen liikenteen riski puuttuu suurelta osin ja kun se toteutuu, mitään ei ole yleensä tehtävissä.
Junan kuljettajalle kyllä riittäisi muutaman kuukauden kurssi koulutukseksi kuten bussi- ja ratikkakuskeillakin on. Outoa, että VR kouluttaa kuljettajia pitkään, mutta ehkä se johtuu perinteistä. Veturikuskeista ei ole tullut vielä pulaa. Näkee sitten tuleeko ennenkuin "robotti" korvaa ihmisen junien ohjaamossa.
Junien kuljettaminen vaikuttaa tulevaisuudessa kohtuullisen helposti automatisoitavalta tehtävältä. Uskonkin, että junien kuljettaminen merkittävältä osin automatisoidaan seuraavan 50 vuoden aikana.
Muun liikenteen joukossa kulkevan ratikan tai bussin automatisointi on paljon vaativampi tehtävä. Siihen ei ehkä 50 vuotta ihan riitä.
Viimeisin muokkaaja petteri; 02.09.2007 kello 19:04.
Vs: Re: Pisararata
Karlsruhen duoliikenne alkoi 1992. Yhtään onnettomuutta ei ole tapahtunut. Ja Karlsruhen liikennelaitoksen KVV:n lähtökohta on, ettei tapahdukaan.
Duokuskeilla on siellä kaksoiskoulutus. He ovat sekä raitiovaunun että veturin kuljettajia. Toisin sanoen, pelkillä veturinkuljettajilla ei ole asiaa ratikan puikkoihin.
Karlsruhessa muuten ratikat ajavat samaa rataa kuin ICE-junat.
Antero
Vs: Re: Pisararata
Kaksi Karlsruhen bistroratikkaa teki muuten nelipäiväisen harrastajamatkan kesäkuussa Itävaltaan. Stuttgart - München - Garmisch Partenkirchen - Innsbruck - Bludenz - Schruns olivat paikkakuntia 1900 km:n (me-pa) matkan varrella. Siis kaupungin kadulla kulkevat ratikat ja rautatiellä ja omin voimin. Miettikäämme sitä. Eikä ollut Karlsruhelaisten ratikoiden ensimmäinen matka "maailmalle".
Viimeisin muokkaaja vko; 03.09.2007 kello 17:07. Syy: lainausta siivottu
Vs: Pisararata
Pisara on kyllä kätevä rakentaa. Siihen voidaan tulevaisuudessa liittää uusia linjoja. Se tosin pitää ymmärtää, ettei Pisara tuo 7.4km tunneli Töölönlahden ympäri korvaa metrojärjestelmää tai tee sen laajentamisesta tarpeetonta.
Ehkä joskus tulevaisuudessa kaupunkijunaratoja ja metroratoja voidaan ajaa samoilla junilla, mutta se on hyvin hyvin epävarmaa ollakseen edes toteutettavakelpoinen idea. Ensinnäkin johtuen jo siitä, että metrotunnelit täytyisi louhia uudestaan isommiksi. Myöskin metrojunat on liian leveitä RHK:n radoille.
On täysin tavallista, että isossa kaupungissa on kaksi raskasta raidejärjestelmää. Esimerkiksi Kööpenhamina tai New York. Tärkeää on, että vaihdot on aikaansaatu helpoiksi ja nopeiksi. Useat pystysuuntaiset ja poikittaiset yhteydet tarjoavat tämän.
Tähän pääkaupunkiseudun tulevaisuuden joukkoliikennejärjestelmä tähtää. Seudulla on päästävä liikkumaan nopeasti muutamilla vaihdoilla. Tällä hetkellä ilman autoa liikkuminen seudulla useampaan kohteeseen päivässä, tarkoittaa joukkoliikenteessä koko päivän sahaamista junilla ja metropätkällä sekä istumista bussissa, ja päivä on jo ohi. Helsingin seudun nopea raideliikenne on perin riittämätön palvelemaan niitä miljoonaa ihmistä joita täällä asuu.
Ilmastonmuutos tuo lisäpainetta pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen nopeaan kehittämiseen. Esimerkiksi kehäalueiden lliikenteestä alle 20% on joukkoliikenteen käyttäjiä.
Tässä on karkea esitys Pääkaupunkiseudun tulevasta raideliikennejärjestelmästä:
LINKKI KARTTAAN
Tällaisen järjestelmän piirissä olisi tällä hetkellä noin 1 200 000 ihmistä. Ja se mahdollistaa liikkumisen seudun toiselta puolelta toiselle puolelle puolessa tunnissa tai hieman reilu. Esimerkiksi Vuosaaresta Matinkylään noin 25-30min.
Vs: Pisararata
Ei tietenkään korvaa. Valkoiset junathan on tarkoitettu vain Vantaalaisille ja Espoolaisille, sen sijaan he eivät saa käyttää oransseja junia, jotka on tarkoitettu vain helsinkiläisille. Asemille tulee kissankokoiset opasteet siitä, minkävärisiä junia kukakin saa käyttää ja myös kaupungin ensimmäiset metroportit, joilla on henkilötodistuksen kanssa todistettava asuinkuntansa, jotta saa luvan käyttää oikeaa junaa. Töölön metro ja Pisarahan eivät nimittäin ollenkaan kilpaile samoista matkustajista vaikka ovatkin täysin päällekkäisiä.
Eikös kuitenkin lähijunat ole metroa leveämpiä eikä päinvastoin? Tuo integraatio on kiinni vain yhdestä asiasta eli tahdosta. Tietysti on niin, että nykyisillä yksikkökustannuksilla ei ole taloudellisesti järkevää muuttaa metrolinjaa lähinjunaksi, koska liikennöintikustannukset nousisivat huomattavasti. Mutta kun aikaa myöten liikennöintikustannukset saadaan lähijunaliikenteessä järkevälle tasolle, niin ei ole enää mitään perusteita säilyttää ja kehittää erillistä oranssia junaa, kun olemassa on myös valkoinen juna, jossa ei ole mitään sellaista, mitä oranssi ei voisi tarjota. Mietitäänpä vaikka Kivenlahden metroa. Kumpi tarjoaa paremman palvelun, E-juna Hki-Kauklahti ja Metro Kivenlahteen vai lähijuna reitillä Hki-Kauklahti-Kivenlahti-Kammpi-Hki eli valkoisilla junilla ajettava ympyrälinja, joka palvelisi myös Espoon sisäisiä yhteyksiä aika kätevästi?
Niin. Helsinkihän on tosiaan ihan samassa kokoluokassa kuin New York
Tärkeämpää on, että toteutetaan järjestelmä, jossa vaihtojen määrä on minimoitu. Korkeintaan yksi vaihto matkalla kuin matkalla, ja ei vaihtoja lainkaan "perusyhteyksillä"
Eikös pääkaupunkiseudun väkimäärä jää edelleen alle miljoonan? Ei se ainakaan noin suureksi nouse.
Vs: Pisararata
Itse asiassa aika monessa isossa kaupungissa on suuri määrä erilaisia raskaita raideliikennejärjestelmiä.
Eri metrolinjat ovat yhteisestä markkinointinimestään huolimatta usein erilaisia.
Viimeisin muokkaaja petteri; 08.09.2007 kello 11:34.
Vs: Pisararata
Melko utopistista kuvitella matkustavansa seudulla ilman vaihtoa tai vain yhdellä. Joillain Helsinkiläisillä on kummallinen tarve päästä vaihdotta paikasta toiseen. Tällainen kumpuaa ajalta jolloin hevonen veti ratikkaa ja punavuoresta haluttiin töölöön vaihdotta tai käpylästä kruunuhakaan vaihdotta. Mutta tällaisen aika on ohitse. Raideseutulinjoja ei mitenkään voida asetella siten, että suurin osa seudun ihmisistä saisi vaihdottoman yhteyden. Vaihdottomuudesta ei kannata haikailla oletuksena, huh, kallistahan semmoinen systeemi olisi, mitä jos palkataan joukkoliikenteeseen kantajia? pääset sinäkin vaihdotta.
Metroa ja paikallisjunaa voidaan ihan hyvin kutsua samaksi liikennesysteemiksi vaikkei junat ja metrot samoilla radoilla ajakaan. Mikä ongelma on vaihdoissa kun ei tyyliin tarvitse muuta kuin vaihtaa laiturilla junaa?
Siinä on kyllä paljon käytännön ongelmia. Mutta tietenkin se on ratkaistavissa. Lähijuna on kapeampi kuin metro. Minä voin ainakin ihan hyvin vaihtaa junaa/metroa. Ei ole minkäänlaista tarvetta ajaa metroa ja junia samoilla raiteilla. Vaihda hyvä ihminen! liiku!
Miljoonan ja ympäryskunnista tulee 100 000 - 200 000 lisää. Kattava nopea raideliikenne ympäri seudun palvelee myös esimerkiksi Kirkkonummelta, Nurmijärveltä, Keravalta ja Järveenpäästä seudulle saapuvia ja helpoittaa sekä nopeuttaa heidän liikkumistaan.
Pääkaupunkiseudun nopeasta raidejärjestelmästä hyötyy ei vain ne jotka asuvat järjestelmän sisällä vaan myös ne jotka asuvat sen ulkopuolella.
Ne vaihdot. On tosiaan utopistista haikailla miljoonalle ihmiselle vaihdottomia yhteyksiä.
Viimeisin muokkaaja vko; 08.09.2007 kello 11:54. Syy: lainaukset korjattu
JLF-keskustelujen taso
Mielestäni tällä foorumilla keskustelun taso on ollut pääsääntöisesti korkealla. Tilaa on jätetty aika lailla kaikille: niille, joiden mielestä "virallinen totuus" on oikein ja myös niille, joiden mielestä "virallisessa" suurin piirtein kaikki on pielessä. Ja kaikille siltä väliltä. Samoin jäsenten erilaiset enemmän tai vähemmän vakavissaan tehdyt raideverkostot ovat synnyttäneet hedelmällisiä keskusteluja, joissa mielipiteitä on vaihdeltu ja, niin kuin keskusteluissa usein käy, monen silmät ovat avautuneet ja mielipiteet muuttuneet.
Nyt ollaan kuitenkin jostain syystä tultu tilanteeseen, jota ei voi kuvata muuksi kuin trollaukseksi.
Kokoan alle seban viime viestistä pari hauskinta lausahdusta. Kukin voi sitten tahollaan miettiä miten niihin suhtautuu. Toivottavasti Helsingissä ei ikinä ryhdytä suunnittelemaan joukkoliikennttä tuollaiselta pohjalta.
Itse jätän jatkossa kaikki hänen kirjoituksensa huomiotta, koska en pysty uskomaan, että ne olisi tehty tosissaan.
Lähettämissäännöt
LinkBack URL
About LinkBacks
Vastaa lainaamalla viestiä